Kiinan keisarillinen laivasto

Kiinan keisarikunnan asevoimien haara

Kiinan keisarillinen laivasto oli Kiinan keisarikunnan laivasto.

Kiinan keisarillinen laivasto
Kiinan Qing-dynastian lippu
Kiinan Qing-dynastian lippu
Toiminnassa 1132–1912
Valtio Kiina
Aselajit Laivasto
Sodat ja taistelut Toinen oopiumisota
Ranskan–Kiinan sota
Kiinan–Japanin sota

1800-luvulla Kiina oli lähes kaikkien teollistuneiden länsimaiden taloudellisen imperialismin kohteena. Maa mahdollisti lähes rajattomat markkinat, mutta länsimaiden toiminta pakotti maan luopumaan eristyneisyyspolitiikastaan. Yhdistynyt kuningaskunta ajautui sotaan Kiinan kanssa vuosina 1840 ja 1857, jolloin se sai Ranskalta tukea toimilleen. Venäjä valtasi kaikki Amur-joen pohjoispuoliset alueet vuonna 1860 ja Yhdysvallat teki rankaisuretken Koreaan 1871. Samana vuonna Yhdistynyt kuningaskunta kävi sotaa Kiinan kanssa Burman kaupan vuoksi. Kiinan laivasto koostui perinteisesti aseistetuista džonkeista eikä siitä ollut vastusta länsimaisille aluksille, vaikka Kiina olikin hankkinut vuodesta 1869 alkaen joitakin pienehköjä tykkiveneitä laivastonsa tueksi. Laivasto oli jaettu kahtia pohjoiseen Beiyangin ja eteläiseen Nankingin laivastoihin. Näistä Beiyangin laivasto oli suurempi. Lisäksi Foochow’ssa ja Kantonissa oli laivasto-osastot.[1]

Toisen oopiumisodan aikana 1858 Kiinan keisarillinen laivasto koostui 826 džonkista ja siihen ei kuulunut ensimmäistäkään höyryvoimalla liikkuvaa alusta. Tilanne parani 1860-luvun lopulla laivaston ostettua ulkomailta joitakin höyrykonein varustettuja aluksia ja Foochow’n ja Kiangnanin telakat aloittivat höyryalusten valmistuksen Kiinassa. Kiinan–Ranskan sodan alkaessa vuonna 1883 laivastoon kuului kuitenkin edelleen noin 250 džonkkia.

Laivaston taistelukykyä laski vielä heikko organisaatio. Se oli muodostettu provinsseittain siten, että kaksi provinssia muodosti kenraalikuvernöörille alistetun laivasto-osaston. Tällaisia pareja oli kaikkiaan neljä etelästä alkaen: Kwantung ja Kwangsi, Fukien ja Chekiang, Kiangsi ja Anhwei sekä Chihli, joka muodosti Pekingin ympäristössä yksinään yhden parin. Lisäksi oli pieniä paikallishallinnon valvonnassa olevia laivasto-osastoja, jotka operoivat itsenäisesti erillään varsinaisesta laivastosta.

Vuoden 1874 Formosan kriisin jälkeen kasvanut Japanin aiheuttama uhka, jota kasvatti edelleen Japanin tilattua seuraavana vuonna kolme ironclad-taistelulaivaa Yhdistyneestä kuningaskunnasta.


Lähteet muokkaa

  • Mach, Andrzej: The Chinese Battleships. Warship, 1984, VIII. vsk, nro 1, s. 9-18. Lontoo: Conway Maritime Press. ISBN 0-85177-354-0. (englanniksi)

Viitteet muokkaa

  1. Gardiner, Robert s. 395

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kiinan keisarillinen laivasto.