Keskustelu:Valtatie 4

Tietääkö kukaan minkä niminen eritasoliittymä tuossa Jyväskylän Tourulantien kohdalla on?? Löysin netistä ainakin kaksi nimeä sille. Tourulan eritasoliittymä ja Aholaidan eritasoliittymä. Kommentin jätti 91.152.138.149 (keskustelu – muokkaukset). (Allekirjoituksen lisäsi – Apalsola ^{k • m} 2. syyskuuta 2007 kello 13.14 (UTC))

Liittymätaulukko

Voisikos tuota liittymätaulukkoa jakaa vähän lyhyempiin osiin? Nyt se on aika pitkä.... Myös tuota liittymätaulukon formaattia saisi kehittää, tuo nykyinen on aika tympeän näköinen... --85.23.34.131 20. kesäkuuta 2007 kello 16.52 (UTC)

Yksi vaihtoehto on myös siirtää pisimmät liittymätaulukot omiksi artikkeleikseen, esim. "Valtatien 4 liittymät". Näin on tehty esim. ruotsinkielisessä Wikipediassa.[1] Formaattia voi tietysti kehittää mutta kannattaa välttää rikkomasta yhteensopivuutta nykyisten taulukkojen kanssa; noita taulukkoja on jo sen verran paljon eri artikkeleissa. – Apalsola 20. kesäkuuta 2007 kello 17.13 (UTC)

Kummallista

Kun olin muokkaamassa osiota "Tiehankkeet" tallensin sivun, ja huomasin, että jostain syystä koko sivun järjestys oli mennyt sekaisin ja tekstiä oli kadonnut. Järjestin sen uudelleen oikein mutta teksti ei jostain syystä tule näkyviin. Pahoittelen haittoja.

--Nasu288 14. heinäkuuta 2007 kello 16.56 (UTC)

Vaajakosken pullonkaula puuttuu

Mielestani koko autoilevan suomen (lue: hesalaiset matkalla lappiin) hyvin tunteva Vaajakosken pullonkaula valilla Kanavuori-Haapalahti olisi mainittavan arvoinen asia, onhan se vaha-autoisessa Jyvaskylassa ihme ja nahtavyys kun jonoja saadaan keratyksi useamman kilometrin matkalle. Ja kaiken paalle kyse ei ole valiaikaisesta ratkaisusta vaan aivan hallitusta insinoorien suunnittelusta jattaa 3km pituinen patka alle 100kmh nopeusrajoituksella olevaa yksikaistaista katua valille jonka toisessa paassa on Jyvaskyla-Vaajakoski moottoritie ja toisessa paassa nelostie Hesaan, seka ysitie kuopioon. Taitaapa pari muutakin pienempaa tieta olla ohjattuna samasta prassista.

Anteeksi aanensavy, mutta mielestani tuossa sumpussa olisi aihetta enemman kuin koko muussa nelostiessa yhteensa! Kirjoittakaa kuitenkin hillitysti ja insinoorien ymmartamalla kielella, jooko?

--98.64.0.71 6. kesäkuuta 2009 kello 00.36 (EEST)Jarruta jarruta, Vaajakoski nakyy

Nelostie kirjoitettaneen pienellä?

Moi, mun mielest suomenkieliset valtatiet kirjotetaan pienellä. Onko kirjoitusasu Nelostie jonkin kielioppaan mukainen? Jos ei, niin kumotkaa mun muokkaus ja laittakaa Kielitoimiston tms. lähde tähän alle. -- Frous 15. elokuuta 2011 kello 14.48 (EEST)

Muutaman lähteen löysin sille, että "Nelostie" kirjoitetaan isolla alkukirjaimella mutta "valtatie 4" pienellä.[2][3][4] Yksikään lähde ei tosin ole suoraan Kielitoimistosta, mutta ainakin yhdessä viitataan sen suositukseen, joten uskaltaisin luottaa siihen. STT:n lähteestä on kuitenkin huomattava, että se on tarkoitettu ensisijaisesti STT:n uutissähkeiden kirjoittajille eli osa suosituksista on vain STT:n omia, ei mitään Kielitoimiston yleiseen käyttöön antamia ohjeita. (Tällainen on esimerkiksi ohje käyttää valtateistä 1–6 ensisijaisesti muotoja, Ykköstie, Kakkostie jne. En olisi Wikipediaan tätä käytäntöä tuomassa.) ––Apalsola ^{k • m} 15. elokuuta 2011 kello 15.33 (EEST)

Toisaalta Yle kirjoittaa pienellä [5] ja deskriptiivinen Iso suomen kielioppi antaa parikin nelostie-esimerkkiä pienellä kirjaimella (§549, §983). Kielitoimiston sanakirjasta ei kannanottoa löytynyt. --Jmk (keskustelu) 7. heinäkuuta 2012 kello 03.26 (EEST)

Isolla näemmä: vuonna 2019 esillä olevan Kotuksen ohjeen mukaan Nelostie on erisnimi mutta valtatie 4 yleisnimi. --Huhdanjo (keskustelu) 16. maaliskuuta 2019 kello 07.42 (EET)

Nelostien eteläpää

Nelostie ei ala Helsingin päässä Erottajalta, vaan Pohjois-Esplanadilta Kauppatorin kohdalla. Asian voi tarkistaa vaikkapa liikennemerkeistä Etelä-Esplanadilla ja Etelärannassa. Molemmilla kaduilla on selkeät opasteet Nelostielle, mutta ne eivät itse kuulu siihen. Meritullintori ja Pohjoisranta sen sijaan ovat Nelostietä liikennemerkkienkin mukaan.  –Kommentin jätti 80.223.129.35 (keskustelu)

