Keskustelu:Vantaa

Artikkeli Vantaa oli suositeltu artikkeli, mutta menetti statuksen äänestyksessä.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
6.–13.2.2005	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
26.1.–11.2.2006	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
11.–25.2.2006	Suositellun artikkelin statuksen poisto		Poistettu	(ikilinkki)
20.4.–5.5.2006	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
11.7–6.8.2006	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
6.–20.8.2006	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hylätty	(ikilinkki)
6.–20.9.2006	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hylätty	(ikilinkki)
21.9.–30.10.2006	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
30.10.–13.11.2006	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
4.–25.3.2007	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
25.3.–8.4.2007	Suositellun artikkelin statuksen poisto		Poistettu	(ikilinkki)
22.–24.5.2007	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hylätty	(ikilinkki)

Kuvitus

Jotta tästä tulis parempi suositeltu-artikkeli, niin joku kuva Vantaasta ois hyvä. Ja eikö ton piirien luettelemisen vois korvata sillä kaupunginosa-malineella? Nyt tosta tulee ikävän pitkä lista. :/ --linnea 7. helmikuuta 2005 kello 14:28 (UTC)

Kartta ja pari väkilukutaulukkoa sijoittuu ikävästi "porrastaen" joillakin ruutuleveyksillä. Keksiikö joku asettelun, jolla korjaantuisi? Löytyisikö "informatiivisempaa" kuvaa lentoasemasta? --Aulis Eskola 14. helmikuuta 2005 kello 23:39 (UTC)

Helsinki-Vantaan lentoasema

"Tänä päivänä yhä useampi Vantaalainen haluaisi Helsinki- Vantaan lentoaseman nimen muutettavaksi Vantaan Lentoasemaksi, koska Helsingillä on jo oma Malmin Lentokenttä ja Helsinki- Vantaa ei sijaitse ollenkaan Helsingissä.". Oman mielipiteen esittelemistä. --ML 5. tammikuuta 2006 kello 11:23:30 (UTC)

Vaatii lähteen (galluptuloksen tai edes jonkun jutun aiheesta käytävään keskusteluun). --ML 5. tammikuuta 2006 kello 13:41:38 (UTC)

Jos Vantaa (entinen Helsingin maalaiskunta) liitettäisiin Helsinkiin, silloin Seutulan kenttä olisi Helsingissä. –– Evakonpoika 5. tammikuuta 2006 kello 14:01:14 (UTC)

Arkistoitu vertaisarviointi

Vantaa tuli suositelluksi 13. helmikuuta 2005. Nyt rima taitaa olla korkeammalla ja artikkelissa on pientä parantamisen varaa. Esim. Urheilusta ja kulttuurista ei ole mitään, Matkailu on vain pitkähkö listaus, kunnallispolitiikasta on vain valtuuston jakauma, elinkeinoelämästä voisi olla laajempikin esitys ja sitten vielä pienempiä huomioita: väestötaulukot käyriksi ja lähdeviittauksia lisää. --Trainthh 26. tammikuuta 2006 kello 13.33 (UTC)

Arkistoitu vertaisarviointi, osa II

Hieno artikkeli ja kaupunki, joka ansaitsisi päästä takaisin suositelluksi sivuksi. Kommentin jätti Latinus (keskustelu – muokkaukset).

Kuvia itse kaupungista ja lisää tekstiä. Ison osan artikkelin pituudesta muodostavat nyt taulukot ja luettelot. --Alfred Dengan 20. huhtikuuta 2006 kello 16.38 (UTC)

Eikö Vantaalta olet tuullu muita kuuluisuuksia kuin jokunen jääkiekkoilija ja muu urheilija? Niin, yksi sellisti toki on. --Alexius Manfelt 20. huhtikuuta 2006 kello 16.42 (UTC)

Taitaa olla niin että Vantaa (kuten Espookin) on kasvanut voimakkaasti vasta viimevuosikymmeninä, joten syntyperäiset vantaalaiset ovat vielä nuorehkoja ollakseen kuuluisia. Artikkeli ei ole vielä valmis suositelluksi - kieli on paikon kömpelöä, liikaa luetteloita ja taulukoita. Väestön kehitys pitäisi piirtää käyräksi. Matkailusta tulisi tehdä listauksen sijaan tekstiä. Entä missä kerrotaan Vantaan kulttuurista (vai rajoittuuko se Ankkarockin?) ja urheilusta. --Trainthh 21. huhtikuuta 2006 kello 16.10 (UTC)

Voisiko otsikoksi vaihtaa jonkun sellaisen, joka kattaisi Vantaalla syntyneiden lisäksi myös Vantaalla asuvat? Silloin mukaan pääsisi ainakin esim. Vicky Rosti ja Maarit Hurmerinta. -- Velma 9. elokuuta 2006 kello 17.16 (UTC)

