Kiinan tiede- ja teknologiayliopisto
Kiinan tiede- ja teknologiayliopisto tai Kiinan luonnontiede- ja tekniikkayliopisto (kiin. 中国科学技术大学, engl. University of Science and Technology of China, lyhennys USTC) on Kiinan Anhuin maakunnan pääkaupungissa Hefeissä toimiva tiedeyliopisto. Yliopiston perusti Kiinan tiedeakatemia alkujaan vuonna 1958 Pekingiin, mutta oppilaitoksen toiminta siirrettiin vuonna 1970 nykypaikalleen. [1]
| Kiinan tiede- ja teknologiayliopisto | |
|---|---|
| 中国科学技术大学 | |
 Kiinan tiede- ja teknologiayliopiston kirjasto. |
|
| Perustettu | 1958 |
| Henkilökunta | runsas 1 800 (vakituinen opettajakunta, "faculty") |
| Opiskelijoita | noin 15 500 (2016) |
| Jatko-opiskelijoita | noin 1 900 |
| Sijainti |
Hefei, Anhui Kiina () |
| Yhteistyö | C9-liiga |
| Sivusto |
en |
Yliopistolla on kolme pääkampusaluetta, jotka tunnetaan läntisenä, itäisenä ja eteläisenä kampuksena.
USTC kuuluu monien tutkimuslaitteistojensa puolesta Kiinan keskeisiin luonnontieteellistä, kansainvälisen tason fysikaalis-teknistä tutkimusta tekeviin tutkimusyliopistoihin. Sillä on kaksi kansallisen tason laboratoriota: Kansallinen syklotronisäteilylaboratorio ja Hefein kansallinen mikromittakaavan fysikaalisten tieteiden laboratorio.[1] Yhteistyössä Kiinan tiedeakatemian kanssa yliopisto myös ylläpitää kahta kansallista megatieteen tutkimuslaitteistoa: kehittynyt superjohtava tokamak-laitteisto (ydinfuusion koelaitteisto) ja suurmagneettikenttälaboratorion jatkuvatoiminen suurmagneettikenttä. Lisäksi on useita kansallisen kärkitason tutkimuslaboratorioita (state key laboratory). Oman ilmoituksensa mukaan yliopisto kuuluu maailman johtaviin tutkimuslaitoksiin kvanttien manipuloinnin, nanoteknologian, korkean lämpötilan suprajohtavuuden, puheteknologian, tulipalotieteen ja biotieteiden alalla. [1]
Kiinan valtio on panostanut runsaasti USTC:n tieteellisen tason kehittämiseksi. Yliopisto valittiin mukaan projekti 211:nä ja projekti 985:na tunnettuihin valtionjohdon hyväksymiin Kiinan kärkiyliopistojen kehittämisohjelmiin (1995– ja 1999–). Näiden hankkeiden myötä yliopisto sai merkittävästi varoja kehittyäkseen kohti maailman tasokkaimpien yliopistojen joukkoa. USTC kuuluu nimellä C9-liiga kutsuttuun, projekti 985:n osajoukoksi eriytyneeseen Kiinan kärkiyliopistojen liittoumaan.[1][2][3][4] Kiinan tiede- ja teknologiayliopisto on mukana myös Kiinan 13. viisivuotissuunnitelman osana vuonna 2016 käynnistynyttä Double First Class -ohjelmaa, joka pyrkii nostamaan valittua yliopistojoukkoa ylemmäs kohti kansainvälisten yliopistojen huippua.[5][6][4] Vuoden 2020 ARWU-yliopistoranking ("Shanghain lista") arvioi Kiinan tiede- ja teknologiayliopiston tuhannen huippuyliopiston maailmanlistansa sijalle 73.[7] Kiinalaisten laatimien ARWU-vertailujen käynnistyessä (2003) USTC oli maailmanlistan sijaluokassa 301–350, mutta kohosi vuoteen 2015 mennessä tällä listalla jo 200 parhaan tutkimusyliopiston joukkoon (sijaluokka 151–200).[8][9] Luonnontieteitä ja suuria yhteisjulkaisuja korostava Nature Index antoi Kiinan tiede- ja teknologiayliopistolle Kiinan toiseksi korkeimman sijoituksen listauksessaan (ajanjakso 1.8.2019–31.7.2020), ainoastaan Kiinan tiedeakatemia sijoittui sitä korkeammalle.[10]
Hefein julkilausuma on lokakuussa 2013 C9-liigan yliopistojen yhdessä eurooppalaisten tutkimusyliopistojen LERU-verkoston (League of European Research Universities), yhdysvaltalaisen AAU-yliopistojärjestön (Association of American Universities) ja australialaisen Go8-yliopistoryhmittymän (Group of Eight Australia) kanssa antama julkinen sitoumus sananvapauteen kuuluvan akateemisen vapauden edistämiseksi ja puolesta toimimiseksi sopijayliopistoissa.[11][12][13][14] Julkilausuma julkaistiin C9-yliopistojen rehtorien vuositapaamisen yhteydessä Hefeissä.[11] Akateemista vapautta on useissa Kiinan C9-liittouman yliopistoissa tästä huolimatta rikottu ja kavennettu esimerkiksi vuosina 2019 ja 2020.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Arkistoitu kopio ustc.edu.cna. Arkistoitu 3.8.2020. Viitattu 23.11.2020. (englanniksi)
- ↑ China's Ivy League: C9 League en.people.cn. Arkistoitu 3.1.2019. Viitattu 17.4.2018. (englanniksi)
- ↑ Ryan M. Allen: A Comparison of China’s “Ivy League” to Other Peer Groupings Through Global University Rankings (DOI doi.org/10.1177/1028315317697539) Journal of Studies in International Education, 21 (5):395–411. 2017. Viitattu 30.11.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Guo Congbin: China’s Elite Tertiary Education International Higher Education, Autumn 2020 (104): 30-31. 2020. Viitattu 30.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Double First-Class university and discipline list policy update 14.12.2017. gov.au. Viitattu 30.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Ryan M. Allen: Commensuration of the globalised higher education sector: how university rankings act as a credential for world-class status in China (DOI doi.org/10.1080/03057925.2019.1686607) Compare: A Journal of Comparative and International Education. 2019. Viitattu 30.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Arkistoitu kopio shanghairanking.com. Arkistoitu 15.8.2019. Viitattu 23.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Arkistoitu kopio shanghairanking.com. Arkistoitu 30.4.2015. Viitattu 30.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Arkistoitu kopio shanghairanking.com. Arkistoitu 30.10.2015. Viitattu 30.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Nature Index - Top 10 institutions from China natureindex.com. Viitattu 30.11.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Arkistoitu kopio University of Science and Technology of China, ustc.edu.cn. 10.10.2013. Arkistoitu 13.10.2013. Viitattu 30.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Liz Heron: Nine Chinese universities sign academic freedom pact South China Morning Post, scmp.com. 15.10.2013. Viitattu 30.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Qiang Zha & Guangkuan Xie: Nine Chinese universities sign academic freedom pact universityworldnews.com. 22.11.2013. Viitattu 30.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Arkistoitu kopio (pdf) League of European Research Universities, leru.org. October 2013. Arkistoitu 19.1.2022. Viitattu 30.11.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kiinan tiede- ja teknologiayliopisto Wikimedia Commonsissa
