Keskustelu:Toinen maailmansota

Artikkeli Toinen maailmansota on vertaisarvioitu.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
6.10.-8.11.2021	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)|-

Tyynimeri

Pitäisiköhän tuosta tyynenmeren sodasta kirjoittaa enemmän. Tuo pikkuinen alue tuolla alhaalla ei minusta ole tarpeeksi. Sillä onhan tyynenmeren sota aika olennaista toisessa maailmansodassa. Gefroy 4. kesäkuuta 2007 kello 15.18 (UTC)

Joo tyynimeri oli merkittävä osa toista maailmansotaa, joten pitäisi laajentaa tyynenmeren osaa tässä artikkelissa.--Morottaja 10. elokuuta 2008 kello 20.57 (EEST)

Suomi akselivaltana?

Lainaan: "Suomi kävi myös sotaa Neuvostoliittoa vastaan, mutta ei kuitenkaan ollut Saksan liittolainen vaikka antoikin Saksalle luvan hyökätä Pohjois-Suomesta ja sai sotamateriaaleja Saksalta." En ole niitä, jotka haluavat historiaa käyttää syyllistykseen, mutta minusta tuo on vähän tosiasioiden värittämistä. Suomi ei ehkä ollut samassa määrin kiinteästi Saksan liittolainen kuin jotkut muut valtiot, mutta näkemykseni mukaan jossakin määrin oli.

---

Mielestäni ratkaisusi on oikea. Suomi oli käytännössä kyllä aika suorassa liittoumassa Saksan kanssa - akselivaltoihin mekin kuuluttiin. Puhumattakaan siitä missä määrin Suomessa piirreltiin suur-Suomen rajoja ja suunniteltiin uutta Saksan johtamaa Eurooppaa. Ja sinänsä jos Lapista hyökkää Suomen alueelta Armeegruppe Nord, mikä siitä tekee ei-liittoutumista?

Mielestäsi ratkaisusi? Artikkelien tulee perustua faktatietoon eikä omiin ratkaisuihin tai näkemyksiin. Suomihan alkoi ajamaan saksalaisia pois heti kun Mannerheim sai sopimukset kirjoitettua liittoutuneiden kanssa. Sopimus kirjoitettiin heti kun Neuvostoliiton vaatimukset olivat siedettävällä tasolla. Miten ihmeessä voimme siis olla akselivalta, kun takki kääntyi kokoajan? Ensin liittoutuneiden puolella, sitten akselivaltojen puolella ja lopulta taas liittoutuneiden puolella. Emmehän ole silloin akselivalta emmehän?

Ja mitä tulee syyllistämiseen, sitä ei tietenkään kannata itsetietoisesti harjoittaa - mutta tosiasiat lienee silti syytä paljastaa. Vai pidättekö te esimerkiksi tätä vähän aikaa sitten ilmestynyttä Elina Sanan "Luovutetut"-kirjaa syyllistämisenä? Minusta se on loistava esimerkki miten näinkin läheltä kuin koto-Suomesta voi löytyä kivasti kaunisteltuja "valtakunnallisia totuuksia", jotka eivät ehkä olekaan ihan niin paikkaansapitäviä kuin luulisi (viittaan tässä nyt siis kommunistien ja juutalaisien luovuttamiseen saksalaisille).

JP 19:12 helmi 14, 2004 (UTC)

---

Suomi ei kuulunut akselivaltoihin (Vilkaise en:Axis Powers). Minkäänlaista liittolaissopimustakaan ei kai ollut ennen kesää 1944 kun Ryti sellaisen henkilökohtaisesti teki.