Silloinhan kuka tahansa hetken Vantaalla asuva kuuluisuus pääsisi siihen. Se lista kattaa vain ne, jotka ovat oikeasti syntyneet Vantaalla (vaikka olisivatkin muuttaneet pois [ovathan he silti vantaalaisia]). Latinus 10. elokuuta 2006 kello 08.36 (UTC)

Ihan hyvä pointti, enpäs sitä asumisen kestoa ollutkaan ajatellut - vaikka silti niitä pidempään kaupungissa asuneita olisi silti kiva saada listalle mukaan. Mutta toisaalta sana "syntyperäinen" aiheuttaa ainakin itselleni mielikuvan siitä että henkilö on syntynyt ja asuu edelleen paikan päällä eli siis "Vantaalla syntyneitä" olisi sitten parempi otsikko. Ihan miten vaan, kunhan taas tulin vain kertoneeksi oman mielipiteeni. -- Velma 13. elokuuta 2006 kello 11.59 (UTC)

Kunta-mallineen käyttö

Toivottavasti Kunta-mallineesta voi tehdä sellaisen, että sitä voi käyttää tässäkin artikkelissa siinä missä muissakin kunta-artikkeleissa. Jätin nyt pois vain "naisia"-kentän, se ei liene tärkeimpiä (tai voi kai sekin toimia jollekin vaikka muuttoperusteena...). Kuntien väliset erot tässä asiassa ovat kuitenkin melko pieniä, joten se ei ole kovin hyödyllinen. Keskustelu mallineen kentistä sen keskustelusivulle. --Tomisti 29. heinäkuuta 2006 kello 12.13 (UTC)

Arkistoitu vertaisarviointi, osa III

Ollut ennen suositeltu sivu, mutta menetti asemansa. Olen paljon parannellut sivua ja haluaisinkin nyt vastaan kritiikkiä. Latinus 11. heinäkuuta 2006 kello 15.20 (UTC)

Sijaintikuva Commonsista mallineeseen. Paitsi huomasin lisättyäni, että artikkelissa olisi jo ollut toisentyyppinen sijaintikuva käytettäväksi.--Pasixxxx 12. heinäkuuta 2006 kello 15.40 (UTC)

Ehkä Maantiede-osion alun sijaintitekstit artikkelin alkuun. Ja Maantiede-osioon otsikoita, osio on poikkeuksellisen pitkä verrattuna muuhun osaan artikkelia. Ja pitäisi käydä ottamassa kuvia Vantaalta aurinkoisella ilmalla, niitä kuvia voisi ripotella sinne tänne vasemmalle ja oikealle vaikka eivät liittyisikään tekstin aiheeseen. Ja Urheilu-osion otsikot pois jos asiaa ei löydy niiden alle enempää. Ehkä Historia artikkelin ensimmäiseksi. Uskonto Väestö-otsikon alle tai sitten jos omana osionaan, niin siihen kirkkoja ja moskeijoita. Ja jotain kaupungin organisaatiosta, kaupunginhallituksesta/valtuustosta, ja Talous sen kanssa uuteen osioon.--Pasixxxx 14. heinäkuuta 2006 kello 12.50 (UTC)

Maantiede korjattu. Lisää tulossa. Latinus 14. heinäkuuta 2006 kello 16.06 (UTC)

Vantaalla on merenrantaa

Todellakin. Vaan kuinka kauan? Helsinki havittelee sitä saadakseen Sipoon lounaisosan itselleen. –– Evakonpoika 15. elokuuta 2006 kello 07.10 (UTC)

Toivottavasti ei tule koskaan onnistumaan. Hehän havittelevat Sipoota vain siksi, kun Vantaa ja Espoo eivät halua yhdistyä Hesaan. Latinus 15. elokuuta 2006 kello 11.26 (UTC)

Yritysten konttorien vai kotipaikan esilletuonti

Vantaalla sijaitsevien "pääkonttorien listalta" löytyy esimerkiksi Finnair. Finnair Oyj:n kotipaikka on kuitenkin Helsinki (esim verottajan pörssiyhtiölistauksen mukaan). Kunnalle on verotulojen takia - työpaikkojen (tuotantolaitokset, toimistot) ohella - merkittävää, missä yrityksen kotipaikka on... Olis varmaan hyvä tuoda tiivistetyssä "vantaalais"firmojen listauksessa esille myös tälläiset erot. Muuten lista voi johtaa väärään käsitykseen, vaikka yrityksen artikkelin kohdalla tieto oliskin (Finnairin artikkeliin lisäsin kotipaikan). --Paju 20. elokuuta 2006 kello 03.52 (UTC)

