Double First Class -ohjelma
Double First Class -ohjelma (kiin. 双一流; pinyin: shuāngyīliú); "kaksinkertaisen ensimmäisen luokan suunnitelma") on Kiinassa vuonna 2015 hyväksytty hyvätasoisten mannerkiinalaisten julkisten yliopistojen kehitysohjelma.[1] Ohjelma sisältää tavoitteen kehittää sekä kokonaisia ensiluokkaisia, maailmantason yliopistoja että rajatummin kohdennettuja, ensiluokkaiseen tasoon joissain aihepiireissä (oppiaineissa) pyrkiviä yliopistoja. Ohjelma tuli julkisuuteen Kiinan 13. viisivuotissuunnitelman (2016–2020) osana. Vuonna 2017 toimeenpanosuunnitelmassa suunnitelmaa konkretisoitiin, ohjelman nimi vakiintui, ja mukaan valitut yliopistot nimettiin.[2][3][4][5] Double First Class -ohjelma nähdään aiempien yliopistojen kehitysohjelmien (Projektit 211 ja 985) jatkeena.[6][4][5]
Ohjelman tavoitteita ja vaikutuksia
muokkaaOhjelman tavoitteet kohdistettiin useaan ajankohtaan, joista ensimmäinen oli vuonna 2020. Tavoitteena oli nostaa joitain yliopistoja ja oppiaineita "kansainväliselle tasolle" siihen mennessä.[4] Tavoitteisiin liittyvästä käsittestä "kansainvälinen taso" ei Allenin (2019) mukaan ole yksikäsitteistä, yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Määrittely riippuu myös käytetystä mittarista.[7] Tekemiensä haastettelujen perusteella Allen esittää, että C9-liigan yliopistoissa käsitteellä ymmärrettiin tyypillisesti sijoitusta kahdenkymmenen tai sadan parhaan joukkoon tunnetuimmissa maailmanlaajuissa yliopistorankingeissa. Muiden projekti 985:n yliopistojen edustajien näkemys tavoitejoukosta oli hieman laajempi, esimerkiksi sijoitus maailmanlistojen top-100 – top-200:een.[7]
Mikäli tarkastellaan C9-liigana tunnettujen yhdeksän arvostetun kiinalaisen yliopiston tason kehitystä vuosina 2015–2020, ja valitaan mittariksi kiinalainen, alkujaan nimenomaan kiinalaisten opetushallinnon ja poliittisten päättäjien avuksi kehitetty Shanghain yliopistoranking (ARWU), voidaan havaita kaikkien näiden kohdalla huomattavaa rankingsijoituksen nousua tarkastelujaksolla vuoteen 2020 mennessä. Kuusi C9-yliopistoa oli tällä mittarilla noussut maailman top-100:aan viimeistään vuonna 2020.[8][9][7]
Vuoteen 2030 mennessä Kiinan tavoitteena on, että kasvava joukko sen yliopistoja kuuluu maailman parhaimmistoon ja että maan osaaminen joillain tieteenaloilla olisi maailman parhaimpia. Yleisemmällä tasolla tavoitellaan yliopistokoulutuksen merkittävää vahvistumista. Vuoteen 2050 mennessä Kiinan tavoitteena on kehittää maansa koulutusjärjestelmä maailmanluokkaan.[4][1]
Oman erityispiirteensä tavoiteasetteluun tuo, että Kiinassa yliopistokoulutus ei ainakaan periaatteessa ole erillään puoluejohdon poliittisesta agendasta. Syksyllä 2018 Kiinan opetusministeriö julkaisi Kiinan kommunistisen puolueen johdon (presidentti Xi Jinpingin) kannan, jonka mukaan Kiinassa edetään sosialistisen koulutuksen polkua "kiinalaisilla piirteillä". Kannan mukaan kommunistinen puolue johtaa kaikkea koulutukseen liittyviä aloitteita. Lisäksi Double First Class -yliopistoja vauhditetaan suuremmalla oppilaitosten ja teollisuuden yhteistyöllä. Koulutusalan tulee avautua enemmän maailmalle kansainvälistä yhteistyötä ja maailmanlaajuista vaikutusta kannustaen. Kannan mukaan opetuksen parissa toimivien tulisi "seista yhtenäisenä Kiinan kommunistisen puolueen toveri Xin ympärillä sen ydinryhmänä" ja tavoitella edistystä "kiinalaisilla piirteillä" sävytetyllä sosialistisen koulutuksen polulla.[10]
Kiinassa tiedepolitiikka, jolla on pyritty maan kärkiyliopistojen kansainvälisen rankingsijoituksen kohottamiseen, on johtanut esimerkiksi vuosien 2001–2016 välillä siihen, että Kiinan tiedeakatemiassa työskentelevistä, runsaasti viitatuista tutkijoista osa on kirjannut ensisijaiseksi työpaikakseen jonkun maan johtavista yliopistoista. Tästä syystä Kiinan tiedeakatemiassa työskentelevien, maailman viitatuimpien tutkijoiden listalla olevien tieteentekijöiden määrä on vähentynyt, ja yliopistoissa työskentelevien vastaavasti noussut.[11] Koska viitatuimpia tutkijoita tarkastellaan myös yliopistojen paremmuusarvioissa, menettelyllä on voitu vaikuttaa esimerkiksi ARWU-rankingin mukaiseen kiinalaisten kärkipään yliopistojen kansainväliseen paremmuusjärjestykseen.
