Kikkajärv

järvi Latvian ja Viron Võrumaan rajalla

Kikkajärv (myös Kika järv, Suur-Kikkajärv)[2] ja Ilgāja ezers (myös Vizlas ezers)[3] on järvi Viron ja Latvian rajalla. Viron puolella se kuuluu Võrumaalla Rõugen kuntaan ja Latvian puolella Alūksnen kuntaan (entinen Veclaicenen pitäjä).[2][4]

Kikkajärv, Ilgāja ezers
Näkymä järvelle Paganamaan pohjoisrannalta
Näkymä järvelle Paganamaan pohjoisrannalta
Valtiot Viro, Latvia
Maakunnat Võrumaa
Kunnat Rõugen kunta, Alūksne
Koordinaatit 57°35′26″N, 26°51′14″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki Peeli jõgi
Järvinumero VEE2152100
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 128 mView and modify data on Wikidata
Rantaviiva 2,472 km
Pinta-ala 20,4 ha[1]View and modify data on Wikidata
Keskisyvyys 11,7 m
Suurin syvyys 22,5 m
Valuma-alue 12,4 km²
Kartta
Kikkajärv, Ilgāja ezers

Maantietoa muokkaa

Järvi sijaitsee pitkässä laaksossa ja se on pitkän muotoinen ja se sijoittuu itä-länsisuuntaisesti. Järven keskikohdassa on 70 metriä leveä salmi, joka yhdistää järven eri altaat toisiinsa. Järven eteläpuolella Latviassa on metsäinen saari. Järven pinta-ala on 20 hehtaaria (ha) (12 ha Virossa ja loput latviassa) ja se on 1,0 kilometriä pitkä ja 300 metriä leveä. Järven läpi virtaa Peeli jõgi, joka kuuluu Gaujan valuma-alueeseen, ja se laskee seuraavaksi Sarapuujärveen. Järven valuma-alueen laajuus on 12,4 neliökilometriä.[2][4]

Järvi on luodattu ja sen keskisyvyys on 11,7 metriä ja suurin syvyys 22,5 metriä. Syvin kohta sijaitsee saaresta luoteeseen. Järven laskennalliseksi tilavuudeksi voidaan määrittää 0,0024 kuutiokilometriä eli 2,4 miljoonaa kuutiometriä [5]. Järven rantaviivan pituus on 2,5 kilometriä.[2][4][6]

Järven luokittelu ja ekologia muokkaa

Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 3) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa lämpötilakerrostuu (vir. keskmise karedusega kihistunud veega järv).[2]

Järvi luokitellaan limnologisesti samanaikaisesti samalla sekä kovavetiseksi järveksi että eutrofiseksi järveksi (vir. kalgiveeline eutroofne tai kalgiveeline rohketoiteline, KE). Silloin järven veden kalkkipitoisuus on keskikorkea tai korkea ja sen ravinnepitoisuudet ovat korkeat. Järvi on silloin rehevöitynyt.[2]

Luontoarvoja muokkaa

Järvi sijaitsee viime jääkauden lopussa 13000 vuotta sitten syntyneeseen laaksoon (vir. Piiriorg), joka seuraa järven länsipuolella Latvian ja Viron rajaa, mutta joka kulkee idässä Kornetin taajamassa olevien järvien kautta. Järvessä esiintyy hauki, särki, ahven ja sorva. Järvi kuuluu pieneen virolais-latvialaiseen patikointireitin piiriin, joka kulkee sekä Viron että Latvian puolella.[3][6][7][8]

Lähteet muokkaa

  1. Estonian Environmental Register  . Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. a b c d e f Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 31.3.2017). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. a b Ezeri.lv: Ilgāja ezers(latviaksi), viitattu 13.4.2017
  4. a b c Keskkonnaregister: Kikkajärv (vee2152100) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 31.3.2017. (viroksi)
  5. Laskettu kertomalla järven pinta-ala sen keskisyvyydellä. Tämä ei ole viranomaisten määrittämä arvo!
  6. a b Mäemets, Aare: Eesti NSV järved ja nende kaitse, kalapeedia.ee (viroksi), 1977, viitattu 13.4.2017
  7. Reitkeilyesite: PEĻĻU TAKA (latviaksi), viitattu 15.4.2017
  8. Riiklik Looduskaitsekeskus: Paganamaa maastikukaitseala (PDF) (viroksi), 2008, viitattu 13.4.2017