Siinä onkin listattu vain pääkonttorien sijainnit. Jokainen yritys saa itse päättää, missä pitää kotipaikkaansa, mutta pääkonttorin sijainti on se ratkaiseva. Finnairikin pitää kotipaikkanaan Helsinkiä vain sen pääkaupunki-statuksen ja alhaisempien verojen takia. Latinus 1. syyskuuta 2006 kello 13.57 (UTC)

Talous

Korjasin talous-artikkelin kohdassa olevan väärän tiedon. Jumbo on Sellon laajennusten jälkeen tällä hetkellä "ainoastaan" pohjoismaiden kolmanneksi suurin kauppakeskus. Perustelut: pinta-ala/myynti Järjestys: suurin Itäkeskus, toisena Leppävaaran Sello, kolmantena Jumbo

--Tnethacker 8. syyskuuta 2006 kello 07.11 (UTC)

Mikä on tämä verotulontasauslaki, johon talous-kohdassa viitataan? Google-haulla löytyy ainoastaan tämä artikkeli sekä kymmenkunta sivua joihin on lainattu sisältöä tästä artikkelista. --Kaivosukeltaja (keskustelu) 18. toukokuuta 2012 kello 15.55 (EEST)

Nimitys "verotulontasauslaki" on varmaan väärä, koska ei ole mitään erityistä tuolla nimellä tunnettua lakia. En osaa sanoa, missä kuntien valtionosuuksista ja niiden tasaamisesta säädetään, mutta aiheesta on juttua esim. tässä: [1] --Aulis Eskola (keskustelu) 18. toukokuuta 2012 kello 16.05 (EEST)

Valtionosuuslaki [2] käsittelee ja ainakin sivuaa asiaa. --Aulis Eskola (keskustelu) 18. toukokuuta 2012 kello 16.09 (EEST)

Sijaintikartta

Kaksi sijaintikarttaa? Miksi? Jónsì 17. lokakuuta 2006 kello 15.10 (UTC)

Arkistoitu vertaisarviointi, osa IV

Laitetaan tänne taas. Viime kerralla täällä ollessaan ei saanut yhtäkään parannusehdotusta, mutta itse äänestyksessä löyty vastustajien mukaan virheitä vaikka millä mitalla. Äänestyksen loppuvaiheessa oli pahimmat puutteet, historia ja tekijänoikeusloukkaukset, korjattu. Kaipaa eniten tietoa koulutuksesta. Latinus 21. syyskuuta 2006 kello 08.27 (UTC)

Muoksin vähän kouluista kertovaa pätkää. Nopeahkolla vilkaisulla en kyllä näe suurempia ongelmia. Punaiset linkit, lähteet? Tai no joo, paikoitellen tuntui, että väliotsikkoja oli isketty turhan lyhyille kappaleille. -- Velma 25. syyskuuta 2006 kello 16.00 (UTC)

Nipotan edelleen historiaosuuden lyhyydestä vuoden 1974 jälkeen. Täytettä saisi mm. Myyrmannin pommiräjähdyksestä. --Ilkka90 30. syyskuuta 2006 kello 10.04 (UTC)

Näyttää jo aika hyvältä. Voisi kohta jo viedä äänestykseen, ellei jollakulla ole jotain lisättävää. Latinus 20. lokakuuta 2006 kello 11.48 (UTC)

Nippelitiedossa sanotaan: "Helsinki oli alunperin osa Vantaata. " Olisi varmaan syytä selittää millä perusteella näin voidaan sanoa. --Trainthh 21. lokakuuta 2006 kello 10.14 (UTC)

Helsinki perustettiin Helsingin pitäjään (nyk. Vantaa) vuonna 1550. Asia on kyllä mainittu historia-osuudessa. Latinus 22. lokakuuta 2006 kello 15.05 (UTC)

Lehdet

Kannattaisiko artikkeliin lisätä säännöllisesti joka kotiin jaettavat ilmaisjakelulehdet?--Wipu 12. marraskuuta 2006 kello 08.59 (UTC)

Siitä vaan, jos tietoa ja taitoa löytyy. Latinus 12. marraskuuta 2006 kello 16.47 (UTC)

Vantaan nimien historia ja etymologia

Tuhannet kiitokset nimistökappaleesta! Vielä pyytäisin mukaan käytössä olleitten virallisten nimien ruotsinkielisiä muotoja. Tässä yhteydessähän sekaannusten vaara on melkoinen, kun Helsinki on ruotsiksi tietyissä yhteyksissä Helsingfors ja toisissa Helsing- ~ Helsinge. - Jippe 17. marraskuuta 2006 kello 09.33 (UTC)

Tarkennuksia lisätty. Vielä pitäisi jostain löytää, oliko Helsingin maalaiskunta ruotsiksi myöskin Helsinge. Noh, aina löytyy paranneltavaa. Latinus 17. marraskuuta 2006 kello 13.23 (UTC)

---

Nykyisellään nimikappale ei vastaa ollenkaan tärkeimpään kysymykseen: mistä nimi Vantaa tulee? Nykyisellään kappaleessa tyydytään jaarittelemaan mielenkiintoisia, mutta kuitenkin täysin toisarvoisia asioita. Yritin useaan otteeseen paikata aukkoa mainitsemalla erään teorian perusteluineen. Mainitsin, että kyseessä on vain teoria eikä Vantaan virallinen historia.

