Keskustelu mallineesta:Kirja

Vanhat keskustelut

Lisäsin genren ja tyylimäärittelyn, joka piilottaa kirjasarjan ja kansitaiteilijan, jos niitä ei ole määritelty. -tKahkonen 2. toukokuuta 2006 kello 08.51 (UTC)

Laitoin kuvan vapaaehtoiseksi, koska sitä ei läheskään kaikista kirjoista löydy. -Anzee 14. elokuuta 2006 kello 12.03 (UTC)

Olisi kätevää, jos ISBN-kohta tekisi suoraan linkin Booksources-toimintoon. Katsotaan, osaisinko... Oikeastaan pitäisi olla mahdollisuus lisätä kommentoituna useitakin ISBN:iä, koska monista kirjoista on olemassa useita versioita (esim. klassikoista, ja onhan Da Vinci -koodistakin erikseen kuvitettu laitos). --PeeKoo 18. elokuuta 2006 kello 09.31 (UTC)

ISBN 192-168-0-1 -teksti tekee booksource-linkin itsestään. ISBN 192-168-0-2, ISBN 19216802. -tKahkonen 18. elokuuta 2006 kello 22.53 (UTC)

Tiesin sen, mutta kysymys kuluikin saisiko mallineeseen itseensä toiminnon, että voi lisätä useita ISBN:iä. Ja mallineessahan ISBN-rivillä "ISBN" lukee vasemmanpuoleisessa sarakkeessa ja numero oikeanpuoleisessa, joten linkkiä ei synny. (Jollei sitten oikeanpuoleiseen sarakkeeseen kirjoita "ISBN 192-168-0-1", jolloin ISBN-rivi näyttäisi hölmöltä: "ISBN ISBN 192-168-0-1".)

Mutta muokkasin tosiaan mallinetta niin, että pelkästä ISBN-numerosta tulee linkki Booksourcesiin (toiminnan näkee esim. artikkelissa Muumipeikko ja pyrstötähti). --PeeKoo 19. elokuuta 2006 kello 08.06 (UTC)

"Genren" sijaan esimerkiksi "luokka" olisi monikäyttöisempi. Samoin lisähuomautuksille olisi hyvä olla paikka. --Thi 17. syyskuuta 2006 kello 15.45 (UTC)

---

Saako nuo suomentaja- ja alkukielinen nimi -kohdat jotenkin piiloon? Vai miten tätä on tarkoitus käyttää suomenkielisillä kirjoilla? --Hanna V 17. syyskuuta 2006 kello 16.16 (UTC)

Vaikka en tiedäkään mallineiden tekemisestä, kokeilin nyt laittaa sen ja muutamat muut kohdat näkymättömiin. Esim. ISBN-numeroissa on se ongelma, että usein kirja on julkaistu monena versiona. --PeeKoo 4. lokakuuta 2006 kello 13.42 (UTC)

Testi: Useiden painosten tietojen lisääminen

Lisäsin kohdan "lisämalline", jotta voisi lisätä useita ISBN:iä. Tätä varten suunnittelin myös mallineen Käyttäjä:PeeKoo/Kirja-lisä. Toiminnan voi nähdä artikkelissa Da Vinci -koodi.

Mielipiteitä ja kommentteja? Onko tämä hyödyllinen? --PeeKoo 18. tammikuuta 2007 kello 16.13 (UTC)

Ilmestymiajankohdat

Kun kirjasta tehdään suomennokseen pohjautuva artikkeli, miten kohdellaan alkuperäistä teosta? Minusta alkuperäisen ja suomennoksen julkaisuajankohdan olisi hyvä olla selvästi erillään toisista tietolaatikossa, kenties omissa kohdissaan. Alkuperäiskielisestä ei kannatane tehdä omaa artikkelia, joten myös alkuperäisestä teoksesta olisi hyvä olla perustiedot suomennoksen artikkelissa. --Usp 11. helmikuuta 2007 kello 17.42 (UTC)

Tästä tulisi saada aikaan toimiva käytäntö. Nykyisellään on epäselvää, tuleeko mallineeseen alkuperäinen vai suomennoksen ilmestymisvuosi. Paras olisi tietekin saada näkyville ne molemmat, esimerkiksi muotoon "2000, suom. 2001".--Hathaldir 19. toukokuuta 2008 kello 20.22 (UTC)

Erinomainen pointti, jonka esille nostamista itsekin joskus aiemmin aioin vaan unohdinpa sitten tai kenties lannistuin yllä olevan Uspin keskustelunavauksen vastauksettomuudesta. Nyt jos vaikka joku muukin tämän epäkohdan noteeraisi? --Haltiamieli 19. toukokuuta 2008 kello 20.25 (UTC)

Luokittelu

Olisiko tietolaatikkoon aihetta lisätä vielä YKL- tai UDC-perustainen luokittelu? --Usp 11. helmikuuta 2007 kello 17.42 (UTC)

nimi-alkukielinen -kohta

Tuo {{{nimi-alkukielinen}}} -malline, jos se jätetään tyhjäksi, tekee jonkun oudon | -merkin tuohon infoboxiin. Voisiko sen korjata? --Majestic 20. helmikuuta 2007 kello 13.56 (UTC)

Edeltävä-seuraava?

Tässä kun katselin en-wikin kirjoja, niiden mallineissa on "Edellinen osa/kirja" ja "Seuraava osa/kirja". Voiko sen lisätä jollain tapaa, vai pitääkö se lisätä vaikka artikkelin alkuun edeltäjä-seuraaja -mallineella?

Esim. omasta kokeilusta:

Edeltävä osa: Testi

Seuraava osa: Kokeilu

--Elve 13. toukokuuta 2007 kello 17.48 (UTC)

Toi olisi hyvä, koska se helpottaa löytämään muut kirjasarjan kirjat --Mietoinen 16. tammikuuta 2008 kello 13.28 (UTC)

En-wikissä ne on niin, etteivät ne varasta huomiota:

Avaruuden merivirrat
Edellinen	The Stars, Like Dust
Seuraava	Pebble in the Sky

-tKahkonen 16. tammikuuta 2008 kello 18.36 (UTC)

Tein tuon saman. -tKahkonen 16. tammikuuta 2008 kello 18.36 (UTC)

Muutoksia

• Genre-sana ei sovi kaikkialle, se tulisi korvata esimerkiksi sanalla laji.
• Kuvittaja tarvitsisi oman kohdan.
• Kovakantinen ja pehmeäkantinen: paremmat ilmaisut olisivat minusta sidottu ja nidottu. --Thi 31. elokuuta 2007 kello 07.42 (UTC)

Miten olisi sekä genre että laji, sekä ulkoasu johon voi laittaa sid./nid.? --Tve4 31. elokuuta 2007 kello 07.43 (UTC)

Genre on yhtä kuin lajityyppi. Laji on lajityypin synonyymi sanakirjoissa, lyhyempi muoto on varmasti parempi. Ulkoasu on varmaankin parempi ilmaus kuin tyyppi. --Thi 31. elokuuta 2007 kello 08.03 (UTC)

Toisaalta "lajityyppi" olisi spesifimpi ja selkeämpi. Tai sitten tuossa kohdassa voisi olla linkki artikkeliin Lajityyppi. --PeeKoo 31. elokuuta 2007 kello 09.12 (UTC)

Periaatteessa tuo "ulkoasu" tai "formaatti" tai "tyyppi" voisi kai olla myös jotain sellaista kuin "e-kirja" tai jopa "äänikirja"? --PeeKoo 31. elokuuta 2007 kello 09.12 (UTC)

Lajityypeistä puhutaan enemmän kaunokirjallisuuden kuin tietokirjallisuuden yhteydessä. Laji, lajhityyppi, luokka, luokitus.

