Hersonin alue
Hersonin alue[5] (ukr. Херсонська область, H’ersonska oblast) on hallinnollinen alue Ukrainan eteläosassa, Krimin niemimaan pohjoispuolella. Noin miljoonan asukkaan alueen hallinnollinen keskus on H’ersonin[5] kaupunki (283 649 as., 2021).[6][1]
| Hersonin alue Херсонська область |
|
|---|---|
 Lippu |
 Vaakuna |
 Hersonin alueen sijainti Ukrainan kartalla |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Ukraina |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | H’erson |
| – suurin kaupunki | H’erson (283 649 as.)[1] |
| Pinta-ala ([2]) | 28 461 km² (7.) |
| Väkiluku (2021) ([1]) | 1 016 707 (21.) |
| BKT (2011) |
18 448 milj. UAH[3] (eli 1,7914 mrd. EUR[4] tai 1,4 % Ukrainan BKT:stä) |
| – asukasta kohti |
16 990 UAH[3], noin 1 650 EUR[4] (eli 60 % Ukrainan keskiarvotasosta) |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – kesäaika | UTC+3 |
| Symbolit | |
| – lippu | Hersonin alueen lippu |
| – vaakuna | Hersonin alueen vaakuna |
| Lyhenteet | |
| – rekisterikilven tunnus | BT |
| – ISO 3166 | UA-65 |
| oda.kherson.ua | |
Maantiede
muokkaa
Aluetta rajaavat lännessä Mykolajivin, pohjoisessa Dnipropetrovskin ja idässä Zaporižžjan alueet. Etelässä Hersonin alue rajautuu Asovanmereen, Krimin autonomiseen tasavaltaan ja Mustaanmereen. Dnepr-joki laskee alueen halki Mustaanmereen. Jokeen padottu Kah’ovkan tekojärvi sijaitsee osin alueen koillisosassa. Padossa toimiva Kah’ovkan vesivoimalaitos on Ukrainan suurimpia vesivoimaloita.[6][7]
Historia
muokkaaVenäjän sotajoukkojen toimia 2014
muokkaaTiedostusvälineet uutisoivat maaliskuussa 2014 venäläisten sotilasjoukkojen tunkeutuneen Ukrainan Hersonin alueelle. Venäläisten sotatoimet sisälsivät ainakin rakenteiden miinoittamista ja rajatolppien poraamista Tšonharin kylässä (Чонгар) Hersonin alueen eteläosassa, aivan Krimin autonomisen tasavallan pohjoispuolella.[8] Tšonharin kylän kautta kulkevalla M26-valtatiellä (eurooppatie E105) on kylän eteläpuolella silta, joka muodostaa itäisemmän pääväylän Krimin autonomisen alueen puolelle.[6][9] Venäläissotilaat tunkeutuivat myös Asovanmeren äärellä sijaitsevalle Hersonin alueen puolelle Arabatinkynnästä, jota kapeaa kannasta pitkin kulkee paikallistieyhteys Krimin niemimaalle.[8][6]
Venäjän hyökkäyssodan tapatumia 2022-
muokkaaVenäläiset valtasivat Hersonin ja suurimman osan Hersonin aluetta Venäjän-Ukrainan sodassa 2022.[10][11][12]
Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu ilmoitti perääntymisestä Dneprin oikeanpuoleiselta eli läntiseltä rannalta 9. marraskuuta 2022. Tämä tarkoitti venäläisjoukkojen poisvetämistä seuraavina päivinä Hersonin alueen Beryslavin piiristä ja Hersonin piirin pohjoisosasta, sekä Mykolajivin alueella sijaitsevasta Snihurivkan kaupungista.[13] Tätä seurasi Venäjän joukkojen nopea vetäytyminen ja ukrainalaisjoukkojen nopea eteneminen.