Kuitenkin, eräs käyttäjä poisti toistuvasti asiaankuuluvan ja asian kannalta erittäin olennaisen lisäykseni. Hän perusteli tekoaan sillä etten maininnut lähteitäni (totta).

Toinen perustelu oli, että (lainaten) "Ior Bockin teoriat" eivät kuulu artikkeliin. Kyseinen teoria (suullinen perimätieto) nimenomaan kuuluu tähän yhteyteen. Kukaan muu ei ole tarjonnut tietääkseni selitystä Vantaa-nimen alkuperäksi. Kyseinen teoria on täysin perusteltu verrattaessa muihin Etelä-Suomen suomenruotsalaisiin pakanallisiin paikannimiin, kuten Udensö, Torsö, Aasamaa jne.

Korjaan joku päivä kyseisen kohdan ennalleen jahka saan lähteet kohdalleen.

Toivottavasti tästä ei tule muokkaussotaa! =:^(

-MTJ0 Kommentin jätti 83.245.172.100 (keskustelu – muokkaukset).

Minulle ei selvinnyt artikkelista Vantaa nimen alkuperä tai mikä se mahdollisesti voisi olla, kiinnostaa kyllä. Mielestäni artikkelissa voi lyhyesti kirjoittaa muutaman teorian nimen alkuperästä, jos löytyy hyvä lähde kirjoitukselle ja teoriaa käytetään laajemmaltikin selittäämään alkuperää. Sitä en osaa sanoa onko Bockin teoria sellainen. --Wipu 3. maaliskuuta 2007 kello 17.31 (UTC)

Joo, artikkeli on tältäkin osin aivan puutteellinen - nimistöosiossa eikä ilmeisesti muuallakaan ei kerrota itse paikkakunnan nimestä oikeastaan yhtikäs mitään (ja nimistöosio on muutenkin erinomaisen sekava - tämä artikkeli on saanut tähtensä enemmän yhden käyttäjän sinnikkyyden ja toisen vaa'ankielenä ratkaisevassa äänestyksessä toimineen tunteenomaisen tyhmäilyn kuin laatunsa vuoksi). Mutta vaikka osio olisi kuinka puutteellinen, ei se oikeuta lisäämään huonoa materiaalia. Yksi Ior Bockin teoria on aivan liian nippelinomaista tässä yhteydessä silloinkin, vaikka se esiteltäisiinkin asianmukaisesti Ior Bockin teoriana. Sen sijaan Ior Bock-artikkelin kohtaan, jossa kerrotaan Ior Bockin teorioista, se sopii. --ML 3. maaliskuuta 2007 kello 17.50 (UTC)

Pakko kompata ML:ää. Ior Bockin jutut paikannimien alkuperästä ovat hauskoja, mutta ne ovat myös sataprosenttista hölynpölyä. Vantaa-artikkelissa (tai missään muussakaan todellista paikkakuntaa käsittelevässä artikkelissa) niitä ei kannata kertoa. Ne kuuluvat vain ja ainoastaan Ior Bock -artikkeliin.--217.112.249.156 5. maaliskuuta 2007 kello 21.20 (UTC)

Noista mallineista ylhäällä

Noiden mukaan artikkeli on samaan aikaan sekä suositeltu että statuksen menettänyt? Artikkeli olisi kyllä näköjään suositeltu? --junafani (löpinät) (Arbeiten). 27. marraskuuta 2006 kello 19.24 (UTC)

Tiedän, mutta kun yritin poistaa vanhoja, niin: "Uusi status ei poista vanhaa päläpäläpälä..." Latinus 28. marraskuuta 2006 kello 08.14 (UTC)

Historia-osuus

On se minusta kyllä suositellulle sivulle vähän noloa, että historia-osuus ollaan näköjään lainattu melkein suoraan Vantaan kaupungin kotisivuilta. Juuri sen verran ollaan muokkailtu tekstiä, että sitä ei voi enää pitää suoranaisena tekijänoikeusrikkomuksena, mutta ei siinä kirjoittajalla kovin paljon omaa panosta näytä olleen.