Mikko Paananen 14:59 touko 10, 2004 (UTC)

Ach, totta. Olet oikeassa. Mutta liittolaisuudesta kyllä täytyy sanoa, että se on jo tietynlainen viesti jos Suomen maaperältä hyökkää saksalaisia joukkoja - oli siitä varsinaista suoraa sopimusta tai ei. JP 18:53 touko 10, 2004 (UTC)

Kyllä minäkin olen sitä mieltä, että Suomi ansaitsee tulla luokitelluksi akselivaltoihin. Kiistattomat tosiasiat ovat, että Suomi otti osaa sotaan, taistelli liittoutuneisiin kuuluvaa maata vastaan ja osittain Saksan tukemana. Näiden perusteiden valossa Suomen on kuuluttava tuohon sarjaan, vaikka parempi nimitys olisikin ehkä "Saksan puolella taistelleet."--Sano mitä sanot 16. elokuuta 2006 kello 13.39 (UTC)

Näitä artikkeleitahan ei kirjoiteta omien mielipiteiden pohjalta, vaan faktojen pohjalta. Mikäli väitätte Suomea akselivallaksi niin faktaa pöytään. Omat mielipiteet eivät ole faktoja. Me taistelimme pitääksemme itsenäisyytemme, emme tukeaksemme Saksaa. Me myös taistelimme kaksi erillistä sotaa, Talvisodan ja Jatkosodan, joilla molemmilla eri motiivit. Emme voi luokitella Suomea akselivallaksi Talvisodan perusteella. Viitteitä siihen olisi Jatkosodan perusteella, mutta Jatkosodan tarkoituksena oli ottaa takaisin maa joka meille kuuluikin. Jatkosota ei siis syntynyt siksi että halusimme tukea Saksaa. Saksa nyt vain sattui olemaan ainoita valtioita joka suostui tukemaan Suomea menetettyjen alueiden takaisin saamiseksi. Saksa oli pikemminkin Suomen liittolainen kuin Suomi Saksan. Me taistelimme omaa sotaamme omista syistämme. Huomioitavaa että ajoimme saksalaiset pois Suomesta ihan itse.

Kuka hallitsee "faktatietoa" siitä ketkä olivat akselivaltoja ja ketkä eivät? Ratkaisu täytyy tehdä reaalisten tosiseikkojen pohjalta. "Takinkääntäminen" ei tarkoita sitä etteikö Suomi olisi kuulunut akselivaltoihin. Saman tempun tekivät mm. Italia sekä Romania, joita kiistattomasti pidetään akselivaltoihin kuuluneina. Jos Suomi taistelee Saksan kanssa yhteistä vihollista vastaan sallien myös saksalaisjoukkojen suorittaa omia hyökkäystoimiaan Berliinissä määritetyin tavoittein omalta alueeltaan, eikö tällöin kaikki liittolaisuuden tunnusmerkit täyty? Kun otetaan huomioon myös italialaisten osallistuminen jatkosotaan (vaikkakin pienimuotoinen) Laatokalla olleen torpedoveneosaston muodossa sekä 6.12.1941 alkaen virallisesti vallinnut sotatila Suomen ja Iso-Britannian välillä, on johtopäätös melkoisen yksiselitteinen. Suomi kuului tosiasiallisesti akselivaltoihin. Eikä tässä mistään syyllistämisestä ole kysymys, sodassa täytyy tehdä vaikeitakin ratkaisuja. Olivathan länsivallatkin liitossa Stalinin kanssa vaikka epäilemättä eivät häntä eivätkä hänen edustamaansa aatetta ihannoineetkaan. Pienen maan toiminnanvapaus on kaiken lisäksi luonnollisesti huomattavasti suppeampi kuin suurvaltojen. Monella muulla maalla on tuon ajan tekemisissään paljon enemmän hävettävää kuin meillä.

