Kiertomaatalous on maatalouden menetelmä, jossa pyritään pitämään maaperä hyvinvoivana. Kun maaperän luonnollinen eliötoiminta säilyy monipuolisena ja tuottavana, tarvitaan vähemmän keinolannoitteita, eikä maata tarvitse muokata voimakkaasti.[1]

Kiertomaatalous lisää viljelymaan tuottavuutta, vähentää viljelyn päästöjä, lisää ympäristön monimuotoisuutta sekä lisää maatalouden kykyä sopeutua ympäristön ja yhteiskunnan muutoksiin. Uusiutuvassa kiertomaataloudessa käytetään seosviljelyä, istutetaan puita sekä hyödynnetään metsiä ja kosteikkoja kestävällä tavalla. Luonnon monimuotoisuuden palauttaminen ja luonnon suojelu sekä maan kasvukunnon korjaaminen ja sen ylläpito ovat kiertomaataloudessa avainasemassa.

Kiertomaatalouden hyödyt muokkaa

Maatilojen kasvihuonekaasupäästöihin vaikutetaan käyttämällä tiloilla uusiutuvaa energiaa, pitämällä hyvää huolta peltomaan rakenteesta ja kasvattamalla peltojen hiilinieluja. Typensitojakasvien kasvattaminen teollisten typpilannoitteiden käytön sijaan vähentää lannoiteteollisuuden tarvetta sekä vähentää typpiteollisuuden energiantarvetta ja sitä kautta päästöjä. Typensitojakasveilla voidaan tuottaa ilmastoystävällistä ruokaa, rehua ja lannoitusta ilman typpilannoitteita. Kotieläintuotannossa syntyvän lannan oikeilla varastointi- ja käsittelytavoilla voidaan saada lannan ravinteet tehokkaammin kiertoon ja kasvien käyttöön.

Ilmastonmuutoksen vaikutusten heikkeneminen hillitsevät myös ilmastopakolaisuuden määrää. Ilmastopakolaiset ovat joutuneet muuttamaan asuinalueiltaan pois ilmastonmuutoksen aiheuttamien seurausten, kuten ruoan puutteen tai ääriolosuhteiden, vuoksi.

Kiertomaatalous tekee ruoasta terveellisempää ja ravinteikkaampaa, sillä kiertomaatalouden menetelmät lisäävät pellon multavuutta ja ravinnerikkautta. Lisäksi keinotekoisten lannoitteiden, torjunta-aineiden sekä rikkaruohomyrkkyjen käyttöä minimoidaan, jolloin kemikaalien määrä ruoassamme vähenee. Nämä yhdessä antavat kasveilla hyvän kasvualustan. Viljelijä säästää rahaa, kun keinotekoisten lannoitteiden, torjunta-aineiden ja rikkaruohomyrkkyjen käyttöä minimoidaan. Samalla viljelijän päästöt vähenevät, kun kemikaalien käyttö supistuu.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Suomalainen ilmastohanke tarjoaa ratkaisun ruoantuotannon kipupisteisiin Cohu Entertainment Oy. 2015. Viitattu 1.1.2023.

Aiheesta muualla muokkaa