Ketu (Benin)
Ketu on historiallinen alue nykyisessä Beninin tasavallassa, nykyisen Plateau departementin Kétoun alueella. Se on eräs vanhimmista jorubaa puhuvien pääkaupungeista. Ketun perustaminen voidaan jäljittää asutukseen, jonka aloittivat Oduduwan jälkeläiset, jotka tunnetaan myös nimillä Odudua, Oòdua ja Eleduwa. Kaupungin hallitsijoiden perinteinen tyyli oli "alaketu", ja he ovat sukua nykypäivän Nigerian jorubojen Egba alaryhmään.
Historia muokkaa
Oyojen myyttisen historian mukaan Ketua pidetään yhtenä kuudestatoista alkuperäisestä kuningaskunnasta, jotka Oduduwan perilliset ovat perustaneet. Ikivanha sukutaulu on jossain määrin unohdettu nykyajan jorubojen historiantutkimuksessa, joka keskittyy pääasiassa yhteisöihin Nigeriassa. Ketun tarkka asema Oyo-valtakunnassa on kiistanalainen. Oyon lähteiden mukaan Ketu oli alusmaa, jonka väitetään maksaneen vuosittaisen kunnioituksenosoituksen, ja että sen hallitsija osallistui Bere-juhlaan Oyossa. Ei ole kuitenkaan epäilystä siitä, että Ketun ja Oyon suhteet olivat ystävällisiä, jotka perustuivat suurelta osin niiden välisiin historiallisiin, kielellisiin, kulttuurisiin ja etnisiin siteisiin.[1]
Ketu oli yksi nousevan Dahomeyn kuningaskunnan päävihollisista, jota vastaan se taisteli usein Oyon kuninkaallisten joukkojen osana. Valtakunta tuhoutui 1880-luvulla antauduttuaan Foneille. Näiden taistelujen aikaan suuri määrä Ketun väestöä myytiin orjuuteen. Tämän takia Ketulla on tärkeä merkitys Brasilian Candomblessa. Ketu tunnetaan nimellä Queto portugalin kielisessä ortografiassa.
Ewe-yhteys muokkaa
Ewen perinteet viittaavat Ketuun Amedzofeina ( "ihmiskunnan alkuperä") tai Mawufena ( "Korkeimman Olennon koti"). On arveltu, että Ketun asukkaat, tai ainakin osa heistä kuului alun perin Nigerian Oyo- väestöön ja heidät pakotettiin muuttamaan länteen 1200- ja 1500-luvuilla. Ketussa gbe-kieliä puhuvien kansojen esi-isät (kuten Ewe, Fon ja Aja) erosivat muista pakolaisista ja alkoivat luoda omaa identiteettiään, mutta jorubat pakottivat heidät muuttamaan vielä lännemmäksi 1400- ja 1500 -luvuilla.
Aikajana muokkaa
- n.1500 - Joruban valtakunnan pääkaupunki siirtyi Ketuun.
- 1886 - joutui Dahomeyn valloittamaksi.
- 1893 - Ranskan palauttamana protektoraattina.
- 1963 - valtakunta lopetetettiin[2]
Luettelo Jorubavaltakunta Ketun hallitsijoista muokkaa
Joruban kielessä sana oba tarkoittaa kuningasta tai hallitsijaa. Sitä käytetään myös yleisesti erilaisista jourobakansojen asuttamien alueiden hallitsijoista. Ketussa oba tarkoittaa Ketun Aleketua
| hallintoaika | viranhaltija | |
|---|---|---|
| Pääkaupunki siirtyy Ketuun | ||
| 1795 – 1816 | Ajibolu, Oba | |
| 1816 – 1853 | Adebiya, Oba | |
| 1853 – joulukuuhun 1858 | Adegbede, Oba | |
| joulukuu 1858 – 1867 | Adiro, Oba | |
| 1867 – 1883 | Osun Ojeku, Oba | |
| 1883 – 1886 | Agidigbo Hungbo, valtionhoitaja | |
| 1886 | Dahomey valloittaa | |
| 1893 – 1894 | Ketun Ida (♀), valtionhoitaja | |
| 13 helmikuuta 1894 – 1918 | Oyengen, Oba | |
| 1918 – 1936 | Ademufekun Dudu, Oba | |
| 1937 – 1963 | Alamu Adewori Adegibite, Oba | |
| 1963 | Ketun valtakunta lakkautetaan | |
Lähteet muokkaa
- Parrinder, E.G.: The Story of Ketu: An ancient Yoruba kingdom. Ibadan, Nigeria: Ibadan University Press, 1956. (englanniksi)
Viitteet muokkaa
- ↑ Law, R.: The Oyo Empire, s. 141. Clarendon Press, Oxford, 1977. (englanniksi)
- ↑ a b Schemmel, B.: Benin, Traditional polities, Ketu Rulers. Rulers.org. Viitattu 1.2.2019. (englanniksi)