[14] 11. marraskuuta Venäjän asevoimat ilmoitti vetäytyneensä Dneprin itäpuolelle. Venäläisjoukot tuhosivat perääntyessään monia siltoja, muun muassa suuren osan Antonivkan maantiesiltaa, Antonivkan rautatiesiltaa ja Kah’ovkan vesivoimalaitospatoa maantie- ja rautatiesiltoineen, estäen näin ukrainalaisia käyttämästä näitä rakenteita hyväkseen Dneprin ylitykseen. Erityisesti perusteellisesti tuhottu Antonivkan maantiesilta vaikeuttaa myöhemminkin keskeisesti yli kilometrin levyisen Dneprin yli pääsemistä.[15][16] Satelliittikuvista voitiin havaita, että Kah’ovkan vesivoimalaitospadon kolmen luoteisinta 12 metriä leveää sulkua oli tuhottu. Näiden kautta pystyy purkautumaan ainakin osa Kah’ovkan tekojärven vedestä.[17][18]
Vaikka Hersonin alueen hallintokeskus Herson tässä yhteydessä vapautettiin miehittäjistä marraskuussa 2022, jäi suuri osa - Dneprin itäinen puoli Hersonin alueesta - yhä venäläismiehittäjän haltuun. Lisäksi miehittäjät olivat pakkosiirroilla ja disinformaatiota hyväksikäyttäen siirtäneet kymmeiä tuhansia Dneprin oikeanpuoleisen rannan asukkaita miehittämilleen alueille joen vasemmalla puolella ja Krimin niemimaalla sekä Venäjälle, eikä miehittäjillä ollut selvää aikomusta tai julkilausuttuja suunnitelmia päästää pakkosiirrettyä väestöä takaisin koteihinsa.
Väestö
muokkaaAlueen väkiluvuksi arvioitiin 1 016 707 vuoden 2021 alussa.[1] Tämä oli 2,4 prosenttia vapaan Ukrainan väestöstä. Vuonna 2014 alkoi Venäjän miehitys Krimin niemimaalla, ja Venäjän tukemat nukkehallinnot ottivat osia kahdesta Ukrainan itäisestä alueesta tilapäiseen hallintaansa; näillä kolmella alueella asui yli viisi prosenttia Ukrainan väestöstä, jota väestöä ei ole luettu edellä vapaaseen Ukrainaan kuuluvaksi.[19] Hersonin alueen asukkaista 61,4 % oli kaupunkien tai kaupunkityyppisisten taajamien väkeä.[1] Väestö on koostunut pääasiassa ukrainalaisista (82,0 %) ja venäläisistä (14,1 %), mutta siellä on ollut myös pieni valkovenäläisten ja Krimin tataarien vähemmistö.
Alueen suurimmat, yli 15 000 asukkaan kaupungit ovat (suluissa Ukrainan tilastokeskuksen 2021 alun väkilukuarvio) H’erson (283 649 as.), Nova Kah’ovka (45 069 as.), Kah’ovka (35 400 as.), Olešky (24 383 as.), Henitšesk (19 253 as.) ja Skadovsk (17 344 as.).[1]
Hallinnollinen jako
muokkaaUkrainassa aluehallinnon toista tasoa edustavat piirit (raion). Ukrainan korkein neuvosto päätti heinäkuussa 2020 Hersonin alueen piirien lukumääräksi viisi.[20][21][22][23] Paikallistasolla eli aluehallinnon kolmannella tasolla piirit jakautuivat edelleen hromadoihin (kuntiin), joita oli alueella yhteensä 49 kappaletta.[23] Asutus keskittyi yhteensä 9 kaupunkiin (joissa on yhteensä kolme kaupunkipiiriä), 31 kaupunkimaiseen taajamaan (taajamatyyppi oli olemassa tammikuuhun 2024 asti) ja 656 kylään.[1]
Hersonin alueen piirien perustiedot löytyvät oheisesta taulukosta:[1][24][22]
| Nimi | Ukrainalainen nimi, kyrillinen[1] |
Asukkaita (2021)[1] |
Kaupunki- laiset (%, 2021)[1] |
Pinta-ala (km²)[24] |
Hallintopaikka[21] (as.luku 2021)[1] |
Hromadat (kpl)[24] |
Sijainti- kartta |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Beryslavin piiri | Бериславський район | 95 967 | 34,3 | 4 747,1 | Beryslav (12 123 as.) |
11 | 
|