"Muoto". --Thi 31. elokuuta 2007 kello 09.21 (UTC)

Kuvittaja

Voisikohan mallineeseen saada kansitaiteilijan ohella erillisen kohdan myös kuvittajalle, joka sentään voi olla aivan toinen kuin kansitaiteilija ja kirjan kannalta huomattavasti merkittävämpikin tekijä? --Haltiamieli 25. kesäkuuta 2008 kello 04.18 (UTC)

Lisäsin pyynnön mallinesivulle, katsotaan reagoiko kukaan. --albval (keskustelu) 25. kesäkuuta 2008 kello 07.38 (UTC)

Kokonaisvaltainen päivitys

Uusiksi: Malline:Kirja-päivitys. Kommentteja? -- Usp 25. kesäkuuta 2008 kello 16.17 (UTC)(kommenttia muokattu-- Usp 27. kesäkuuta 2008 kello 16.22 (UTC))

Entäpä jos lisättäisiin suomennettu laitos ikään kuin lisäosana mallineen alareunaan ja varsinainen malline jätettäisiin alkuperäiskieliselle? Tällöin tulisi selkeät paikat alkuperäisteoksen tiedoille ja sitten suomennetulle. Eli pääosin kohdan #Testi: Useiden painosten tietojen lisääminen tapaan.-- Usp 25. kesäkuuta 2008 kello 16.24 (UTC)

Sinänsä erittäin hyvä idea, sillä nyt joutuu aina arpomaan kumman laitoksen (alkup. vai suom) tietoja mallineeseen mihinkin laittaa. Kannattaisin tätä varauksetta, ellen samalla ihmettelisi sitä, miten nuo vanhat Stetson-Harrisonilla määritellyt ISBN:t ja kustantajat saadaan jo olemassa oleviin artikkeleihin laitettua oikeille kohdilleen (mikä on ISBN_suomi ja mikä ISBN_originaali Uusi, ehdotettu malline näyttää joka tapauksessa hienolta. --albval (keskustelu) 25. kesäkuuta 2008 kello 19.48 (UTC)

Vaihdoin vähän järjestystä. Kustantajan hyvä olla kustannusvuoden lähellä, kieli suomentajan vieressä ja kirjasarja edeltävän ja seuraavan yllä. Jos tulee erillinen osa Suomi-julkaisulle, niin suomentaja varmaan sinne ja muille kohdille siihen (kuvittaja, kansitaiteilija, kustantaja, julkaistu, isbn) _suomi-paikat. -tKahkonen 27. kesäkuuta 2008 kello 16.08 (UTC)

Tässä ehkä kannattaa tehdä samalla tavalla kuin elokuva-mallineen kanssa eli ottaa uusiksi puhtaalta pöydältä ja miettiä mikä on fiksuin tapa ja sitten laittaa se kaikkiin artikkeleihin. Tätä mallinettahan käyttää kuitenkin alle 500 artikkelia, kts. Malline:Kirja-päivitys. -- Usp 27. kesäkuuta 2008 kello 16.22 (UTC)

Kannattaisiko nimi-suomi mainita sekä aivan mallineen yläosassa että uudelleen suomennoksen kohdalla? -- Usp 28. kesäkuuta 2008 kello 11.23 (UTC)

Täällä on nähtävissä periaatteellinen esimerkki. Siinä ns. pahin tilanne 1 alkuperäisteos kaksi versiota ja kaksi suomennosta. Mallinetta voisi lyhentää yhdistelemällä tietoja samalle riville. Esim.

• Ulkoasu: kovakantinen 5486 sivua

Muita yhdistettäviä voisi olla vaikkapa julkaistu ja kustantaja. Kommentteja? -- Usp 28. kesäkuuta 2008 kello 14.41 (UTC)

Otin pois kohdat

|tyyppi=
|kieli=
|edeltävä=
|seuraava=

suomijulkaisusta, koska ne ovat kuitenkin samat kuin yläpuolella (ja kieli on tietysti suomi). Vai onko mahdollista olla erit? -tKahkonen 28. kesäkuuta 2008 kello 10.12 (UTC)

Voihan vaikka kovakantisesta suomentaa pokkarin, mihin tyyppi käsitääkesni viittaa. Pidetään keskustelu samalla sivulle, Keskustelu mallineesta:Kirja, tämä kun poistetaan lopuksi. -- Usp 28. kesäkuuta 2008 kello 11.21 (UTC)

Juu, ei edeltävä-seuraavaa kannata poistaa. Ainakin lasna lukemani Robert Jordanin Ajan pyörä -kirjat on suomennettu siten, että yksi engl. originaali -> kaksi suomenkielistä kirjaa (ja 2x rahaa kustantajalle) --albval (keskustelu) 1. heinäkuuta 2008 kello 08.05 (UTC)

(Kopioin tämän tuolta keskustelusivulta). Tuli mieleeni, että jos Suomessa julkaistaan ruotsiksi tai muulla kielellä jokin, niin sitä ei varmaan tähän suomennososaan laiteta vai laitetaanko (?). Sitten edeltävistä ja seuraavista sellainen huomio, että jotkin sarjat ovat saattaneet tulla eri järjestyksessä Suomessa kuin alkuperämaassa. Ja lopuksi Uspin huomio, että kovakantisesta voi tehdä pokkarin. Varmaan sittenkin kannattaa säilyttää nuo. Niille voi ilmetä tarvetta. -tKahkonen 28. kesäkuuta 2008 kello 15.55 (UTC)

Ei laiteta, ihan kielipohjalta mennään. Oli kieli mikä tahansa käytetään "ensijulkaisulle" perusmallinetta, jos se on muu kuin suomi käytetään suomennos-lisäosaa suomennokselle, jos siis kirja on suomennettu. -- Usp 28. kesäkuuta 2008 kello 16.44 (UTC)

ISBN-sanan linkitys uudessa mallineessa on tarpeeton. Genre tulisi muuttaa lajiksi tai lajityypiksi. Pitäisi myös miettiä, mitkä tiedot ovat pakollisia. --Thi 28. kesäkuuta 2008 kello 16.57 (UTC)

Mitä muita pakollisia eli kaikista taatusti tiedossa olevia kohtia on kuin nimi? Onko alimallineen käyttö siis sopiva toteutustapa? -- Usp 1. heinäkuuta 2008 kello 07.13 (UTC)

Tekijä tai toimittaja varmaankin, mutta pitäisikö noille olla omat kohdat? Varmaankin, niin saadaan esim "(toim.)" muotoiltua automaagisesti. --albval (keskustelu) 1. heinäkuuta 2008 kello 08.09 (UTC)

Tekijä tai edes toimittaja ei suinkaan ole välttämättä tiedossa. Ensimmäisenä poikkeuksena tulee mieleen Raamattu. –Saruwine 15. heinäkuuta 2008 kello 01.46 (UTC)

Perusrakenne lienee sopiva vai kuinka? Entäpä jos olisi geneerinen tekijä, jota tarvittaessa tarkotaan (vaikkapa toim.), jos kyseessä ei ole kirjailija. No lisäsin kuitenkin toimittajan. Entä suomenkielisen otsikon toistuminen, näkemyksiä? Pois alusta kokonaan? Käytännön esimerkki, suomennettu: Romahdus: Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä ja suomenkielinen: Olemisen porteilla -- Usp 10. heinäkuuta 2008 kello 18.43 (UTC)

Poistin suomennoksen alusta. Kelvannee käyttöön otettavaksi? Ajattelin että vaihtaisi päivitysmallineen jo olemassa oleviin ja sitten kun kaikki on vaihdettu palauttaisi mallineen nimelle Kirja. --Usp 15. heinäkuuta 2008 kello 11.47 (UTC)

