Avaa päävalikko
Kiltojen tärkeänä tehtävänä on uusien opiskelijoiden integroiminen ylioppilaselämään. Kuvassa tamperelaisia fukseja vappuna 2007.

Kilta on yleinen nimitys teekkarien ainejärjestölle. Ensimmäinen kilta, Kemistikilta, perustettiin vuonna 1891[1] silloisen Polyteknillisen opiston eli tulevan Teknillisen korkeakoulun yhteyteen. Muita yli 100 vuotta vanhoja kiltoja ovat Maanmittarikilta (1901), Arkkitehtikilta (1908), Rakennusinsinöörikilta (1913) ja Koneinsinöörikilta (1915).

Killoilla on suuri merkitys paikallisen teekkarikulttuurin edistämisessä ja ylläpitämisessä. Ne huolehtivat fuksien eli uusien opiskelijoiden tutoroinnista sekä toimivat koulutusohjelmansa opiskelijoiden yhdyssiteenä. Käytännössä killat järjestävät jäsenilleen toimintaa ja erilaisia tapahtumia, kuten illanviettoja, saunailtoja, sitsejä, vuosijuhlia sekä ekskursioita.

Kiltojen toiminta on paikallistasolla melko samanlaista, mutta valtakunnallisesti vaihtelu on suurta. Saman alan kiltojen yhteistyö on kuitenkin merkittävää. Tunnetuimpia lienevät koneteekkareiden Kirkastusjuhlat, sähköteekkareiden Sähköpäivät, tietoteekkareiden Titeenien taistot, kemianopiskelijoiden Kemiat Kohtaa bioteekkareiden RekomBIOnaatio sekä fysiikanopiskelijoiden Fysikerfest.

Killan jäsenen tunnusmerkkinä on haalarit, joiden väri määräytyy killan mukaan. Paikkakunnittain haalarien värit ovat kiltakohtaisia. Vaikka joillakin eri paikkakuntien saman alan killoilla on samanväriset haalarit, ei valtakunnallista värisäännöstöä kuitenkaan ole.

Kiltahuone on killan jäsenille tarkoitettu taukohuone, jossa voi esimerkiksi opiskella, rentoutua tai pitää kokouksia. Osa killoista omistaa jopa kokonaisen talon, kuten Oulun Arkkitehtikilta.

Oulun yliopistossa nimitystä kilta käyttävät myös eräät muidenkin kuin teekkarien ainejärjestöt.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Kemistikillan historia Kemistikilta. Viitattu 2.7.2013.