Kiltinänsaame
Kiltinänsaame eli kildininsaame on Venäjällä puhuttava uralilainen kieli, jota puhuvat kiltinänsaamelaiset. Se kuuluu saamelaiskielten itäsaamelaiseen haaraan. Sen lähimpiä sukukieliä ovat inarinsaame, koltansaame, akkalansaame ja turjansaame.
| Kiltinänsaame | |
|---|---|
| Oma nimi | Кӣллт са̄мь кӣлл (Kiillt saam' kiill) |
| Muu nimi | kildininsaame, kiltinänlappi, kildininlappi |
| Tiedot | |
| Alue |
 Venäjä |
| Virallinen kieli | ei virallista asemaa |
| Puhujia | 650 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | kyrillinen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | uralilaiset kielet |
| Kieliryhmä |
suomalais-ugrilaiset kielet suomalais-permiläiset kielet suomalais-volgalaiset kielet suomalais-saamelaiset kielet saamelaiskielet itäsaamelaiskielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-2 | fiu (muut suomalais-ugrilaiset kielet) |
| ISO 639-3 | sjd |
Nimen alkuperä muokkaa
Kiltinä (ven. Кильдин, Kildin) on saari Kuolan niemimaan pohjoisrannikolla Murmanskin koillispuolella. Suomen kielessä suositellaan käytettäväksi nimityksiä kiltinänsaame ja kiltinänsaamelainen vierasperäisten nimitysten kildininsaame ja kildininsaamelainen sijaan, joskin molempia muotoja näkee yleisesti käytettävän. Kiltinänsaamelaiset kutsuvat itseään nimellä са̄ммьленч (saaḿḿlentš) ja kieltään nimellä са̄мь кӣлл (saaḿ kiill).
Nykytilanne muokkaa
Kiltinänsaamea puhuu Venäjällä Kuolan niemimaalla noin 650 ihmistä.[1] Se on puhujamäärältään suurin itäsaamelaisista kielistä, mutta sen tulevaisuus on silti epävarmempi kuin inarinsaamen tai koltansaamen. Kiltinänsaamea puhutaan laajalla alueella Kuolan niemimaan keskiosissa erityisesti Lovozeron (Luujärven) alueella. Läheisintä sukukieltä akkalansaamea pidetään toisinaan kiltinänsaamen murteena.
Kiltinänsaamelle luotiin latinalaiseen kirjaimistoon pohjautuva kirjakieli 1930-luvulla. Sen käyttö kuitenkin tyrehtyi pian. Vasta 1970-luvulla kirjakielen kehitystyö käynnistyi uudelleen. Silloin luotiin uusi kiltinänsaamen aakkosto, joka perustui kyrilliseen kirjaimistoon. Kirjakielen käyttöönottoa haittaavat kuitenkin kielen hajaantuminen useiksi murteiksi, kirjoitustavan vakiintumattomuus sekä pieni, vanheneva käyttäjäkunta. Myös yhä lisääntyvä venäjän kielen käyttö on vakava uhka koko kiltinänsaamen olemassaololle.
Lähteet muokkaa
- ↑ Jaakko Anhava: Maailman kielet ja kielikunnat, s. 47. Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-734-X.