Malline:Kirja-päivitys/suomennos

"Vierastan sanaa kansitaiteilija, joka näkyy levinneen musiikkipuolelta kirjojenkin mallineisiin. "Kannen suunnittelu" tai "kannen suunnittelija" on ilmaus jonka olen kuullut ja joka on selaamissani kirjoissa käytössä. Eiväthän suunnittelijat yleensä ole taiteilijoita vaan usein taittajia tai (ei-taide)graafikkoja. --Ulrika 15. heinäkuuta 2008 kello 11.50 (UTC)" siirto sivuvulta Keskustelu mallineesta:Kirja-päivitys/suomennos --Usp 15. heinäkuuta 2008 kello 12.26 (UTC)

Entisen mallineen ulkoasu, jossa teksti oli pienempi ja taitto väljempi, näytti minusta hieman paremmalta. --Thi 15. heinäkuuta 2008 kello 14.28 (UTC)

Suomi vs. alkuperäiskieli

Pahoittelen että avaan suuni nyt enkä muutamaa viikkoa aiemmin, mutta en tämän uuden mallineen kehittelyyn juuri kiinnittänyt huomiota ennen kuin tarkkailulistalle ilmestyi ensimmäinen päivitys uuteen malliin. Ja jäin aprikoimaan, onko uusi järjestys järkevin mahdollinen, kun sentään suomenkielisessä Wikipediassa ollaan. Sinänsä on minusta oivallista, että alkuperäisteoksen ja suomennoksen tiedot ovat selvästi erillään, mutta minusta suomennoksen tietojen olisi syytä olla selvyydenkin vuoksi ylinnä. Käytämmehän sentään suomennettuja nimiä artikkelien otsikoissa ja leipäteksissäkin, ja ainakin minusta myös kuvana olisi ensisijaista olla suomennetun laitoksen kansi. Nyt jos kansikuva on suomennoksesta, sijoittuu se omituisesti mallineen keskivaiheille. Jos taas kuva löytyisi sekä alkuperäisteoksesta että suomennoksesta, sellaiset olennaiset tiedot kuten vaikkapa suomentaja eivät välttämättä pienehköllä näyttöresoluutiolla edes näy rullaamatta selainta alaspäin. --Haltiamieli 2. elokuuta 2008 kello 12.19 (UTC)

Ehdotus: Vain yksi kuva alkuun (puuttumatta nyt siihen, että ei kirjan kansi paljon kirjasta kerro ((sataakaan sanaa)) ja vie kuitenkin paljon tilaa), mieluiten suomenkielinen. Suomennosotsikon säilyttäisin kuitenkin välissä jakajana ja "Suomennos:" tarkennekin lienee hyödyllinen aivan ummikolle. --Usp 2. elokuuta 2008 kello 14.06 (UTC)

Ja ehkä suomennetun nimenkin voisi siirtää alkuun, mutta silloin pitäisi muuttaa rakenne yhden mallineen muotoon eli parametreille antaa muodot parametri-alkuperäinen ja parametri-suomi. -- Usp 2. elokuuta 2008 kello 14.15 (UTC)

Päivitys2

Tein vaihtoehto kakkosen, jossa on kaikki samassa mallineessa, Malline:Kirja-päivitys2 kts. esim. Taru sormusten herrasta. Kommentteja? -- Usp 4. elokuuta 2008 kello 14.24 (UTC)

Kyllähän nuo perättäiset (orig.) ja (suom.) -sulkeet ovat eittämättä hiukan sekava juttu. Kannatan kyllä originaalin ja suomennoksen tietojen pitämistä omissa kokonaisuuksissaan, mutta niin että suomennoksen tiedot olisivat ylinnä ja sitten omassa nykyistä suomipäivitystä vastaavassa laatikossaan olisi, jos kyseessä ei ole alkuaan suomenkielinen teos, kirjan alkuperäisteoksen tiedot (ne mitkä poikkeavat suomennoksesta; kustantaja, julkaisuvuosi, mahd. kuvitus jne.) --Haltiamieli 4. elokuuta 2008 kello 14.51 (UTC)

Ei tätä. -- Usp 21. elokuuta 2008 kello 13.56 (EEST)

Päivitys3

Entäpä vaihtoehto kolme. Jos suomennoksen tiedot tulee alkuun joutuisi orig. tiedot jakamaan kahtia sillä toki ensimmäiseksi tulee kirjailija. esim. Silmarillion -- Usp 4. elokuuta 2008 kello 17.51 (UTC)

Kannattaisin tätä tapaa käyttöön otettavaksi. -- Usp 21. elokuuta 2008 kello 13.20 (EEST)

Otetaan käyttöön. --Usp 22. syyskuuta 2008 kello 12.59 (EEST)

Sarja on erotettu suomennoksesta, mutta suomennos voi kuulua johonkin sarjaan, esimerkiksi Keltainen kirjasto. --Thi 24. syyskuuta 2008 kello 23.58 (EEST)

Mallineessa nyt olevalla sarja-kohdalla tarkoitetaan alkuperäiseen teokseen liittyvää sarjaa kuten vaikkapa Maameren tarinat, ei jotain käännöskustantajan mielivaltaisesti valitsemaa sarjaa. Minusta riittää, että tämä mainitaan suomennosta käsittelevässä kappaleessa leipätekstissä. Mutta jos se halutaan mainita tietolaatikossa tulee tehdä suomennoskohdalle oma sarja-kohta. --Usp 25. syyskuuta 2008 kello 10.02 (EEST)

Kuvan koko

En osannut säätää kuvan kokoa mallineella. Oletusarvo on ilmeisesti 200px. --Thi 21. elokuuta 2008 kello 12.57 (EEST)

Kuvan koko on säädetty kaikille samaksi (200px), eikä sitä nykymuotoilulla voi yksittäisissä mallinekutsuissa muuttaa. Minusta Naisten seksuaalinen valta vaikuttaa ihan nätiltä, vaikka ei koko ruutua täytäkkään. Tällöin toissijainen sisältö eli kuva ei ole niin päälle käypä, kuin jos se olisi yhtä leveä kuin tietolaatikko. -- Usp 21. elokuuta 2008 kello 13.13 (EEST)

Jos kuvaa ei voi säätää pienemmäksi laatikossa, tiedostojen tallentamisen yhteydessä tulisi olla selkeät säännöt kansikuvien koosta. --Thi 21. elokuuta 2008 kello 13.17 (EEST)

Asiaan varsinaisesti littymättä, kannatan vähintään sen kokokoisia kuvia, että niistä saa selvän. Itse asiaan löytyi ratkaisu, jos siis ei haluta kuvaa välttämättä laatikon levyiseksi. Kun kuvan kooksi asettaa 200x300px rajoittuu kuvan maksimikooksi annettu, mutta jos kuva on pienempi ei sitä venytetä.näköharha -- Usp 21. elokuuta 2008 kello 13.35 (EEST)

Mallineen ohjeistus pitäisi myös kirjoittaa. En-wikin albumimallineen ohjeessa mainitaan, että jos kuvan koko on pienempi kuin 200px, koko säädetään erillisestä kohdasta (px-lyhennettä ei käytetä). Kansitaiteilija-sanaa käytetään vielä mallineessa ilmeisesti lyhyyden vuoksi, samoin genreä. Maininta ensipainoksen kansikuvan suosimisesta olisi minusta hyvä olla mukana, kuten en-wikissä. --Thi 21. elokuuta 2008 kello 14.07 (EEST)

Aloitin ohjeen tynkää. Tarkoitus on siis ottaa käyttöön Kirja-päivitys3. Onko kuvan venytys suuri/yleinen haitta? Itsellä ei ole niin kokemusta asiasta. -- Usp 21. elokuuta 2008 kello 16.37 (EEST)

Kyllä tuolla pärjää, Wikipedia on joka tapauksessa jatkuvassa muutoksessa. Jos kuva on postimerkin kokoinen, sitä ei kannata käyttääkään. Aikaisemmassa mallineessa koko oli 150px. --Thi 21. elokuuta 2008 kello 16.53 (EEST)