Tässä ihan huvin vuoksi vertauksena pari kappaletta wiki-artikkelista ja Vantaan kotisivuilta vierekkäin asetettuina:

Wikipedia [3]	Vantaan kaupungin kotisivut [4]
Koska Porvoo ei kyennyt kilpailemaan Tallinnan hansakauppiaiden kanssa, Kustaa Vaasa päätti perustaa Helsingin pitäjään Helsinginjoen suulle vuonna 1550 Helsingin kaupungin. 1530-luvulle tultaessa Helsingin pitäjä oli kehittynyt yhdeksi Uudenmaan merkittävimmistä keskuksista. Vaikka Vanhankaupungin Helsingistä ei koskaan tullut toivottua keskusta, merkitsi Helsingin kaupungin perustaminen kuitenkin käännekohtaa Vantaan historiassa: aikanaan Helsingistä tulisi pitäjää suurempi ja se korvaisi vanhat keskukset.	Kuningas Kustaa Vaasa perusti vuonna 1550 Helsinginjoen suulle Helsingin kaupungin. Helsingin pitäjä oli 1530-luvulle tultaessa kehittynyt yhdeksi Uudenmaan talonpoikaispurjehduksen Tallinnan-kaupan merkittävimmistä keskuksista. Uuden kauppapaikan tarkoituksena oli murtaa Tallinnan hansaporvareiden kauppahegemonia sekä toimia samalla keskuksena Venäjän, Itämeren ja Keski-Euroopan kaupalle. Vanhankaupungin Helsingistä ei tullut koskaan toivottua keskusta. Helsingin kaupungin perustaminen merkitsi kuitenkin käännekohtaa pitäjän historiassa; aikanaan Helsingistä tuli pitäjää suurempi ja se korvasi vanhat keskukset.
Helsinki sai vuonna 1617 Helsingin maapäivien seurauksena tapulikaupunkioikeudet ulkomaankauppaan. Näistä oikeuksista huolimatta Vanhankaupungin Helsinki päätettiin siirtää syksyllä vuonna 1640 nykyiselle paikalleen Vironniemelle. Tällöin alkoi keskisen Uudenmaan keskus vähitellen siirtyä Helsingin pitäjästä Helsingin kaupunkiin. Vuonna 1644 Töölön kylä liitettiin pitäjästä kaupunkiin ja 1652 pitäjän seurakunta menetti itsenäisen asemansa ja Helsingin seurakunnan talouden tukemiseksi koko Helsingin kirkkopitäjä liitettiin anneksina vuonna 1652 Helsingin kaupunkiseurakuntaan.	Ruotsista tuli Stolbovan rauhassa 1617 suurvalta, ja Itämerestä ruotsalainen sisämeri. Helsingin maapäivien (1617) seurauksena Helsinki sai tapulikaupunkioikeudet ulkomaankauppaan. Vuodesta 1621 jatkuvat sodat Puolassa ja Saksassa merkitsivät uusien etuuksien luovuttamista aatelistolle vastineeksi ratsu- ja maajoukkojen palveluksesta. Helsingin pitäjään muodostui näin lukuisia suuria aateliskartanoita, kuten esim. Westerkulla, Hakunila, Linna ja Katrineberg. Tapulioikeuksista huolimatta Vanhankaupungin Helsinki päätettiin siirtää syksyllä 1640 Vironniemelle. Uutta Helsinkiä tuettiin luovuttamalla useita tiloja pitäjän alueelta sekä kokonaisuudessaan Töölön kylä vuonna 1644. Helsingin seurakunnan talouden tukemiseksi koko Helsingin kirkkopitäjä liitettiin anneksina 1652 Helsingin kaupunkiseurakuntaan.

Mahtoikohan kukaan huomata tätä suositeltu-sivu-keskustelussa? --BishkekRocks 1. joulukuuta 2006 kello 13.54 (UTC)

Selvästikään kukaan ei huomannut, vaikka artikkelissa oli jo aiemmin paljastunut useita suoria tekijänoikeusrikkomuksia. Voikohan asialle tässä vaiheessa enää tehdä mitään? Noloa se joka tapauksessa on ja huonoa mainosta Wikipedialle. Toivon totisesti, että tekstin kirjoittaja(t) parantavat jatkossa tapojaan ja että äänestyksissä skarpattaisiin vähän enemmän. --Mb 4. joulukuuta 2006 kello 15.27 (UTC)

