Suurtietokone

suuren datamäärän laskemiseen tarkoitettu tietokone
(Ohjattu sivulta Keskustietokone)

Suurtietokone (myös suurkone tai keskustietokone, engl. mainframe, mainframe computer[1]) on pääasiassa suurten organisaatioiden käyttämä tietokone. Suurtietokoneella viitataan tietokoneeseen, joka on kookkaampi kuin minitietokone. Suurtietokoneiden maksaessa 1 000 000 dollaria minitietokoneet maksoivat huomattavasti alle 100 000 dollaria.[2] Tietokoneluokat syntyivät ensimmäisen ja toisen sukupolven tietokoneiden myötä ja kehittyivät kolmannen sukupolven suoritintekniikan myötä (iso ja pieni mainframe, minitietokone, supertietokone).[3] Englanninkielisen termin mainframe syntymisestä ei ole tietoa, mutta sillä nykyisin tarkoitetaan suurta tietokonetta.[4]

IBM zSeries 800

Mikroprosessorin tultua markkinoille siihen perustuvat tietokoneet kattoivat laajan hintahaarukan henkilökohtaisista tietokoneista täysiin moniprosessointijärjestelmiin, joka kattoi haarukan 500 dollarin järjestelmistä 500 000 dollarin järjestelmiin.[5] Minitietokoneet kattoivat 20 000 dollarista 500 000 dollariin ja suurtietokoneet 250 000 dollarista 5 miljoonaan dollariin.[5] Mikroprosessorit yleistyivät lopulta kaikissa tietokoneluokissa.[3]

Eräänä varhaisena transistoripohjaisena suurtietokoneena mainitaan NCR 304.[6] Tietokone saavutti korkean käytettävyysajan verrattuna aiempiin elektroniputkiin perustuviin tietokoneisiin.[6] NCR Century 100 ja CDC 7600 olivat varhaisia mikropiiripohjaisia suurtietokoneita.[6] Ensimmäisiä monoliittisia mikropiirejä käyttäviä olivat Burroughs B2500/3500, RCA Spectra 70 ja SDS Sigma 7.[7]

Suurtietokoneiden käyttökohteita ovat tehoa vaativat sovellukset ja valtavien datamäärien prosessointi, kuten väestönlaskenta, teollisuus- ja kulutustilastot, sekä yrityksen resurssien suunnittelu. Suurtietokoneet ovat tyypillisesti erittäin luotettavia. Niitä voidaan huoltaa, esimerkiksi lisätä suorittimia tai muistia, keskeyttämättä suoritettavia ohjelmia.

Suurkoneet on suunniteltu maksimaalista I/O-kapasiteettia ajatellen. Pääpaino on transaktioprosessoinnilla (tapahtumankäsittely), jota mitataan TPC-mittauksilla.[8] Transaktion suorittaminen voi vaatia tiedon lukua ja päivittämistä useaan paikkaan mutta vain verrattain vähän matemaattista laskentaa. Vastaavasti supertietokoneissa pääpaino on suurteholaskennassa (engl. High Performance Computing, HPC), jossa algoritminen laskenta ja suoritus voi muodostaa suuremman osan vaatimuksista kuin I/O-kapasiteetti.

MarkkinatMuokkaa

Vuonna 1991 ennakoitiin viimeisen suurtietokoneen sammutusta vuonna 1996, mutta vielä vuonna 2020 ne tuottivat IBM:lle lähes kaksi miljardia dollaria.[9] Suurtietokoneiden liiketoiminta on vielä vuonna 2022 kannattavaa, mutta se on laskusuunnassa ja arvioiden mukaan vuoteen 2025 mennessä suurtietokoneet vastaavat 3,9 prosenttia koko palvelinliikevaihdosta.[10] Merkittävä käyttökohde suurtietokoneille on pankki- ja finanssiala, jossa tiedon salaus on tärkeää.[11]

ValmistajatMuokkaa

1950- ja 1960-luvuilla valmistajia olivat "IBM ja seitsemän kääpiötä": Burroughs, Control Data, Digital, General Electric, Honeywell, NCR, RCA ja Univac (Sperry Rand).[12][13][14]

Nykyään suurin osa suurtietokoneista on IBM:n valmistamia IBM Z-laitteita. Suurtietokoneet ovat myös Groupe Bullin ydintuote. Sperry ja Burroughs yhdistyivät 1980-luvulla muodostaen Unisys-yhtiön. Japanilainen Fujitsu on kertonut aikovansa lopettaa suurtietokoneiden valmistuksen ja myynnin vuoteen 2030 mennessä.[10]

OsiointiMuokkaa

Yksi suurtietokoneiden kyvyistä on laitteiston osiointi (engl. partitioning), joka sallii ajaa useampaa käyttöjärjestelmää rinnakkain.[15]

Osiointi käyttää virtuaalikoneita.

KäyttöjärjestelmätMuokkaa

Suurtietokoneissa käytettyjä käyttöjärjestelmiä ovat muun muassa z/OS, General Comprehensive Operating System (GECOS, GCOS) ja Multics.

LähteetMuokkaa

  1. IBM preps big iron fiesta 20.7.2005. The Register. Viitattu 30.6.2018.
  2. Gordon Bell: Rise and Fall of Minicomputers ethw.org. Viitattu 22.1.2020. (englanniksi)
  3. a b Gordon Bell: Bell’s Law For The Birth And Death Of Computer Classes (PDF) gordonbell.azurewebsites.net. Viitattu 14.8.2021. (englanniksi)
  4. The First Mainframes Computer History Museum. Viitattu 1.9.2017.
  5. a b C. Gordon Bell: The Mini and Micro Industries researchgate.net. 1984. doi:10.1109/MC.1984.1658955. (englanniksi)
  6. a b c Dvorak, John C.: IBM and the Seven Dwarfs — Dwarf Seven: NCR dvorak.org. Viitattu 15.9.2017.
  7. 1965: Mainframe Computers Employ ICs computerhistory.org. Viitattu 23.10.2021. (englanniksi)
  8. About the TPC tpc.org. Viitattu 18.2.2017.
  9. 20 years of Linux on Big Iron zdnet.com. 16.9.2020. Viitattu 25.9.2020. (englanniksi)
  10. a b Dan Robinson: Fujitsu confirms end date for mainframe and Unix systems theregister.com. 25.2.2022. Viitattu 1.3.2022. (englanniksi)
  11. What Do IBM Mainframe Computers Look Like Today? nanalyze.com. 24.10.2017. Viitattu 25.9.2020. (englanniksi) 
  12. Nummela, Tuuli: Suurkoneet, yhä täällä. theseus.fi. Viitattu 26.8.2017.
  13. Dvorak, John C.: IBM and the Seven Dwarfs — Dwarf One: Burroughs dvorak.org. Viitattu 26.8.2017.
  14. This Day in History: April 7 Computer History Museum. Viitattu 26.8.2017.
  15. Partitioning: Your Mainframe becomes a Hotel for OS 'Guests' Computer World. Viitattu 19.2.2017.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä tietotekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.