Soveltuvuus sarjakuva-albumeihin

Olisiko huono veto käyttää tätä mallinetta sarjakuvaromaanista kertovan artikkelin (esim. Helvetistä) yhteydessä? Nähdäkseni fi-wikissä ei ole sarjakuva-albumeille omaa mallinettaan (vaikka n. miljoona "animanga"-mallinetta löytyykin). Näin äkkiseltään tuntuisi, että varsinainen sarjakuvakirjamalline tuskin edes poikkeaisi tästä yleisestä kirjamallineesta kovin paljon, mutta toisaalta en ole kummankaan alan (kirjat tai sarjakuvakirjat) asiantuntija. -Uusijani 7. joulukuuta 2008 kello 12.49 (EET)

Äänikirja

Mallineeseen ei saa äänikirjan tietoja, voisiko sitä vielä muokata? Äänikirjoja näkyy olevan aika paljon, osa on tarkoitettu sokeille, osa on kelle tahansa juoksulenkillä kuunneltavaksi. --Ulrika 18. maaliskuuta 2009 kello 12.56 (EET)

Kävisikö Malline:Kirja/lisä-tyylinen ratkaisu, joka on juurikin tehty erikoisversioille mutta jossa ei ole vielä huomioitu äänikirjan tarpeita? Mitä lisäkenttiä tarvittaisiin äänikirjalle? -- Usp 14. huhtikuuta 2009 kello 17.01 (EEST)

Kiitos kyllä käy. Tulee mieleen kustantaja, vuosi, ISBN ja lukija. Kesto olisi tarpeellinen, mutta en löytänyt ainakaan nyt, että niiden tietoihin olisi merkitty kestoa. Voisiko sen varmuuden vuoksi kuitenkin laittaa? --Ulrika 14. huhtikuuta 2009 kello 17.26 (EEST)

Lisäsin lukija- ja kesto-kentät. Kokeilisitko mallinetta jossain tosi tilanteessa? Kuvittaja ja kansitaiteilija tiedot on mahdollista löytyä myös äänikirjasta, joten jätin ne myös äänikirjan ohjeeseen. -- Usp 14. huhtikuuta 2009 kello 18.42 (EEST)

Tein tällaisen Runot 1970–2006. Pitäisiköhän siinä vielä jotenkin ilmetä että kyse on äänikirjasta, nyt lukee vain Toinen versio. --Ulrika 14. huhtikuuta 2009 kello 20.03 (EEST)

Tämä kysymys on auki. Tarvitseeko koko automaattista "Toinen versio:" pätkää? Riittäisikö, että käyttäjä lisäisi aina vapaamuotoisesti vaikkapa Xxx (äänikirja) tai Xxx (kuvitettu laitos)? Vai pitäisikö lisätä vielä tyyppi-kenttä, jossa olisi määritellyt vaihtoehdot, lähinnä kuvitettu laitos ja äänikirja. -- Usp 14. huhtikuuta 2009 kello 21.35 (EEST)

Voisi olla vapaamuotoinen. Kirjamallineen käyttäjät ovat ehkä keskimääräistä fiksumpaa väkeä ja osaavat kirjoittaa siihen asiallisen tiedon:) --Ulrika 14. huhtikuuta 2009 kello 21.38 (EEST)

Asiallisia merkintätapoja on vain turhan monia (:)), joten lisäsin kuitenkin tyyppi-kentän ja sen käyttöön esimerkissä. Jos version tyyppi selviää virallisesta nimestä voinee tyypin jättää pois (ei hyvä ratkaisu tiedonkäsittelyllisesti, mutta olkoon). -- Usp 15. huhtikuuta 2009 kello 14.20 (EEST)

Hyvä se nyt on. Kiitos vaivannäöstä. --Ulrika 15. huhtikuuta 2009 kello 15.01 (EEST)

Genre -> Laji(tyyppi)

Voisikohan tuon genren muuttaa lajiksi tai lajityypiksi? Kun kerran on olemassa suomenkielinenkin termi tälle.--Nedergard 18. tammikuuta 2012 kello 11.23 (EET)

Lajityyppi olisi sovelias. Iivarius 18. tammikuuta 2012 kello 13.20 (EET)

Onko olemassa esimerkiksi kirjastojen käyttämä virallinen lista eri lajityypeistä? –Makele-90 (keskustelu) 23. syyskuuta 2014 kello 17.11 (EEST)

Vanhojen kirjojen ISBN

Kuinka kannattaa menetellä silloin kun jokin kirja on ilmestynyt ensi kerran ennen kuin ISBN-tunnus otettiin käyttöön mutta uusintapainoksia on otettu myöhemmin ja niillä on ISBN? Esimerkkinä tästä on ollut Lolitan suomennos, jolla ei vuonna 1959 ollut ISBN:ää mutta IP-käyttäjä halusi jääräpäisesti lisätä myöhemmän painoksen tunnuksen, ikään kuin se tekisi kaiken autuaaksi. (Hän ei perustele vaatimuksiaan keskustelusivulla vaan muuttelee artikkelia ja mallineen ohjetta vandaalin elkein.) Oman kantani mukaan ISBN:ää ei pitäisi sellaisessa tilanteessa merkitä, koska malline esittää nimenomaan ensimmäisen painoksen (ja ensimmäisen laitoksen) tiedot. Myöhempien painosten luettelointi ei juuri kuulu Wikipediaan, paitsi jos kirjasta on tehty uusi, olennaisesti muuttunut laitos tai jos kustantaja on muuttunut. --Mlang.Finn (keskustelu) 12. lokakuuta 2015 kello 20.41 (EEST)

Kannattaa noudattaa vankiintunutta käytäntöä ja käyttää saatavissa olevaa ISBN:ää. Vanhoilla ISBN:numeroilla ei tee mitään siksi käytetään uutta, jolla ohjataan uudella etsimään kirjaa kirjastoista ja kaupoista. Sitä vartenhan se on. --85.76.66.31 12. lokakuuta 2015 kello 20.48 (EEST)

Wikipedia ei ole mikään kirjakauppojen jatke. Kukaan ei voi päivittää ”saatavilla olevien” laitosten tunnuksia. Osoittaa erittäin heikkolaatuista harkintakykyä, kun alkaa liittää vanhoihin laitoksiin kokonaan toisten laitosten ISBN-tunnuksia ja väittää päähänpinttymäänsä vakiintuneeksi käytännöksi. --Mlang.Finn (keskustelu) 12. lokakuuta 2015 kello 20.54 (EEST)

Niitä päivitetään niin kuin muitakin tietoja. Wikipedia tarjoaa ISBN-numeroiden kautta pääsyn kirjastoihin ym. Kokeile vaikka, sellainen tekniikka on olemassa ellet ole huomannut. --85.76.66.31 12. lokakuuta 2015 kello 20.55 (EEST)

Vääriin editioihin viittaaminen ei kuulu tietosanakirjaan eikä normaaliin bibliografiseen käytäntöön. --Mlang.Finn (keskustelu) 12. lokakuuta 2015 kello 20.57 (EEST)

Sillä viitataan juuri oikeaan painokseen. Et ilmeisesti ymmärrä mikä ISBN:n tarkoitus on.