Tämä ei yllätä - olen eräälle aktiivi"kirjoittajalle"/äänestyksiä ajaneelle toisessa yhteydessä antanut palautetta pitkistä suorista lainoista. Esimerkiksi yhden täysin kopioidun Vantaan kaupunginosa-artikkelin olen siksi muokannut kokonaan uusiksi. Työreissujen takia kannatusäänestys meni sivu (yllätys: vasta muutama kk aiemminhan hyllytettiin); mielestäni artikkeli ei ole vielä tyylitasoltaan/ omaperäisyydeltään kovin huikea. Toisaalta loppukesällä artikkelirungon punaisten kohtien korjailuun osallistui useampikin kirjoittaja, joten pääosa linenee kelvollista tarinaa. Asioista viisastuneena vältän kuitenkin nykyään koskemasta artikkeleihin, joissa tämä sääntöjä rikkova tekstingeneroija on enemmälti vieraillut. Yleisempikin osallistumishalukkuuteni Wiki-maailmassa on tästä syystä monta kymmentä % alempi kuin loppukesästä. --Paju 16. joulukuuta 2006 kello 14.43 (UTC)

Toivoisin muuten, että joku aiheesta kiinnostunut korjaisi yllämainitun ongelman, eli kirjoittaisi historia-osuuden uusiksi. Ei ole hyväksi Wikipedialle, jos suositeltu sivu sisältää osuuksia, jotka hipovat tekijänoikeusrikkomuksen rajaa. Jos ketään ei kiinnosta tehdä asialle mitään, saattaa olla pakko asettaa artikkelin status kyseenalaiseksi. --Mb 21. helmikuuta 2007 kello 17.26 (UTC)

Miten olisi jos itse kirjoittaisit sen uusiksi :) Muokkaa sivuja rohkeasti. --Joonasl (kerro) 25. maaliskuuta 2007 kello 16.12 (UTC)

Kuva pommi-iskusta

En ole vantaalainen, mutta silti minusta ei ehkä ole korrektia laittaa kuvaa myyrmannin pommi-iskusta suoraan vantaan pääsivulle. Maininta tapahtuneesta on paikallaan, kuvaahan se aikakauden muuttumista ja tapahtumia kaupungissa, mutta ei se ehkä johdata oikeanlaisen kuvan muodostumiseen kaupungista ja sen yleisestä turvallisuudesta satunnaiselle surffaajalle. Eli minusta kuvan pitäisi vasta olla pommi-iskua kuvaavan linkin takana. Kommentin jätti 82.181.171.197 (keskustelu – muokkaukset).

Arkistoitu vertaisarviointi, osa V

Suositeltu sivu, josta suuri osa kuitenkin ikävän lähellä copyvioa ja jonka riittävä laatu on muutenkin kyseenalainen. Puutteista on keskustelu artikkelin keskustelusivulla. Tuntuu siltä, että artikkeli meni aikoinaan suositelluksi lähinnä sen vuoksi, että sitä juntattiin väkisin ja äänestyskunta väsyi yhä uudestaan ja uudestaan äänestykseen pomppaavaan aiheeseen, ei niinkään laatunsa ansiosta. Artikkelin äänestyksestä ei ole läheskään vaadittua 10 kuukautta, mutta sääntöjen mukaan uusi äänestys voidaan poikkeustapauksissa (mm. juuri copyvio) järjestää jo aiemmin. --ML 4. maaliskuuta 2007 kello 12.02 (UTC)

Luin Historia-osion läpi ja se on tosiaan pääsääntöisesti otettu Vantaan kaupungin sivuilta, tekstiä on vain hieman lyhennelty ja sanajärjestystä muuteltu. Artikkelin keskustelusivun lopussa on annettu hyvä esimerkki aiheesta. Vrt. Wikipedia: "Vuonna 1748 alkaneen Viaporin linnoituksen rakentaminen vaati paljon niin työvoimaa, kuin maatalouden ja varhaisteollisuudenkin tuotteita, kuten elintarvikkeita, viinaa, puuta, tiiliä ja kalkkia." Vantaan kaupungin sivut: "Viaporin rakentaminen vaati niin työvoimaa kuin maatalouden ja varhaisteollisuuden tuotteita - elintarvikkeita, viinaa, puuta, tiiliä ja kalkkia." En tiedä, miten tällaisessa tapauksessa olisi paras menetellä. Mielestäni artikkeli ei tällaisenaan ansaitse ss-statusta - ei pelkästään copyvion vaan muidenkin puutteiden takia. --Hehkuviini 6. maaliskuuta 2007 kello 21.02 (UTC)