| Henitšeskin piiri | Генічеський район | 119 901 | 47,2 | 7 120,5 | Henitšesk (19 253 as.) |
4 | 
|
| Hersonin piiri | Херсонський район | 456 548 | 77,7 | 3 841,9 | H’erson (283 649 as.) |
10 | 
|
| Kah’ovkan piiri | Каховський район | 219 783 | 61,6 | 6 395,8 | Nova Kah’ovka (45 069 as.) |
15 | 
|
| Skadovskin piiri | Скадовський район | 124 508 | 36,3 | 5 255,0 | Skadovsk (17 344 as.) |
9 | 
|
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h i j k l Marija Timoninoija & Olena Vyšnevska (editors): Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2021 - Number of Present Population of Ukraine, as of January 1, 2021 (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2021) 2021. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny, Devstat Ukrajiny / Statistics Ukraine (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 14.2.2022. Viitattu 27.1.2021, päivitetty 22.7.2022 (sis. arkisto). (ukrainaksi), (englanniksi)
- ↑ Oblasti decentralization.gov.ua. Viitattu 27.1.2021. (ukrainaksi)
- ↑ a b Valovyi rehionalnyi produkt (Ukrainan alueellisten BKT:den arvot 2004-2011) 2014. Ukrainan tilastokeskus, ukrstat.gov.ua. Viitattu 13.3.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Official exchange rates of foreign currencies - Set the following official exchange rates of Hryvnia against Foreign Currencies - 31.12.2011 (UAH:n vaihtokurssi ulkomaalaisiin valuuttoihin nähden 31.12.2011) The National Bank of Ukraine, bank.gov.ua. Viitattu 13.3.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Venäjän federaation paikannimiä. Oikeinkirjoitus- ja painotusopas. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. Liite 1: Ukrainan paikannimiä. Teoksen näköispainos 2010, ISBN 978-952-5446-47-0 Verkossa pdf
- ↑ a b c d Je. L. Makarevitš (redaktor): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:700 000. 165-167 ja 171-173. Minsk, Valko-Venäjä: Izdatelstvo Jansejan, 2005. ISBN 985-6501-12-1 (venäjäksi)
- ↑ Kakhivka Hydroelectric Station (alkujaan) Encyclopedia of Ukraine, vol. 2 (1989). University of Toronto Press & Canadian Institute of Ukrainian Studies, Encyclopedia of Ukraine, encyclopediaofukraine.com. Viitattu 28.8.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Russian Military Forces Come Into Chonhar Village, Kherson Region 8.3.2014. Ukrainian News agency, un.ua. Viitattu 10.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Topografotšeskije karty oblastei Ukrainy 1:200000, Krym2 (jpg) (Krimin autonomisen tasavallan länsiosan kattava 1:200 000 topografiakarttalehti) download.maps.vlasenko.net. 2006. Arkistoitu 2.5.2013. Viitattu 10.3.2014. (venäjäksi)
- ↑ Venäjän puolustusministeriö väittää: Herson venäläisten hallinnassa Yle Uutiset. 2.8.2021. Viitattu 17.3.2022.
- ↑ Venäjän hyökkäys | Asukkaan lähettämillä videoilla näkyy Venäjän valtaaman Hersonin siviilikohteiden tuhoja Helsingin Sanomat. 4.3.2022. Viitattu 17.3.2022.
- ↑ Venäjän hyökkäys | Venäläiset ovat päässeet Hersonin kaupunkiin ja sanelleet tiukat säännöt kaupunkilaisille, kertoo 22-vuotias Nikita Helsingin Sanomat. 3.3.2022. Viitattu 17.3.2022.