Vaikuttaa siltä, että Sinulla itselläsi on jotenkin harhaantunut käsitys ISBN-tunnuksesta. Kyseisellä tunnuksella yksilöidään tietyn kustantajan yksittäinen julkaisu. Lisätietoja ISBN-tunnuksesta voit lukea vaikkapa Kansalliskirjaston sivulta ”ISBN-tunnus”. --Mlang.Finn (keskustelu) 12. lokakuuta 2015 kello 21.27 (EEST)

Wikipediassa ISBN:n avulla pääsee kirjaan käsiksi. Kirjastot eivät säilytä vanhoja repaleisia kirjoja, ja siksi vanhalla ISBN-numerolla ei tee mitään. Muuta käyttöä sillä ei wikipediassa olekaan tosiasiassa. --85.76.66.31 12. lokakuuta 2015 kello 21.34 (EEST)

Väitteesi ovat sekavia ja asiantuntemattomia. Mallineessa esitetään ensijulkaisun tiedot. Myöhempiä painoksia ja laitoksia ei ole tapana listata, koska se ei ole tietosanakirjan kannalta järkevää — esimerkiksi Harry Potter -romaaneista on otettu todella monia painoksia ja niitä on julkaistu sekä kova- että pehmeäkantisina. Ensimmäisen laitoksen (editio princeps) tiedot riittävät. --Mlang.Finn (keskustelu) 12. lokakuuta 2015 kello 21.43 (EEST)

ISBN:n kohtaan useita ISBN:iä

Voisiko ISBN-kohdan joku korjata niin, että siinä toimii useam Isbn? Esimerkiksi artikkelissa Odysseia mainitaan kolme ISBN:ää, mutta tosiasiassa niillä ei tee mitään, koska napasauttamalla tulee vastaus "Annettu ISBN-numero ei ole kelvollinen." --Abc10 (keskustelu) 17. syyskuuta 2016 kello 10.04 (EEST)

Nyt siinä toimii useampi ISBN, mutta en ole täysin varma ettei tuo muutos olisi rikkonut joitain muita artikkeleita joten jos tulee vastaan artikkeleita jossa on isbn-kentässä jotain erikoista TAI, että arvoa ei ole linkitetty niin ilmoitteletkos. Käytännössä nuo olisivat sellaisia tapauksia joissa arvona on jotain muuta kuin oikeaoppinen ISBN-tunniste. --Zache (keskustelu) 17. syyskuuta 2016 kello 13.27 (EEST)

Seurataan. --Abc10 (keskustelu) 17. syyskuuta 2016 kello 15.15 (EEST)

Muut tunnisteet

Mallineessa voisi olla myös muita luokituksia kuten OCLC ja Deweyn järjestelmä, onko näitä joskus pohdittu? Ipr1 (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 03.40 (EET)

World Catia tarkoitat? Sen voi lisätä Aiheesta muualla -osioon. Deweylla tarkoitat kirjastoluokitusta? Sehän vaihtelee kirjastoittain. --Esbogossen (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 03.56 (EET)

Pointti oli että olisi yleinen käytäntö/sijainti merkinnälle vrt. muun kieliset wikipediat. Etenkin jos ISBN ei ole tiedossa olisi hyvä olla jokin säännöllinen tapa viitata teoksen tietoihin muissa luotettavissa lähteissä/tietokannoissa. Esimerkkinä Väinö Linnan Musta rakkaus, jolle ei näytä löytyvän ISBN:ää. Ipr1 (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 04.01 (EET)

Siis World Cat kertoo ymmärtääkseni mistä kirjastosta kirjan löytää. Minusta se ei ole se tieto mitä Wikipediassa tarvitsee olla. Jos tarvitaan kirjan tiedot, niin suomenkielisten (ja Suomessa julkaistujen ruotsinkielisten) tiedot on osoitteessa https://fennica.linneanet.fi/. Sieltä löytyy kaikki tiedot esim. Mustasta rakkaudesta . World Catissa on siihen verrattuna aika vaatimaton tulos. Enkä muutenkaan luota hirveästi amerikkalaisiin lähteisiin kun kysymyksessä on suomalainen aineisto, ja malliesimerkki huonoudesta onkin juuri Musta rakkaus [1]. --Esbogossen (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 04.22 (EET) edit --Esbogossen (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 04.47 (EET)

Jatkoa: Mustan rakkauden uudemmille painoksille löytyy ISBN, ei tosiaan ensimmäisille, koska ISBN:ää ei silloin ollut olemassa. --Esbogossen (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 04.25 (EET)

Ymmärsit väärin tavoitteen. Ei ole kyse "mitä wikipediassa tarvitsee olla" vaan että WP:ssä on hyvä olla viite johonkin muuhun tietokantaan, josta löytää lisätiedot tai tiedot voi tarkistaa helposti. Yleisesti fiksu idea viitata muihin tietokantoihin joissa asiaa käsitellään kuten useissa muissakin aiheissa on käytössä. Ipr1 (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 05.06 (EET)

Suomessa painettujen kirjojen ainoa luotettava tietolähde on Fennica, mutta sinne ei voi linkittää, mikä on äärimmäisen harmillista. Vaatisi varmasti kulttuurimyönteistä hallitusta ja opetus- ja kulttuuriministeriä, että tietokanta saataisiin toimivaksi, mutta ainakaan juuri nyt ei näytä lupaavalta.

Ulkomaisten tietokantojen tiedot ovat sattumanvaraisia ja virheellisiä. WorldCat näköjään väittää WSOY:n 1957 julkaisemaa Mustaa rakkautta englanninkieliseksi, eikä siellä ole tietoa ensipainoksesta, joten sen tietokannan voi hylätä saman tien. Ideasi olisi fiksu, jos linkitettävä tietokanta olisi olemassa. Tosin se olisi kyllä ollut jo käytössä.

Finna.fi on tietokanta, jonka tarkkaa tilannetta en tiedä. Sen sivulla kuitenkin lukee, että se "korvaa vaiheittain suomalaisten kirjastojen, arkistojen ja museoiden asiakkaille suunnattuja verkkopalveluita", joten panemme toivomme siihen. Ehkä sitä voi käyttää jo nyt tai ainakin tutkia, miten linkittäminen helpoimmin tapahtuu. Käyttö vaatii rutiinia, sen verran monimutkainen se on. --Abc10 (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 09.05 (EET)

Fennican sisältö käsittääkseni löytyy Finnassa jo. --Zache (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 16.29 (EET)

Tuohon virheellisyyteen lisäten, kaikissa tietokannoissa on virheitä samoin kuin kaikissa ohjelmissa on bugeja ym. Tiedon voi tarkistaa (ehkä jopa korjata?) ja päättää sen mukaan linkittääkö siihen vai ei. Mitään absoluuttista totuutta ei missään ole, mikään tietolähde ei ole erehtymätön ja täysin objektiivinen. Ipr1 (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 20.39 (EET)

Lisäsin kokeilumielessä mallineeseen fennica ja oclc-parametrit. Fennica-esimerkki: Musta rakkaus; OCLC-esimerkki: Ylpeys ja ennakkoluulo. Jos eivät ole hyviä, ne on helppo poistaa mallineesta. ¬Antilope 5. marraskuuta 2017 kello 18.06 (EET)

Näyttää hyvältä. Ipr1 (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 20.39 (EET)

Sellainen ajatus tuli mieleen, että kannattaisiko noita lisätä tietolaatikon sijaan {{Auktoriteettitunnisteet}}-mallineeseen ja lisäillä sitä artikkeleihin? Worldcat tuosta löytyykin jo näemmä. --Zache (keskustelu) 6. marraskuuta 2017 kello 00.37 (EET)

Eikös tuo ole enemmän henkilöä koskeva kuin teosta koskeva? Ainakin itse näkisin sen hämmentävämpänä.. Ipr1 (keskustelu) 6. marraskuuta 2017 kello 00.46 (EET)

Voi olla hyvä ajatus, mutta tarkoitatko {{Auktoriteettitunnisteet}}-mallineen parametereilla vai Wikidatasta haettuna? Wikidatassa ei taida olla Fennicaa eikä Finnaa Identifier-objektina, jotta vastaava "Property" voidaan hakea? Siellä on kyllä Libris (Ruotsin kansalliskirjaston kokoelma) tällaisia julkaisutietojen linkkejä varten, joten ehkä sinne voisi saada myös Fennican tai Finnan. Käsinsyötetty parametri vaatisi kai vain vähän lisää Lua-koodia, Fennicaa voinee tukea siten ilman Wikidataakin? Suorat linkit Fennicaan ja linkit Finnan kautta käyttävät muuten samoja numeroita, esim. Fennica-401599 ja Finna-401599, joten Fennican voi tarvittaessa helposti korvata Finnalla. ¬Antilope 6. marraskuuta 2017 kello 18.56 (EET)