Yllä esitetään varsin erikoisia näkemyksiä, joten katsotaanpa mitä faktat olivat. Faktat eivät ole "hallittavaa tietoa" vaan tosiasioita. Talvisodassa totalitäärinen Neuvostoliitto hyökkäsi ja länsivaltoihin tukeutunut Suomi puolusti itsenäisyyttään, rajojaan ja länsimaista demokratiaansa. Tällöin tuli selvästi ilmi, että länsimaisilta demokratioilta ei ole mahdollista saada todellista, tuntuvaa tukea. Moskovan rauhassa Suomi joutui katkerana luovuttamaan alueita, mutta pystyi lukuisilla torjuntavoitoilla säilyttämään itsenäisyytensä ja demokratiansa. Hyökkäys suoritettiin totalitäärisen Saksan hyväksynnällä. Tämän jälkeen totalitäärinen akselivalta, Saksa, miehitti Tanskan ja Norjan. Britit hyväksyivät USA:n painustuksesta aluksi turvalupaliikenteen Suomen petsamosta, mutta myöhemmin peruivat luvan ja vaativat Suomea luovuttamaan käyttöönsä kaikki laivat. Suomi oli piiritetty länsimainen demokratia ympärillä totalitääriset Saksa ja Neuvostoliitto. Ruotsihan ilmoitti jo talvisodan aikana, että jos länsimaat yrittävät lähettää sen alueiden läpi joukkoja Suomen tueksi, Ruotsi vastaa sotatoimin ja estää sen. On hyvä muistaa, että ensimmäisessä maailmansodassa Saksa voitti Venäjän ja länsivallat Saksan. Suomessa toivottiin,että näin kävisi nytkin. Talvisodan jälkeen oli Saksassa huomattu sotatarviketeollisuuden kammottava riippuvuus Suomen petsamon nikkelistä, joten Saksa tarjosi Suomelle ostettavaksi aseitaan ja maksuksi nikkeliä. Samaan aikaan Neuvostoliitto keskitti joukkojaan uudestaan Suomen rajoille. Suomi osti aseita Saksasta ja maksoi nikkelillä ja selluloosalla. Puolustusvoimat rakensi kuumeisesti pulustusvyöhykettä, Salpa linjaa, koska Moskovan rauhan jälkeen tie Helsinkiin oli lähes avoin. Paasikivi ilmoitti useissa yhteyksissä Moskovasta, "ilman Saksan sotilaallista tukea, Suomen tilanne käy toivottomaksi". Neuvostoliiton varaulkoministeri Andrei Vysinski ilmoitti suoraan, että "Nevostohallituksen kärsivällisyys on lopussa ja Neuvostoliitto löytää keinot Suomen asian selvittämiseksi". Totalitäärinen Saksa oli tehnyt päätöksen hyökkäyksestä totalitääriseen Neuvostoliittoon ja tiedusteli Suomen kiinnostusta rajojensa palauttamiseen. Suomi ilmoitti haluavansa pysytellä kansainvälisten selkkausten ulkopuolella, mutta jos Suomeen hyökättäisiin, niin Suomi puolustautuisi. Neuvostoliiton jatkuva poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus Suomea kohtaan, ajaa Suomen Saksan kanssa sotilaallisiin neuvotteluihin. Suomi teki Neuvostoliiton kanssa kauttakulkusopimuksen Hankoon ja heti perään Saksan kanssa vastaavan sopimuksen Pohjois-Norjaan. Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon, Suomi julistautui puolueettomaksi. 25.06.1941 Neuvostoliitto hyökkäsi pomikoneilla 15 suomalaisen kaupungin kimppuun, joissa ei ollut saksalaisia sotilaita, jonka jälkeen Suomi katsoi olevansa sodassa Neuvostoliiton kanssa. Demokraattisen Suomen välitön uhkaaja oli marksilais-sosialistinen Neuvostoliitto ja välillinen uhkaaja kansallis-sosialistinen Saksa. Sekä Stalinin, että Hitlerin diktatooriset sosialistiset menetelmät ainakin osittain kyllä tiedettiin ja molemmat olivat Suomelle vastenmielisiä. Nevostoliiton uhka oli torjuttavissa sotilaallisin keinoin ja Saksan diplomaattisin. Missä kohtaa Suomi oli muuta, kuin maa, joka kävi sotaa Neuvostoliittoa vastaan? Suomi ei koskaan ollut akselivalta, Saksan liittolainen, eikä mitään sopimusta esim. yhteisestä sodankäynnistä tehty. Jos joku haluaa näitä faktoja ruveta vääntämään, niin onnea yritykselle kirjoittaa historiaa uusiksi. JuPu.