- ↑ Luke Harding: ‘Russia kaput!’: Ukraine brigade eyes victory as enemy retreats from Kherson The Guardian, theguardian.com. 9.11.2022. Viitattu 12.11.2022. (englanniksi)
- ↑ Karolina Hird, Kateryna Stepanenko, Riley Bailey, Yekaterina Klepanchuk, Katherine Lawlor, & Mason Clark: Russian Offensive Campaign Assessment, November 10 ISW, understandingwar.org. 10.11.2022. Viitattu 12.11.2022. (englanniksi)
- ↑ Joona Laukkanen: Pekka Toveri: Tämän vuoksi Antonivskyin silta tuhottiin Ilta-Sanomat, is.fi. 11.11.2022. Viitattu 12.11.2022.
- ↑ Harry Taylor & Samantha Lock: Russia-Ukraine war at a glance: what we know on day 261 of the invasion The Guardian, theguardian.com. 11.11.2022. Viitattu 12.11.2022. (englanniksi)
- ↑ Ukrainan joukot edenneet Hersonin kaupunkiin – Maxar: Kahovkan pato vaurioitunut entisestään Helsingin Sanomat, hs.fi. 11.11.2022. Viitattu 12.11.2022.
- ↑ A. V. Jatsyk & V. A. Jatsyk: Kah’ovske vodosh’ovyštše Encyclopedia of Modern Ukraine, esu.com.ua. 2012. Viitattu 12.11.2022. (ukrainaksi)
- ↑ Area, number and density of actual population in Ukraine Deržavna služba statystyky Ukrajiny (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 26.1.2022. Viitattu 27.1.2021. (englanniksi)
- ↑ Pro utvorennja ta likvidatsiju raioniv. Postanova Verh’ovnoji Rady Ukrajiny No 807-ІХ 18.7.2020. Golos Ukrajinu (Verh’ovna Radan tiedotuslehti), golos.com.ua. Viitattu 9.2.2022. (ukrainaksi)
- ↑ a b Novi raiony: karty + sklad 17.7.2020. minregion.gov.ua. Viitattu 9.2.2022. (ukrainaksi)
- ↑ a b Pavlo Ostanenko, Roman Perh’aljuk, Oleksandr Bontškovskyi, Stanislav Ostanenko: Аtlas administratyvno-terytorialnoho ustroju Ukrajiny (Атлас адміністративно-територіального устрою України. Новий районний поділ та територіальні громади) (pdf (42,9 MB)) 2020. Kiova: minregion.gov.ua. Viitattu 9.2.2022. (ukrainaksi)
- ↑ a b Hersonska oblast - Zahalna informatsija decentralization.gov.ua. Viitattu 27.1.2021. (ukrainaksi)
- ↑ a b c Hersonska oblast - Rayony decentralization.gov.ua. Arkistoitu 27.1.2022. Viitattu 27.1.2021. (ukrainaksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hersonin alue Wikimedia Commonsissa
- Kherson Region - alueen kuvaus (englanniksi) (rada.com.ua)
Piirit:Beryslav | Henitšesk | H’erson | Kah’ovka | Skadovsk
Kaupungit (keskus lihavoitu): Beryslav | H’erson | Henitšesk | Hola Prystan | Kah’ovka | Nova Kah’ovka | Olešky | Tavrijsk | Skadovsk
Taajamat: Antonivka | Arh’anhelske | Askanija-Nova | Bila Krynytsja | Bilozerka | Brylivka | Dniprjany | Hornostajivka | Ivanivka | Kalantšak | Kalynivske | Karjerne | Komyšany | Kozatske | Lazurne | Ljubymivka | Myrne | Naddniprjanske | Nova Majatška | Novooleksijivka | Novotrojitske | Novovorontsovka | Nyžni Sirohozy | Rykove | Syvaske | Tšaplynka | Velyka Lepetyh’a | Velyka Oleksandrivka | Verh’ni Rohatšyk | Vysokopillja | Zelenivka
