Kinburnin niemimaa
Kinburnin niemimaa (ukr. Кінбурнський півострів, Kinburnskyi pivostriv) on Ukrainan eteläosissa sijaitseva noin 40 kilometriä pitkä ja 4–10 kilometriä leveä, strategisesti tärkeällä paikalla Dneprin ja Etelä-Bugin joensuiden edustalla sijaitseva niemimaa.[1][2][3] Sen pinta-ala on 215,6 neliökilometriä.
Niemimaan länsiosa kuuluu Mykolajivin alueen Mykolajivin piiriin ja itäosa Hersonin alueen Skadovskin piiriin.[1][2][4][3] Niemimaa on harvaan asuttua. Asutus on keskittynyt neljään kylään: Hersonin alueen Heroiskeen sekä Mykolajivin alueen Vasylivkaan, Pokrovkaan ja Pokrovskeen.[1][3] Vuonna 2016 niemimaan asukasluku oli 843.
Niemimaa on verraten matala ja on koostuu hiekasta, jonka päälle on muodostunut turvemaata. Niemimaalla on noin 400 pientä järveä, itäosassa myös suota.[2] Toisen lähteen mukaan järviä saattaa olla jopa 600, ja ne ovat tyypillisesti alle 1,5 metriä syviä. Järvet voidaan luokitella Mustanmeren puoleisiin (eteläisiin, suolaisempiin), Dnepr–Bugin limaanin puoleisiin (pohjoisiin) ja sisämaajärviin, joilla ei ole jokiyhteyttä mereen. Osa järvistä kuivuu kesäisin; jo muinaisina aikoina seudulta on korjattu suolaa.[5] Monia suolasuoalueita. Aromaisemat vallitsevia, alavilla alueilla tammi-, koivu- ja pajumetsikköä. Seutu ja etenkin sen kosteikot ovat lukuisien muuttolintujen pesimä- ja levähdyspaikka.[2] Koko niemimaa on osa Mustanmeren biosfäärialuetta.[6][2] Niemimaan länsiosa kuuluu pääosin Biloberežžja Svjatoslavan kansallispuistoon, joskaan väliin jäävät kolme kylää eivät ole kansallispuistoa.[1][7][8] Ilmakuvien mukaan alueelle on istutettu jossain vaiheessa paljon männikköä, jota näkyy riveittäin kasvavana niemimaan pääpuustona.
Niemimaan länsiosasta kurottautuu luoteeseen Kinburnin kynnäs (ukr. Кінбурнська коса, Kinburnska kosa). Se on matala, hiekkasärkästä muodostunut 10 kilometriä pitkä, 100 – 1 500 metriä leveä niemi.[9][10][8][7] Särkkäniemellä on paikoin hiekasta ja simpukoista muodostuneita 4-5 – 8-10 metrin korkuisia töyräitä.[10] Kinburnin kynnään länsipäästä kaakkoon suuntautuvana jatkeena on Jahoplykinlahteen (ukr. Ягорлицька затока) työntyvä Pokrovin kynnäs.[8][7]
Historiaa muokkaa
Kinburnin niemimaa tunnetaan jo antiikin ajalta. Seudulla on löydetty myöhäisen pronssikauden ja skyyttien heimojen sekä muinaisten kreikkalaisten asutuksia. 400-luvulla niemimaalla oli kreikkalaisia uudisasukkaita.[1] Niemimaa oli viikinkien idäntien varrella. Erityisesti Kinburnin kynnäs ja sinne turkkilaisten 1600-luvun alussa rakentama Kinburnin linnoitus on ollut useiden historiallisten tapahtumien kohteena. Se tunnetaan muun muassa Krimin sodan aikaisesta Kinburnin taistelusta (1855), jossa linnoitus vallattiin ja tuhottiin.[1]
Venäjän hyökkäyssodan (2022–) aikana Venäjä miehitti Kinburnin niemimaan kesäkuun puolivälissä 2022.[11][12] Venäjä käytti niemimaata muun muassa Mykolajivin alueen eteläosiin ja Mykolajiviin kohdistuneiden ohjus- ja tykistöiskujensa laukaisuasemana.[13] Marraskuussa uutisoitiin Ukrainan kommandojoukkojen aloittaneen ”hiljaisen” vastaiskun niemimaalla. Ukrainan joukkojen uutisoitiin 19. marraskuuta vapauttaneen tuolloin kolmea kylää lukuun ottamatta muun niemimaan länsiosan eli Mykolajivin alueen puoleisesen osasta. Yksi venäläisten tukiasema tuhottiin.[14][15][16][17][18][19] Miehittäjien kerrottiin tulittaneen ukrainanaissotilaita Dnepr–Bugin limaanissa olleilta satamahinaajilta ja viljaproomuilta.[15] Koko niemimaan haltuunotto rauhoittaisi osaltaan Mykolajivin alueen eteläosaa sotatoimilta ja saattaisi mahdollistaa Mykolajivin sataman käyttöönoton Ukrainan elintarvikeviennissä. Vuonna 2021 Mykolajivin sataman kautta kulki 35 prosenttia Ukrainan elintarvikeviennistä ja yhteensä 30 miljoona tonnia rahtia.[17]
-
Kinburnin niemimaan aluetta lentokoneesta nähtynä. -
Näkymä venelaiturilta Pokrovsken kylään. -
Tie Pokrovkan kylään. -
Pokrovkan kylän kirkko. -
Heroisken kylän koulua. -
Rantakosteikkoa Vysušene ozero -järven luota. -
Kinburnin kynnään hiekkarantaa. -
Lintujen lehvähdyshetki. -
Ja jokunen simpukankuori (lintujen aterioinnista?). -
Rantanäkymiä. -
Ainakin osin kuivunut suolalampare. -
Aluskasvillisuutta harvojen lehtipuiden varjossa. -
Maastoltaan avoin kohta niemimaan länsiosasta. -
Dronekuva Pokrovkan kylän lounaispuolelta (kuvassa villihevosia). -
Pokrovin kynnään näkymiä. -
Taiteilijan näkemys taistelusta 1797 Kinburnin kynnäällä. -
Kinburnin vuoden 1855 taistelu taiteilijan näkemänä.