Löytyy tuolta myös muita selkeitä esimerkkejä – Vantaan kaupungin sivut: ”Helsingin pitäjän kehitykseen vaikutti olennaisesti pääkaupungin siirto Helsinkiin vuonna 1812. Vielä vuonna 1805 Helsingin pitäjä oli suuralueen hallintoyksiköistä suurin 4840 asukkaallaan, Viapori toinen 4606 asukkaalla ja Helsinki pienin 4337 asukkaalla. Vuonna 1865 pitäjässä oli noin 7000 asukasta, kun Helsingissä oli jo 23 000 asukasta.” Wikipedia: ”Helsingin pitäjän kehitykseen yhdeksi Suomen suurimmista kaupungeista vaikutti olennaisesti pääkaupungin siirto Helsinkiin. Vielä vuonna 1805 Helsingin pitäjä oli suuralueen hallintoyksiköistä suurin 4840 asukkaallaan, Viapori toinen 4606 asukkaalla ja Helsinki pienin 4337 asukkaalla. Vuonna 1865 pitäjässä oli noin 7000 asukasta, kun Helsingissä oli jo 23 000 asukasta.” –Ejs-80 10. maaliskuuta 2007 kello 17.32 (UTC)

Siinä onkin kyseessä lainaus ja lähdetiedot, eli sen pitääkin olla aika suora kopio. 88.112.97.100 23. maaliskuuta 2007 kello 11.45 (UTC)

Kyseessä ei ole normaali lainaus, koska tekstiä on hivenen muuteltu, sitä ei ole varustettu lainausmerkeillä eikä lukijalle muutenkaan tehdä selväksi, että kyse on lainauksesta (se hoituisi esimerkiksi jollakin johdantolauseella kuten "Vantaan kaupungin sivuilla asiasta kerrotaan seuraavaa: ..."). Eikä tässä tapauksessa edes ole mitään syytä, miksi ylipäänsä tarvittaisiin lainausta eikä asian kertominen omin sanoin kävisi päinsä. Tällaisten perusasioiden pitäisi oikeastaan olla selviä kaikille, jotka haluavat tietosanakirjan kirjoittajiksi. Ehkä Wikipediaan pitäisi saada paremmat ohjeet siitä, miten lähteitä käytetään. --Mb 23. maaliskuuta 2007 kello 15.06 (UTC)

Wikipedia säännöissä lukee, että lähdetiedot pitää olla olemassa kaikelle numerotiedolle. Koska kirjoitusasua on hiukan muunneltu, ei yhteys kaipaa lainausmerkkejä. Lähdesivusto selviää heti lauseiden jälkeen sulevasta lähdenumerosta, joten lukijalle on selvää, mistä tieto löytyy. 88.112.97.100 23. maaliskuuta 2007 kello 17.14 (UTC)

No haloo. Koko historiaosuus on copypastatty lähes sanasta sanaan Vantaan kaupungin sivuilta. Et kai tosissasi väitä, että asia on mielestäsi ok ja wikipedian (tai minkä tahansa kirjallisen julkaisun) käytäntöjen mukainen? Jos kukaan ei ole halukas muokkaamaan artikkelia, mielestäni sen voisi hyvin viedä ss-statuksen poistoäänestykseen, elleivät säännöt sitä estä (tietääkö joku?). --Hehkuviini 23. maaliskuuta 2007 kello 17.57 (UTC)

Haloo tosiaan. Toivottavasti IP ei ole vakavissaan. - Säännöt eivät estä poistoäänestyksen aloittamista, copyvio on siihen riittävä peruste vaikka normaali aikaraja ei olisikaan vielä kulunutkaan umpeen (vrt. Wikipedia:Suositelluus-statuksen poistoäänestys). --Mb 23. maaliskuuta 2007 kello 19.40 (UTC)

Kartat ajan tasalle

Viitsisikö joku osaava henkilö muuttaa nuo kaupunginosakartat vastaamaan nykytilannetta, sillä Vantaallahan siirryttiin vuodenvaihteessa palvelualuejaottelusta suuralueisiin. Eli nykyisin Vantaa koostuu yhteensä seitsemästä suuralueesta, jotka löytyvät esimerkiksi täältä. --Anttihav 26. maaliskuuta 2007 kello 19.33 (UTC)

Jumbon koko

Kuvateksti väittää Jumboa pohjoismaiden kolmanneksi suurimmaksi kauppakeskukseksi, vaikka se on Jumbon oman artikkelin mukaan Suomessakin vasta neljänneksi suurin. Löytyisikö jostain listaa tämän hetken tilanteesta? Kaivosukeltaja 15. joulukuuta 2010 kello 19.07 (EET)

