Keskustelu ohjeesta:Kreikan kielen translitterointi

Ohjeen seuraava kohta ei vaikuta perustellulta: ”Kreikassa yksitavuisissa sanoissa ei yleensä ole aksenttia, joten esim. nimet Kos ja Fry eivät ole aksentoimattomia sovinnaisnimiä, vaan ELOT:in mukaisia transkriptioita. (Huom: Kotuksen sivulla Kos esiintyy ilmeisesti vahingossa muodossa Kós.)” Kreikassa saatetaan jättää aksentti pois yksitavuisesta sanasta, mutta tuskin ”yleensä”. Onko joku tarkistanut ELOTista, että on sallittua käyttää aksenttia joissakin sanoissa ja joissakin ei? En usko, että ”Kós” on vahinko. Mullisaukko (keskustelu) 9. elokuuta 2019 kello 17.06 (EEST)

Nykykreikassa yksinkertainen perussääntö on, ettei yksitavuisissa sanoissa ole aksenttia. Poikkeuksia toki on, mutta ne ovat lueteltavissa ja perustuvat tarpeeseen erottaa eräät muutoin samannäköiset pikkusanat toisistaan [1][2]. Mitä tulee Kosin saaren nimeen, muotoa ”Kós” (”Κώς”) kyllä esiintyy [3]. Se saattaa olla vanhahtava muoto, koska muinaiskreikassa ja täten oletettavasti myös katharévousassa kirjoitusasu oli sirkumfleksilla ”Κῶς” [4]. Kuitenkin jopa katharévousa-muotoja (vaikkakaan ei polytonista aksentointia) yleensä käyttävässä virallisessa väestötilastossa nimi on muodossa ”Κως” (rivi 18016). Oleellista ei kuitenkaan ole se, miten nimi voidaan kirjoittaa, vaan se, miten se yleensä kirjoitetaan nykykreikassa, eli perussäännön mukaisesti ”Κως” [5], mikä translitteroidaan yksiselitteisesti ”Kos”.

Samoin nimestä ”Fry” (”Φρυ”) esiintyy kyllä muotoa ”Frý” (”Φρύ”) [6], mutta ”Fry”/”Φρυ” on perussäännön mukainen ja yleisempi. Erikoista kyllä jo mainitussa väestötilastossa nimi on kuitenkin muodossa ”Φρύ” (rivi 17927). Tässä syy voi olla katharévousa-muodon käyttö.

Vaikea sanoa, mihin Kotuksen sivuilla oleva muoto perustuu, mutta ainakin kyseinen virhe on erittäin helppo tehdä. Kotuksen ohjeessa olevalla muodolla ei kuitenkaan ole merkitystä, sillä Kotus ei ole kreikankielisten alkuperäisnimien lähde, eikä ohje muuta sitä, että nykykreikankielinen muoto on ”Κως”. --Tomisti (keskustelu) 2. syyskuuta 2019 kello 20.54 (EEST)

Ohjeen kirjoittanut käyttäjä Tomisti on laittanut ohjeeseen: "joitakin hyvin vakiintuneita nimiä (Ateena, Attika, Kreeta jne.) lukuun ottamatta sovinnaisnimistä voitaisiin myös luopua vähitellen". Onko tuollaisesta muutoksesta keskusteltu jossain? Minun mielestäni ohjeisiin ei pitäisi kirjoittaa tuollaisia henkilökohtaisia mielipiteitä ja kehotuksia, jotka ovat ristiriidassa yleisempien paikannimiohjeiden kanssa. Sovinnaisnimistä luopuminen johtaa sitä paitsi sekaannuksiin, jos Wikipedia alkaa käyttää eri nimiä kuin muut suomenkieliset lähteet. --Savir (keskustelu) 20. tammikuuta 2021 kello 20.21 (EET)

Kirjoitin ohjeen nykykreikkaa käsittelevän osan alun perin lähinnä deskriptiivisenä tutkielmana siitä, miten translitteroinnin kanssa oli aiemmin näemmä toimittu, kuin varsinaisena normatiivisena esityksenä siitä, miten pitäisi toimia. Nyt kun ohjeen käyttö on ehkä vakiintunut, mainitun kohdan voi poistaakin. Kohta kuvasi havaittua suuntausta siirtyä yhä kasvavassa määrin uuden suosituksen mukaisiin muotoihin. Se viittasi esimerkiksi sellaisiin nimiin kuin ”Lesbos” ja ”Lefkas”, joiden osalta on aika sattumanvaraista, miksi juuri niistä tulisi nykypaikanniminä käyttää muinaiskreikan (”Lesbos”) ja katharévousan (”Lefkas”) mukaisia sovinnaisnimiä, kun lähes kaikista muista paikoista käytetään nykysuosituksen mukaista translitterointia; ja joista esiintyy suomenkielisissä nykylähteissä yhtä paljon myös suosituksen mukaisia muotoja, tässä ”Lésvos” ja ”Lefkáda” (ja sikäli kun muotoja ”Lesbos” ja ”Lefkas” esiintyy, se johtuu kasvavassa määrin siitäkin, että nimimuoto on ”tarkistettu" täältä).

Mainituista sovinnaisnimistä luopumiseen ei ole akuuttia tarvetta. Mahdollisesti aiheutuvasta sekaannuksesta olen kuitenkin eri mieltä, sillä Wikipedian ohjaukset, Wikidata, Google-haku ja muu tekniikka pitävät huolen siitä, että artikkelit löytyvät, päin vastoin kuin painetussa tietosanakirjassa, ja eri muodot löytyvät artikkelin alusta. Lause ”eri nimiä kuin muut suomenkieliset lähteet” ei pidä paikkansa tällaisissa tapauksissa, joissa suomenkieliset lähteet käyttävät useita muotoja. Sellaisessa tilanteessa on mahdollista tehdä toimituksellisia valintoja ja jopa linjanvetoja johdonmukaisen translitteroinnin käytöstä. --Tomisti (keskustelu) 21. tammikuuta 2021 kello 18.15 (EET)