Lisäys: No laitoin nyt Fennican sitten AC-moduuliinkin, kun tuntui oudolta että siinä oli tuettu kyllä Ruotsin muttei Suomen kansalliskirjastoa. Testisivuna taas Musta rakkaus, josta ainakin huonompi Fennica-linkki (kumpi?) joutaa tietysti pois. ¬Antilope 7. marraskuuta 2017 kello 00.23 (EET)

Finna ainakin vaikuttaa selkeämmältä sivustolta ja voisi olla useimmille ihmisille se mieluisampi vaihtoehto. Pitäisikö silloin tunnisteen nimi myös olla Finna eikä Fennica vaikka sama viitenumero toimiikin molemmissa? Ipr1 (keskustelu) 7. marraskuuta 2017 kello 00.59 (EET)

Finnassa se tunnisteen sisältö on fennica.401599 ja tuo alkuosa on siis osa sitä tunnistetta. Lähinnä ajattelin, että ehdotettaisiin Wikidataan ominaisuutta Fennicalle / Finnalle ja tiedot tallennettaisiin sinne. Sen verran tuossa hankaluutta, että Fennica ja varsinkin Finnassa kohteet ovat 1:M suhteita eli siellä on monta vastaavuutta esimerkiksi tuolle Mustalle rakkaudelle joka voi hankaloittaa uuden ominaisuuden läpimenoa. Tosin uskoisin, että ainakin Fennica menee läpi. Tunnisteiden paikasta sen verran, että minusta tietolaatikossa voisi pitää sellaisia tietoja jotka lukia pystyy ymmärtämään ilman ulkoiselle sivulle menemistä eli tietolaatikossa julkaisupaikka: Porvoo olisi siten ok, mutta YSA: Y94352 ei. Tunnistenumerot voisi puolestaan pistää sivun loppuun. --Zache (keskustelu) 7. marraskuuta 2017 kello 04.33 (EET)

Linkki tietokantaan Kirja-mallineessa oli minusta sinänsä hyvä idea, mutta {{Auktoriteettitunnisteet}}-mallineen käyttö sopii hyvin myös minulle. Poistin nyt testiparametrit jo tämän mallineen näyttösivulta jotteivat ne hämmennä, ja poistan ne kokonaan vaikka viikon päästä, jos Fennica- tai OCLC-linkki Kirja-mallineessa ei saa kannatusta. ¬Antilope 9. marraskuuta 2017 kello 00.52 (EET)

Omasta mielestä teosta koskevat viitteet on hyvä olla samassa mallineessa kuin muutkin tiedot, josta ne on helppo löytää. Vertaile esim. {{Elokuva}} oleviin imdb ja elonet tunnisteisiin. Luulenpa että se on käyttäjälle myös selkeämpi/havainnollisempi/luonteva tapa löytää tietoja. Ipr1 (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 02.24 (EET)

No hyvä, meillä on siis yksi kannatus Kirja-mallineen lisäparametereille, ja tulkintani mukaan yksi vastustus (Zache, jonka mielestä tunnistelinkit sopivat paremmin sivun loppuun). Oma kantani on neutraali, ja muut keskustelijat eivät toistaiseksi ole esittäneet selvää kantaa, joten olisi hyvä saada vielä muita näkemyksiä. ¬Antilope 9. marraskuuta 2017 kello 13.32 (EET)

Ei tuossa elokuva-mallineessakaan olla siinä tietolaatikossa näyttämässä noita tunnisteita vaan siinä se näytettävä teksti on Elonet, Imdb ja sen on tunnisteiden kertomisen sijaan tarkoitus tarjota linkki noihin sivustoihin. Vastaava musicbrainz linkin poistamisesta musiikkitietolaatikossa keskusteltiin sekalaista -kahvohuoneessa, koska sen katsottiin olevan lukijoiden kannalta epäoleellinen. Itse toteutus jäi kuitenkin tekemättä. --Zache (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 13.42 (EET)

Lisätään vielä tähän se, että en vastusta jos halutaan pistää tietolaatikon loppuun muutama aiheesta muualla linkki kuten tuossa elokuvamallineessa on vaan nimenomaan kommenttini liittyi sellaisten sellaisten tunnistetietojen esittämiseen jotka ovat lukijalle käytännössä merkityksettömiä ja vaikeuttavat tietolaatikon sisällön hahmottamista. --Zache (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 16.12 (EET)

Mutta mites siis tuollainen tietokantalinkki esim. Fennicaan tai Finnaan, sopiiko se siis paremmin Kirja-mallineeseen vai loppuun? Tietokantalinkin kautta saa mielestäni helposti tiedot esim. kaikista kirjan painoksista. ¬Antilope 9. marraskuuta 2017 kello 16.28 (EET)

Musta rakkaus -kirjan kohdalla ainakin itse pistäisin sen sinne loppuun. --Zache (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 17.46 (EET)

Tähän ei vielä ole tullut konsensusta nähdäkseni joten lisään pari kohtaa: 1) mitä sitten päätetäänkin käyttää linkeille niin pitänee varautua että se tukee kirjojen lisäksi elokuvia, musiikkialbumeja, videopelejä ym. joilla on eri tietokantoja (imdb, musicbrainz, mobygames jne.) 2) oisko selkeämpi ottaa uudelleen käyttöön aiemmin hylätty {{Metatieto}} kuin sijoittaa kaikkea auktoriteettitunnisteisiin? 3) mikäli mahdollista, pitäisi tehdä botilla ja wikidatalla nuo tarvittavat asiat, ainakin mobygames-viite on jo usein wikidatassa mutta fi-wikin mallineet eivät sitä hyödynnä ainakaan vielä. Ipr1 (keskustelu) 31. joulukuuta 2017 kello 04.23 (EET)

Työ näyttää jääneen kesken, pelkkä hyvältä näyttäminen ei riitä. Ohjeessa sitä ei ole, ja tarvittaisiin myös kansankielinen opastus kuinka Fennica käytännössä lisätään mallineeseen. --Abc10 (keskustelu) 6. marraskuuta 2017 kello 10.25 (EET)

Älähä hättäile, parempi tutkia ja kokeilla asiaa käytännössä ensin. Ipr1 (keskustelu) 6. marraskuuta 2017 kello 11.31 (EET)

Fennica-linkistä ei ole hyötyä, jos sitä ei saada osoittamaan teoksen eri painosten listaukseen. Suora linkki ensipainokseen on turha, sillä samat tiedot merkitään Wikipedian mallineeseen. Mallineen tietoja ei myöskään yleensä viitteistetä. OCLC-linkki voisi olla mallineessa yhtenäisyyden vuoksi, jos se on siellä en-wikissä. Voi kuitenkin olla kyseenalaista, onko siitä kovin paljon hyötyä suomenkielisessä asiayhteydessä. Kirjamallinetta ei kannata tehdä liian monimutkaiseksi uusien muokkaajien vuoksi ja turhat kohdat hidastavat lukemista. Täten sivun alalaita näyttää paremmalta vaihtoehdolta, jos joku muokkaaja on kiinnostunut näiden lisäämisestä artikkeleihin. --Thi (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 14.29 (EET)

Normaalisti viitataan juurikin ensipainokseen ja sen tietoihin. Viittauksen tärkein pointti on viitata paikkana josta tiedot voi tarkistaa. Ipr1 (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 14.39 (EET)

Siinä tapauksessa linkki on turha, Fennicasta voi katsoa ilman mallinetta. --Thi (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 14.47 (EET)

Linkki ei ole turha, koska se helpottaa *käyttäjää* tarkistamaan tiedot muista lähteistä. Ipr1 (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 14.49 (EET)