_5.jpg)
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f H. F. Krykun: Kinburnskyi pivostriv (Кінбурнський півострів) Encyclopedia of Modern Ukraine, esu.com.ua. 2013. Viitattu 24.11.2022. (ukrainaksi)
- ↑ a b c d e O. P. Andrijaš: Kinburnskyi pivostriv (Кінбурнський півострів) (ISBN 5-88500-012-3) Ukrainan maantieteen tietosanakirja, osa 2: Z-O, s. 155. 1990. Viitattu 24.11.2022. (ukrainaksi)
- ↑ a b c Je. L. Makarevitš (redaktor): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:700 000. s. 165. Minsk, Valko-Venäjä: Izdatelstvo Jansejan, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)
- ↑ Novi raiony: karty + sklad 17.7.2020. minregion.gov.ua. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 25.11.2022. (ukrainaksi)
- ↑ H. F. Krykun: Kinburnski ozera (Кінбурнські озера) Encyclopedia of Modern Ukraine, esu.com.ua. 2013. Viitattu 25.11.2022. (ukrainaksi)
- ↑ Tšornomorskyi biosfernyi zapovidnyk (Чорноморський біосферний резерват) (sis. kartta biosfäärialueen eritasoisista alueista) wownature.in.ua. Viitattu 24.11.2022. (ukrainaksi)
- ↑ a b c Natsionalni pryrodni parky (Ukrainan kansallispuistojen sijaintikartta ja luettelo) Pryrodno-zapovidnyi fond, pzf.land.kiev.ua. Viitattu 24.11.2022. (ukrainaksi)
- ↑ a b c Ivory Coast of Sviatoslav National Nature Park wownature.in.ua. Viitattu 24.11.2022. (englanniksi)
- ↑ H. F. Krykun: Kinburnska kosa (Кінбурнська коса) Encyclopedia of Modern Ukraine, esu.com.ua. 2013. Viitattu 24.11.2022. (ukrainaksi)
- ↑ a b O. P. Andrijaš: Kinburnska kosa (Кінбурнська коса) (ISBN 5-88500-012-3) Ukrainan maantieteen tietosanakirja, osa 2: Z-O, s. 155. 1990. Viitattu 24.11.2022. (ukrainaksi)
- ↑ David Axe: A Strategic Strip Of Sand. Rumors Of Ukrainian Raids. As Russian Forces Retreat, Keep An Eye On The Kinburn Spit. Forbes, forbes.com. 14.11.2022. Viitattu 24.11.2022. (englanniksi)
- ↑ Ville Similä: Venäjä on linnoittanut niemen, joka on kuin piikki Ukrainan kyljessä – tästä syystä se on tärkeä Helsingin Sanomat, hs.fi. 15.11.2022. Viitattu 25.11.2022. (englanniksi)
- ↑ Howard Altman: Ukraine Situation Report: Battle For Kinburn Spit Underway thedrive.com. 22.11.2022. Viitattu 24.11.2022. (englanniksi)
- ↑ Kaitlin Lewis: Ukraine Destroys Russian 'Base Point' at Kinburn Spit: Report Newsweek, newsweek.com. 18.11.2022. Viitattu 24.11.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Stanislav Pohorilov: Ukraine's Armed Forces destroy Russian base on Kinburn Spit (artikkelissa ristiriita viittaamaansa Ukrainan asevoimien eteläisen komentokeskuksen FB-lähteeseen nähden. FB-lähde kertoo 7 venäläisistä mutta se tulkitaan 7 venäläiseksi tankiksi! Korjattu tulkintaa tältä osin alkuperäislähteen ja Newsweekin artikkelin mukaiseksi) pravda.com.ua. 19.11.2022. Viitattu 25.11.2022. (englanniksi)
- ↑ 3 settlements on Kinburn Spit remain to be liberated for full liberation of Mykolaiv Oblast pravda.com.ua. 22.11.2022. Viitattu 25.11.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Jared Malsin & Bojan Pancevski: Ukraine Strikes at Sevastopol and Pushes to Reclaim Key Black Sea Peninsula The Wall Street Journal, wsj.com. 22.11.2022. Viitattu 24.11.2022. (englanniksi)
- ↑ David Axe: Ukrainian Commandos Have Made an Amphibious Landing On The Kinburn Spit Forbes, forbes.com. 23.11.2022. Viitattu 24.11.2022. (englanniksi)
- ↑ Grzegorz Kuczyński: Ukraine Launches Assault On The Strategic Kinburn Peninsula warsawinstitute.org. 23.11.2022. Viitattu 24.11.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kinburnin niemimaa Wikimedia Commonsissa
- Kinburnin niemimaa suurennettavassa Google Earth -kuvassa (englanniksi) (earth.google.com)
- Yrjö Kokkonen (24.11.2022) Onko Ukraina valmistelemassa uutta yllätystä? Armeija vahvistaa operaation, mutta pyytää pitämään yksityiskohdat salassa (yle.fi)