Kehittämisohjelman yliopistot
muokkaaTavoitteisiin liittyen vuonna 2017 julkistettiin ensiluokkaiseksi nimetyt, tasoluokan A (36 yliopistoa) tai B (6 yliopistoa) yliopistot, joita kehitetään kansainväliselle tasolle, maailman parhaimmistoa kohti. Nämä on lueteltu alla olevassa taulukossa, ja ne kuuluivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vuoden 2020 ARWU-yliopistorankingissa jo maailman 500:n kärkiyliopiston joukkoon.[2][3][4][5] On huomattava, että koska ARWU-ranking mittaa tutkimuksen tasoa erityisesti luonnontieteiden alalla, ei se ole sopivin mittari esimerkiksi humanistisia tieteitä, valtiotieteitä, oikeustieteitä, taloustieteitä tai taidealaa painottaville yliopistoille.
Ohjelman toisen osan muodostavat 95 muuta yliopistoja, jotka ainakin joissain oppiaineissa pyrkivät maailman kärkikastiin.[2] Kiina nimesi tähän joukkoon joukkoon joitain maan urheilijoiden harjoittelua ja valmentautumista kotimaassa ja kansainvälisesti tukevia oppilaitoksia, esimerkiksi Pekingin talviolympialaisia silmällä pitäen. Suomessa muun muassa Lapin yliopisto ja Lapin AMK tekivät yhteistyötä Double First Class -ohjelmaan rajoitetulta alalta (tai aloilta) valitun kiinalaisyliopiston kanssa kiinalaisurheilijoiden kehittämiseksi talvilajeissa.[12][13]
Monet kiinalaisista yliopistoista, jotka tekevät yliopistoyhteistyötä ulkomaisten yliopistojen kanssa, kuuluvat tämän Double First Class -ohjelman piiriin. Useat suomalaiset yliopistot, kuten Aalto-yliopiston,[14][15] Helsingin,[16] Jyväskylän[17][18] ja Lapin yliopistojen[13][12] ovat tehneet yhteistyötä kiinalaisten Double First Class -kehitysohjelman yliopistojen kanssa. Osa näistä yhteistyöyliopistoista (kuten Pekingin yliopisto ja Fudan-yliopisto) kuuluu C9-liittoumaan.
Ykkösluokan yliopistot (42 yliopistoa)
muokkaaYkkösluokan luokka A (36 kpl)
muokkaaTaulukon tiedot löytyvät lähteistettynä vastaavista yliopistoartikkeleista (punalinkkien osalta enwikin artikkelista).
Ykkösluokan luokka B (6 kpl)
muokkaaNimi[9] | Maakunta, kaupunki |
Perustettu | ARWU-ranking (2020)[9] |
Lisätietoja/Kotisivu |
---|---|---|---|---|
Hunanin yliopisto | Hunan, Changsha | 976 (1903) | 201–300 | www |
Luoteinen A&F-yliopisto | Shaanxi, Xianyang | 1934 | 501–600 | en |
Koillinen yliopisto (Shenyang) | Liaoning, Shenyang | 1923 | 301–400 | english |
Xinjiangin yliopisto | Xinjiang, Ürümqi | 1924 | www | |
Yunnanin yliopisto[19] | Yunnan, Kunming | 1922 | 801–900 | english |
Zhengzhoun yliopisto | Henan, Zhengzhou | 1956 | 301–400 | international |
Ykkösluokkaan joillain osa-aloilla pyrkivät yliopistot (95 yliopistoa)
muokkaaOhjelmaan kuuluu myös toista sataa yliopistoa, joita tuetaan niissä opetettavien tai tutkittavien, Kiinan itselleen tärkeäksi arvioimien oppiaineiden tason kohottamiseksi. Valittuja kokonaisuuksia Kiina pyrkii nostamaan kohti kansainvälistä tasoa. Tuettavia oppiainekokonaisuuksia on sekä aiemmin mainituissa ykkösluokan yliopistoissa (42 kpl) että muissa yliopistoissa (95 kpl).[20][21][5][22] (Yliopistojen nimien suomennos alustavaa)
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b China sets direction for world class universities 11/2015. gov.au. Viitattu 30.11.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c Guo Congbin: China’s Elite Tertiary Education International Higher Education, Autumn 2020 (104): 30-31. 2020. Viitattu 30.11.2020. (englanniksi)