Fennica on se lähde, josta tiedot on alun alkaen jo merkitty mallineeseen. Se ei siis tarjoa lisätietoa. Fennican käytöstä voi tiedottaa mallineen ohjeen sivulla. --Thi (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 18.26 (EET)

Viitteethän merkitään jotta tiedot ovat helposti tarkistettavissa. Sama syy kuin auktoriteettitunnisteelle, ISBN:lle ja vastaaville, on löytää juurikin samaa aihetta käsittelevä materiaali. Jos ei merkitä fennicaa, ISBN:ää tai muutakaan lähdettä niin kaikki väitteet lähteistämisestä kumoutuvat ja koko WP:n konsepti romahtaa. Mikä tuon tiedon merkinnässä niin närästää? Laitetaan se piilotetuksi tiedoksi ettei tule herne nenään? Musiikille ja elokuvillekin merkitään tiedot paikkaan, josta tiedot voi tarkistaa: hyvä olisi jos kirjoillekin olisi vastaava käytössä niin vähentäisi manuaalista etsimistä ja säheltämistä lähteiden kanssa huomattavan paljon. Ipr1 (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 01.59 (EET)

Tämä ratkaisu [2] on kyllä sopiva, yllä arvioin vanhempaa linkitystä ensipainokseen. --Thi (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 18.46 (EET)

Antilopen ja Thin ajatus tarpeettomien linkkien piilottamiseta auktoriteettitunnisteisiin on hyvä. --Abc10 (keskustelu) 13. marraskuuta 2017 kello 08.59 (EET)

Otsikon kursivointi

Mallineen otsikosta pitäisi poistaa kursiivi, koska kursiivia ei nykykäytännön mukaan ole artikkelinkaan alussa. --Thi (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 14.29 (EET)

Kursiivia on käsitelty muualla eikä siitä ole yksimielisyyttä (esim. Wikipedia:Kahvihuone_(kielenhuolto)/Arkisto_29#Elokuva-artikkelin_otsikko_kursiivilla.3F). Ipr1 (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 14.39 (EET)

Viitattu kursiivikeskustelu on vanhentunut, nykykäytäntö koskee äänestyksen jälkeistä tilannetta. --Thi (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 14.47 (EET)

Kursiivikeskustelun uudempaa keskustelua en löydä, tuo on yksi monesta paikasta. Etsi itse tuoreempi. Ipr1 (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 14.49 (EET)

Sama juttu kursivoinnista nousi taas esiin liittyen {{Videopeli}} mallineeseen: Wikipedia:Kahvihuone_(kielenhuolto)/Arkisto_42#Kirjoitetaanko_TV-sarjojen_nimet_kursiivilla_kuten_elokuvienkin_nimet.3F ja Wikipedia:Kahvihuone_(kielenhuolto)/Arkisto_42#Joissain_mallineissa_on_kursiivi.2C_toisissa_taas_ei. Ipr1 (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 18.24 (EET)

Lisään vielä että kursivointi tekee eräistä merkeistä vaikeaselkoisia kun on eri kirjoitusjärjestelmä kyseessä, muun muassa kiinankieliset merkit kadottavat erottelukyvyn. Veikkaan saman koskevan muitakin kirjoitusjärjestelmiä. Ipr1 (keskustelu) 13. marraskuuta 2017 kello 06.49 (EET)

Poukkoilevat tavat aiheuttavat vain skismaa Wikipedian sisällä. Kannatan pitkäjänteisiä käytäntöjä, jotka käyttäjät muistavat ja tunnistavat. Onko muuten kiinan kirjoitusmerkeissä olemassa kursivointikäytäntöä? Jos on, ongelma on jossain muualla kuin Wikipediassa, ellei ole, ei niitä tietenkään kursivoida. --Abc10 (keskustelu) 13. marraskuuta 2017 kello 09.22 (EET)

Jos ei ole kyse kalligrafiasta tai muusta tyylitellystä kirjoittamisesta niin ei tietääkseni. Joku voisi tarkistaa hepreaa ja hindiä koskevat säännöt myös. Kursiivi on kuitenkin melko tuore keksintö latinalaisperäisiin kieliin eikä ainakaan tietääkseni ole levinnyt kaikkiin kieliin. Ipr1 (keskustelu) 13. marraskuuta 2017 kello 14.24 (EET)

Samaa liikakursivointia käyttävät muutkin länsimaiset wikit, venäjäkielisessä (kyrillisessä) ei sitä käytetä tietenkään eikä korean, japanin tai kiinankielisessä wikeissä (joissa käytössä 《》 ja 『』 merkit "rajaamaan" haluttua "korostettavaa" kohtaa). Ipr1 (keskustelu) 13. marraskuuta 2017 kello 17.24 (EET)

ISBN kirjailija-artikkeleissa?

Mitä järkeä on olla ISBN-koodit kirjailija-artikkeleissa? Kirjasta kertovassa artikkelissa tietolaatikossa ihan ok.
Nyt esim. Kauko Röyhkän artikkelissa on eräs rivi Poika Mancini. Helsinki: Like, 2013. ISBN 978-952-01-0868-7.; Kun sen mielestäni pitäisi olla Poika Mancini (2013), tai mahdollisesti Poika Mancini (Like 2013). ISBN on periaatteessa vain mainos teokselle, eikä kuulu tietosanakirjaan. 91.154.234.194 17. marraskuuta 2017 kello 19.15 (EET)

ISBN on viittaus muihin tietolähteisiin kuten WorldCat ja siksi olennainen tapa yksilöidä tiedot. Ajattelepa jos on useampia henkilöitä samalla nimellä käytetään lisätietoa kuten syntymäaikaa ja paikkaa erottelemaan samalla nimellä olevat. Kirjoille ja elokuville on luettelonumeroita joilla eri tekijöiden samannimisiä teoksia (ja painoksia ym.) voidaan yksilöidä. Ipr1 (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 19.19 (EET)

Vastaesimerkkinä, katsopa moneltako eri tekijältä on julkaistu "Gateway"-niminen kirja [3]. Yksiselitteinen viittaus tietoihin on ensisijaisen tärkeää missä tahansa luotettavuuteen pyrkivässä tietolähteessä. Ipr1 (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 19.35 (EET)

En oikein ymmärrä tätä takertumista WorldCatiin. Kuten on jo osoittautunut, se on hyvin vajavainen. Sitä hallinnoidaan käsittääkseni Yhdysvalloissa, ja todennäköisesti sen paras toimiala onkin Yhdysvallat. Olen huomannut että sana "world" tarkoittaa Yhdysvalloissa yleensä korkeintaan Pohjois-Amerikkaa, usein vain Yhdysvaltoja, koska heillä on se käsitys että maailma on Yhdysvallat ja päinvastoin. Kannattaisi ensisijaisesti käyttää aina kunkin maan kansallisia tietokantoja, Suomessa sellainen on Fennica. Finna on suomalainen kirjastojen yhteinen projekti, mutta valitettavasti on tullut vastaan teoksia, joita sieltä ei löydy. Vielä loppukaneetiksi: Fennicakaan ei ole virheetön. Olen joutunut korjaamaan sinnekin tietoja. --Abc10 (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 21.21 (EET)

Jos löytyy parempia niin aina voi ehdottaa jotain muuta käyttöön. WC kuitenkin vaikuttaa melko helpolta esimerkiltä tähän keskusteluun asian hahmottamiseen. Ipr1 (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 22.00 (EET)

WorldCat

Olisi hyvä saada lyhyt kansankielinen selitys, miten WorldCat kerää tietonsa, kun tietokanta näyttää ainakin Suomen osalta olevan paitsi puutteellinen, myös virheellinen. Sehän ei ole mitenkään poikkeuksellista, että Suomea koskevat asiat ovat amerikkalaisissa tietolähteissä puutteellisia, virheellisiä ja vanhentuneita, toisinaan poliittisesti värittyneitä, mutta tässä tapauksessa sellaiselle ei liene tarvetta eikä oikein järkeäkään, vaan syynä lienee se että sieltä näkökulmasta Suomi on valkoinen läiskä kartalla. --Abc10 (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 21.31 (EET)