Toiseksi suurin sisämaankaupunki

Maininta Vantaasta Pohjoismaiden toiseksi suurimpana sisämaankaupunkina on harhaanjohtava. Vantaahan ei ole ensinkään oma erillinen kaupunkinsa kuten Tampere, vaan osa suurempaa kaupunkiseutua. Vantaa koostuu käytännössä rannikkokaupungin pohjoisista kaupunginosista, joten tuo sisämaa-maininta on hyvin kyseenalainen suhteessa todellisuuteen. Sisämaankaupunki tarkoittanee käytännössä kaupunkiseutua, joka toiminnallisesti ja taloudellisesti on selkeästi sisämaassa: meri ei vaikuta sen elämänmenoon suoranaisesti. Vantaa ei ole tuollainen "sisämaankaupunki", vaan meri ja Vuosaaren satama eritoten vaikuttavat erittäin paljon Vantaan infraan ja talouteen. Myös ilmastoon merellä on selkeä vaikutuksensa. -- Drefer (keskustelu) 26. tammikuuta 2015 kello 13.36 (EET)

Eiköhän useimmat meistä wikipedisteistä ja yleensä tietosanakirjan käyttäjistä ajattele kaupunkeja nimenoamaan kunnallisina yksikköinä, eikä aluemaantieteellisinä tai kaupunkitutkimuksellisina yhteenliittyminä. Se ettei kaupungilla ole enää merellistä rantaviivaa tekee kaupungista sisämaankaupungin. Yhteiskunnan perusrakenteet taas muotoutuvat muun muassa teollisuuden, liikenneratkaisujen ja poliittisten päätösten mukaan. Vienti/tuontiteollisuus, valtatiet ja junanradat sekä maaston topografiset piirteet vaikuttavat kauaksi, satojenkin kilometrien päähän rannikolta. Ja kun ilmastojärjestelmää tarkastelisi, puritanisti joutuisi ehkä rajaamaan sisämaan kaupungit useiden satojen, joissain tapauksissa (vallitsevista meri- ja ilmavirtauksista johtuen) tuhansienkin kilometrien päähän merestä. Ilman Golfvirtaa ja lounaisia ilmavirtauksia koko Pohjola ja Luoteis-Venäjä olisi paljon suuremmassa määrin tundraa. Pelkkää pienilmastoa (esimerkiksi maa- ja merituulikertoa tai lämpötilan vuorokausi/kuukausijakaumaa) katsomalla hukkaa kokonaiskuvan. Eli lienee parasta pitää asia yksinkertaisen selkeänä, katsoa kaupunkiluokitusta yksinkertaisesti merellisen rantaviivan kannalta (onko vai ei). Koska ei ole, on kaupunki sisämaassa. Ja Vuosaaren satama on Helsingissä, ei Vantaalla. Jos joku rata tai kehätie sinne kulkee toisen kaupungin kautta, ei se tuuota toista kaupunkia rannalle siirrä! --Paju (keskustelu) 28. toukokuuta 2016 kello 12.58 (EEST)

"Vantaa-niminen kylä"?

Artikkelissa on lähdepyynnöllä varustettuna väite, että Vantaankoskeen luona on "vanhastaan" ollut Vantaa-niminen kylä. Tämä väite vaikuttaa epäselvältä. Pitäjänkartassa Vantaalta: [5] esiintyy kyllä Vantaa paikannimenä, mutta ei historiallisen kylän nimenä. Kun Vantaasta on varmasti kirjoitettu historia, niin tämä on lähteistä helppo tutkia.--Urjanhai (keskustelu) 16. lokakuuta 2020 kello 16.03 (EEST)

Väite vaikuttaa jonkinlaiseen väärinkäsityksen perustuvalta. Yllä viittaamani luotettavan lähteen perusteella "Vantaa" olisi esiintynyt ao. paikalla paikannimenä mutta ei historiallisen kylän nimenä.--Urjanhai (keskustelu) 16. lokakuuta 2020 kello 16.13 (EEST)

Tämän: [6] (hakusana Vantaa, s. 490-491) mukaan "Ennen kauppalan perustamista Vantaaksi (ruots. Vanda; 1965) kutsuttiin nykyisen Vantaankosken tienoota." Tämä sopii hyvin yhteebn yllä viitatun kartan kanssa, mutta ei edelleenkään tee tästä paikasta historiallista kylää tällä nimellä. Samassa lähteessä on kyllä historiallisia mainintoja nimen Vantaa esiintymisestä Helsingin pitäjän ja sen kirkonkylän rinnakkaiasnimenä.--Urjanhai (keskustelu) 16. lokakuuta 2020 kello 16.27 (EEST)

Saman lähteen hakusana Vantaankoski (linkki ja sivu sama) kertookin, että kyseessä on kyläkunta ja rautatieliikennepaikka, jonka nimi sitten muutettiin Vantaankoskeksi. EDIT: Tuo rautatieliikennepaikka on vähän epäselvä, kun kauppalaksi vantaa tuli 1972 ja radan rakenraminen aloitwttiin 1971. --Urjanhai (keskustelu) 16. lokakuuta 2020 kello 16.34 (EEST)