- ↑ a b China to develop 42 world-class universities. People's Daily, 21 September 2017. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Implementation measures released for China’s new world-class university policy 28.2.2017. gov.au. Viitattu 30.11.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Double First-Class university and discipline list policy update 14.12.2017. gov.au. Viitattu 30.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Ryan M. Allen: A Comparison of China’s “Ivy League” to Other Peer Groupings Through Global University Rankings (DOI doi.org/10.1177/1028315317697539) Journal of Studies in International Education, 21 (5):395–411. 2017. Viitattu 30.11.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c Ryan M. Allen: Commensuration of the globalised higher education sector: how university rankings act as a credential for world-class status in China (DOI doi.org/10.1080/03057925.2019.1686607) Compare: A Journal of Comparative and International Education. 2019. Viitattu 30.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Academic Ranking of World Universities 2015 shanghairanking.com. Viitattu 1.12.2020, päivitetty 29.11.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Academic Ranking of World Universities 2020 (luokittelu-valinta: By Location: China) shanghairanking.com. Viitattu 30.11.2020, päivitetty 29.11.2021. (englanniksi)
- ↑ CPC Leadership Group of MOE: China will steadfastly follow the path of socialist education with Chinese characteristics 26.9.2018. Ministry of Education of the People's Republic of China, moe.gov.cn. Viitattu 3.12.2020. (englanniksi)
- ↑ John Tianci Li: On the advancement of highly cited research in China: An analysis of the Highly Cited database Plos One, 13(4): e0196341. 24.4.2018. plos.org. Viitattu 20.11.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Lapin yliopistolle professuuri ja rahalahjoitus Kiinasta 7.6.2016. kaleva.fi. Viitattu 30.11.2020.
- ↑ a b Kiinalaiset luottavat lappilaiseen talviurheiluosaamiseen - Pekingin urheiluyliopisto tilasi Lapin yliopiston ja Lapin AMKin yhteisesti järjestämän tutkintokoulutuksen 20.9.2018. Lapin yliopisto via epressi.com. Viitattu 30.11.2020.
- ↑ Aalto-yliopisto perustaa kiinalaisyliopiston kanssa yksikön Shanghaihin 30.6.2017. Aalto-yliopisto via stt.info. Viitattu 30.11.2020.
- ↑ a b Aalto-yliopiston ja kiinalaisen Xidianin yliopiston yhteislaboratorio tutkii seuraavan sukupolven langatonta tekniikkaa 22.11.2018. Aalto-yliopisto, aalto.fi. Viitattu 2.2.2022.
- ↑ Suomen ja Kiinan yliopistoyhteistyö uudelle tasolle 29.11.2014. yle.fi. Viitattu 30.11.2020.
- ↑ Jyväskylän yliopisto yhteistyöhön kiinalaisyliopiston kanssa 25.6.2012. yle.fi. Viitattu 30.11.2020.
- ↑ Kiina: Jyväskylän yliopiston kahdenväliset vaihtokohteet Kiinassa 21.09.2020. Jyväskylän yliopisto, jyu.fi. Viitattu 30.11.2020.[vanhentunut linkki]
- ↑ Yunnan University overview 3.12.2020. Yunnan University, ynu.edu.cn. Viitattu 20.11.2021. (englanniksi)
- ↑ 教育部 财政部 国家发展改革委 关于公布世界一流大学和一流学科建设高校及建设 学科名单的通知 (Notice from the Ministry of Education and other national governmental departments announcing the list of double first class universities and disciplines) (tiedotteeseen on linkitetty kaksi kiinankielistä dokumenttia, joissa luetellaan ohjelmaan kuuluvat yliopistot ja oppiaineet) 21.9.2017. Ministry of Education of the People's Republic of China, moe.gov.cn. Viitattu 3.12.2020. (kiinaksi)
- ↑ a b 附件2. “双一流”建设学科名单(按学校代码排序)(Annex 2. List of "Double First Class" Construction Disciplines (Sorted by school code)) (docx) 21.9.2017. Ministry of Education of the People's Republic of China, moe.gov.cn. Viitattu 3.12.2020. (kiinaksi)
- ↑ a b “Double First-Class” initiative disciplinesdevelopment list(Sortedby province and university) 14.12.2017. gov.au. Viitattu 4.12.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Holding of Annual International Forum on Higher Education 2019 (China Education Daily, 14.9.2019) (englanniksi) (moe.gov.cn)