Puutteellisia ja virheellisiä tietoja löytyy kaikenlaisista kirjoista, ei vain suomalaisista. Varsinkin kun amerikkalaisista kirjoista on sata erilaista painosta, ei WorldCatista oikein ole apua. Meillä sen sijaan on Melinda – korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 17. marraskuuta 2017 kello 21.45 (EET)

Worldcat on OCLC:n ylläpitämä. OCLC on maailmanlaajuinen kirjastojen yhteisorganisaatio, jonka jäseninä ovat muun muassa monien maiden kansalliskirjastot ja lukuisat yliopistokirjastot. Jäsenkirjastoja on yhteensä tuhansittain 122 eri maasta. Tietokantaa kootaan pääasiassa jäsenkirjastojen tietokannoista. Lisätietoa on tällä sivulla. ¬Antilope 18. marraskuuta 2017 kello 16.54 (EET)

Kirja/Lisä - korjattava

Lisättäessä tietoja eri laitoksista tulee virheilmoitus, jonka mukaan Lisää voi käyttää vain kerran. Voisiko joku korjata, sillä kirjoista saattaa olla useita versioita. Tsaarin kuriiri odottaa parhaillaan tilanteen korjausta. --Abc10 (keskustelu) 8. huhtikuuta 2018 kello 16.13 (EEST)

Toimii kun laittaa Kirja/lisät peräkkäin yhteen Lisä-kenttään. Toki niitä Lisä-kenttiä voisi tehdä enemmänkin (Lisä2, Lisä3, ...), mutta toimiihan tuo noinkin. --Anr (keskustelu) 11. huhtikuuta 2018 kello 20.42 (EEST)

Asiasta olisi hyvä laittaa informaatiota Kirja/lisään ja koko lisäkemahdollisuudesta Kirja-mallineeseen, koska sitä ei osaa etsiä ellei tiedä. En itse viitsi koskea noihin, ettei tule sanomista. --Abc10 (keskustelu) 11. huhtikuuta 2018 kello 22.20 (EEST)

Ulkoiset linkit mallineessa

Kuten esimerkiksi mallineessa {{Elokuva}} siirsin ulkoiset linkit viimeisiksi ja lisäsin "aiheesta muualla" väliotsikon. Lisäksi linkit nyt käsitellään linkkeinä eikä tekstinä, jossa on linkki. Tuon OCLC-numeron voisi hakea wikidatasta myös automaattisesti.. Esimerkki käytöstä artikkelissa Musta rakkaus. Ipr1 (keskustelu) 18. helmikuuta 2019 kello 00.14 (EET) Ja kuten aina, uusia tietokantoja voi ehdottaa joihin voisi viitata, mikään kun ei ole täydellinen.. Ipr1 (keskustelu) 18. helmikuuta 2019 kello 00.20 (EET)

OCLC pitäisi ottaa pois, sillä siellä on kokemukseni mukaan virheellisiä ja harhaanjohtavia tietoja, kuten aiemmin käydyssä minikeskustelussa kerroin. Meillä on Fennican lisäksi muitakin suht. luotettavia kotimaisia tietokantoja, kuten Finna.fi ja Kirjasampo, jotka voi laittaa tilalle. --Abc10 (keskustelu) 18. helmikuuta 2019 kello 08.03 (EET)

Lisäsin Finna-linkin ja käytössä jälleen artikkelissa Musta rakkaus. Katson tuota Kirjasampoa vielä. Näistä olisi hyvä kerätä hieman lisää kokemuksia toimivuudesta eli tuleeko ongelmia jossain tilanteessa. Poistetaan hieman myöhemmin tarpeettomia/huonoja. Ainakin voisi olla jokin ulkomaista/kansainvälistä kirjallisuutta sisältävä kanta myös koska niistäkin on artikkeleita. Ipr1 (keskustelu) 18. helmikuuta 2019 kello 15.10 (EET) Kirjasammossa nuo tunnistemuodot vaihtelee ikävästi joten katsotaan linkkien toimivuutta. Kokeeksi lisätty samaan artikkeliin taas. Finna ei näytä lisäävän merkittävästi tietoa itse teoksesta eli sen poistaisin kyllä tuosta. Ipr1 (keskustelu) 18. helmikuuta 2019 kello 15.25 (EET)

Finnassa on vaihtelevasti. Samasta kirjasta on useita tietueita, ja niiden sisältö voi vaihdella. Niissä voi olla enemmän sisältöä kuin Fennicassa, ja siksi se voi mielestäni olla vaihtoehto, jota käytetään tilanteen mukaan. --Abc10 (keskustelu) 18. helmikuuta 2019 kello 17.51 (EET)

Kirja/Lisä/Kääntäjä

Pikkuhuomiona tiedoksi: lisäsin tuohon {{Kirja/lisä}} -mallineeseen kentän kääntäjä suomentajan rinnalle, koska voi olla aiheellista kertoa se joissain historiallisissa teoksissa joita ei ole suomennettu tai muutoin merkittävissä käännöksissä. Muuta käyttöä voi olla jos pitää kertoa suomesta johonkin muuhun kieleen tehty merkittävä käännös.. Voi sen poistaakin mutta nähdäkseni siitä voi olla hyötyä. Ipr1 (keskustelu) 29. toukokuuta 2019 kello 09.36 (EEST)

ISBN Kirja/lisä

Kirja/lisä-lisäkkeessä ei useampi ISBN toimi vaan tulee virheilmoitus. Vrt. ylempänä keskustelu "ISBN:n kohtaan useita ISBN:iä". Ps. siinä voisi olla myös Tekijä, koska tekijän nimestä voi olla eri versioita (esim. Sodankäynnin taito). --Abc10 (keskustelu) 25. lokakuuta 2021 kello 08.41 (EEST)

Useamman ISBN:n pitäisi nyt toimia. Anr (keskustelu) 25. lokakuuta 2021 kello 11.58 (EEST)

Ei toimi [4] --Abc10 (keskustelu) 25. lokakuuta 2021 kello 13.54 (EEST)

Johtunee tuosta äksästä. Vaatisi malline:ISBN-listan fixaamista. Anr (keskustelu) 25. lokakuuta 2021 kello 14.11 (EEST)

Fixasin, ilmeisesti mitään ei hajonnut. Nyt alkoi myös kirjan Ilias lootassa isbn-linkki toimimaan. Anr (keskustelu) 25. lokakuuta 2021 kello 15.07 (EEST)

Ok. --Abc10 (keskustelu) 25. lokakuuta 2021 kello 20.00 (EEST)

Fennica, Finna, Kirjasampo, OCLC

Noista ei ollut ohjetta. Lisäsin ne, mutta asiasta paremmin perillä oleva voisi käydä tarkentamassa. -- Avoinlähde (keskustelu) 13. huhtikuuta 2022 kello 16.37 (EEST)

Turhia, joku voisi poistaa ne turhana krääsänä. ISBN riittää. --Abc10 (keskustelu) 17. maaliskuuta 2023 kello 14.54 (EET)

Kirja/Lisä

Laatikon otsikoissa on kaksoispisteitä toisin kuin on tapana. Poistakoon joku. --Abc10 (keskustelu) 17. maaliskuuta 2023 kello 14.53 (EET)

Poistettu. -- Anr (keskustelu) 17. maaliskuuta 2023 kello 15.50 (EET)

Tarvittaisiin toinen kuva-parametri

Suomennos-otsikon alla voisi olla paikka suomennoksen kuvalle. --abc10 (keskustelu) 3. maaliskuuta 2024 kello 09.26 (EET)