Mutta Tiehallinnon tienumerokartassa nelostie ulottuu kolmostielle (ts. Mannerheimintielle/Erottajalle) asti. --Jmk (keskustelu) 7. heinäkuuta 2012 kello 03.40 (EEST)

Sitä paitsi valtion ylläpitämä valtatie alkaa vasta Koskelantien kohdalla (ks. esim. kiinteistörajat ja asemakaava Helsingin kaupungin paikkatietopalvelussa). Sinne asti on kaupungin katua. (Vrt. Keskustelu:Valtatie 3) Nelostien alkupisteelle löytyy siis monenlaista määritelmää eikä ole selvää, että jokin niistä olisi ainoa oikea. --Jmk (keskustelu) 7. heinäkuuta 2012 kello 04.49 (EEST)

Tähän rinnastuu ehkä se, että esimerkiksi valtatie 12 kulkee Lahden - ja artikkelin mukaan näköjään Tampereenkin keskustan läpi. Eli jos katsotaan, että katuverkon osat eivät kuulu valtateihin, niin silloin valtatie katkeaa kesken kahteen eri pätkään. Tämä taas olisi vähän hassua ja vaikuttaisi puoltavan sitä, että valtateihin voitaisiin lukea myös katuosuuksia, varsinkin jos niin on tehty myös tienumerokartoissa ja opasteissa. --Urjanhai (keskustelu) 8. heinäkuuta 2012 kello 15.19 (EEST)

Tienumeroinnin semantiikasta on ennenkin keskulteltu ja saavutettu on konsensus ainakin siitä, että liikennemerkkeihin merkitty numerointi on eri asia kuin Liikenneviraston ylläpitämän tierekisterin mukainen tienumerointi. Liikennemerkkien menettelytapa on asiakaslähtöisempi ja vastaa suunnilleen Wikipedian noudattamaa käytäntöä: tieksi kutsutaan tietyllä tavalla numeroitua reittiä. Valtion tierekisterissä ei yhdellä tieosuudella ole koskaan kuin yksi numero. Esimerkiksi Jyväskylä-Vaajakoski on rekisterissä 4, mutta maastossa 4/9/13/23. Useimmat valtatiet ovat tierekisterimielessä epäjatkuvia: Jos eivät muuten, niin katkeavat kiertoliittymiin, joilla on oma numeronsa. Se, miten katuosuuksia (katu=kunnan omistama osa tieverkkoa) viitoitetaan, on kunnan asia, jos kohta Liikennevirasto varannee oikeuden esittää kantansa. Helsingissä Liikenneviraston tienumerokartta esittää nelostien katuosuuden alkavan Erottajalta, eli asia tässä suhteessa on selvä. Valtion tie, eli aito nelostie alkaa Koskelantien liittymästä. Tampereella ja Lahdessa kaupunkialueella kulkeva valtatie 12 ei ole kaupungin katu, vaan valtion tie. Tieosuuksien jako katuihin ja maanteihin on monesti historiallinen eikä se käy ilmi kuin kartoista ja muista asiakirjoista. Valtatiet ovat lähtökohtaisesti maanteitä myös kaupunkialueilla lukuun ottamatta eräitä alku- ja loppuosuuksia Helsingin lisäksi muun muassa Turussa, Vaasassa ja Kuopiossa. Alemman tieverkon tilanne on sekavampi. --Gronroos (keskustelu) 8. heinäkuuta 2012 kello 21.44 (EEST)

Nuo katuverkossa sijaitsevat maantiet lienevät niitä "valtateiden kaupunkijatkeita", kuten olen kuullut jossain sanottavan. Htm (keskustelu) 25. elokuuta 2013 kello 21.33 (EEST)

Tien pituus

"Tien pituus on 1 282,279 kilometriä." Kuinka se voidaan ilmoittaa noin tarkasti, tuleeko tuo jostain GPS:stä? Voisiko joku asiasta ja tekniikasta paremmin tietävä selventää juttua? Pork-muncher (keskustelu) 25. elokuuta 2013 kello 17.43 (EEST)

Kait sen saisi esimerkiksi maanmittauslaitoksen paikkatietoaineistoista hyvinkin täsmällisesti. Muutin kuitenkin tuon samaksi kuin mitä se tietolaatikossa on, koska sinänsä ei ole mitään mieltä ilmoittaa tien pituutta noin tarkasti. --Zache (keskustelu) 26. elokuuta 2013 kello 10.22 (EEST)

Ainahan noissa pyöristys- ja mallinnusvirheitä tulee. MML:n maastotietokanta esittää tien keskilinjan ja sen pituus käyttämälläni aineistolla on 1282,658 kilometriä. Koordinaattipisteitä on yli 34000 kpl. Lukema sisältää epävirallisen osuuden Helsingissä Erottajalta valtion tien alkuun reittiä E-Espa, Eteläranta, P-Espa, Sörnäisten rantatie, Hermannin rantatie, Kustaa Vaasan tie. Keskiviivamenetelmässä ei oteta huomioon liittymien ramppien pituuseroa. Myös liikenneympyröiden halkaisija vaikuttaa metritasoiseen tulokseen, koska keskiviiva kulkee ympyrän keskipisteen kautta.--Gronroos (keskustelu) 26. elokuuta 2013 kello 12.11 (EEST)

Lukeeko tästä jo artikkelissa?

Yritin lisätä artikkeliin tietoa tästä http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maaseutu/nelostien-parannus-veisi-vehni%C3%A4n-peltoja-1.64637?localLinksEnabled=false, mutta osio Tiehankkeet oli niin sekava, että en tiennyt mihin kohtaan voisi lisätä tai lukeeko artikkelissa jo asiasta jotenkin ilmaistuna. Tuossa uutisessa lukee, että "valittavana on neljä eri tielinjausvaihtoehtoa". --Hartz (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 22.12 (EET)