Odotan edelleen että joku esittäisi ensimmäisenkään vastaväitteen yo. faktoihin. Joten sanon suoraan: Suomi ei ollut akselivalta, eikä edes lähelläkään; odotan, kuka uskaltaa esittää faktoihin perustuvan vastaväitteen.JuPu

" Totalitäärinen Saksa oli tehnyt päätöksen hyökkäyksestä totalitääriseen Neuvostoliittoon ja tiedusteli Suomen kiinnostusta rajojensa palauttamiseen. Suomi ilmoitti haluavansa pysytellä kansainvälisten selkkausten ulkopuolella". Tämä hivenen mietityttää. Mihin tapahtumaan viittaat: milloinkas ja missä yhteydessä tuo kysely ja Suomen vastaus tapahtui? --Riisipuuro 23. elokuuta 2008 kello 14.42 (EEST)--

Viittaan siihen; että Suomi ei tehnyt koskaan poliittista, tai sotilaallista sopimusta, muutoin, kuin Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikana 1944, mutta silloinkin Ryti teki selväksi, että hänen Presidenttinä antama vakuutus, ei ole Suomen lain mukainen. Suomen liittyminen jatkosotaan, oli pitkä prosessi, mutta jos päivämääriä pitää etsiä, niin kesä- heinäkuussa 1940 Ryti antoi ehdollisen puolueettomustoteamisen. Suomen ongelma oli kaksijakoinen. Toisaalta Neuvostoliitto keskitti joukkoja suomen rajoille ja toisaalta Saksa painosti Suomea nikkelitoimitussoppimuksineen. Eli Suomi arvioi, että Neuvostoliitto on välitön sotilaallinen uhka ja Saksa on välillinen diplomaattinen uhka.Kommentin jätti 82.181.136.214 (keskustelu – muokkaukset).

Tuo erillissota teesi on jo upotettu Jokipiin tutkimuksessa, joten sen voi poistaa. Suomi ja natsi-Saksa olivat keskenään liittolaisia, vaikka mitään virallista sopimusta ei tehty koskaan. Tosin ei sitä edes vaadittu tehtäväksi. Jukka Wallin (keskustelu) 5. kesäkuuta 2016 kello 10.13 (EEST)

Itävalta ja Neuvostoliitto

Jean d'Arcin viimeisin muokkaus ja kommentti kuului: "Itävallassa ei ollut neuvostojoukkoja."

En tiedä näkyykö tämä kovin hyvin artikkelissa, mutta saksankielinen artikkeli Itävallan historiasta kertoo seuraavaa:

Österreich war in vier Besatzungszonen aufgeteilt: Vorarlberg und Tirol lagen in der französischen Zone, Kärnten, die Steiermark und Osttirol in der britischen, Salzburg und der südlich der Donau gelegene Teil Oberösterreichs in der US-amerikanischen und Oberösterreich nördlich der Donau, Niederösterreich und das Burgenland in der sowjetischen.

de:Geschichte Österreichs#Nachkriegszeit --Samulili 6. toukokuuta 2005 kello 12:35:12 (UTC)

Ainoastaan kommentti kuuluu niin, ei itse muokkaus. [1] Ajattelin jotenkin sanan Allied nurunkurisesti, kun kirjoitin kommenttia muokkauksestani. Nyt kun katselen jälkeenpäin muokkaustani, olen jotenkin onnnistunut samalla poistamaan muuta tekstiä. Palautan sen. Jean d'Arc 6. toukokuuta 2005 kello 12:50:27 (UTC)

Aivan, ilman muuta. Ajatukseni lienee katkennut kesken ensimmäisen lauseen kirjoittamista ja jatkunut jostain aivan muualta. --Samulili 6. toukokuuta 2005 kello 12:59:10 (UTC)

Suomen roolista vielä

Kyllä tuo nyt hieman vähättälee suomen rollia saksan liittolaisena. Sopimuksesta, mikä antoi saksalle luvan käyttää suomen maaperää, lienee syytä tonkia hieman enempi tietoa - ja kyllähähn se suomesta käytännössä liittolaisen teki. virallinen liittoutuminen tulee myös mainuta artikkelissa. ja en wikissä suomi ainaski tätänykyä selkeesti mielletään akselivaltioihin. mut te jotka paremmin englantia taidatte lukekaa. Iglu 23. joulukuuta 2005 kello 21:46:11 (UTC)

En voi sanoa muuta kun totta. Jonkun pitäisi kirjoittaa sisään Suomi akselivaltoihin 1941-44.

Se on ihan täys fakta että suomi kuului akselivaltoihin.--vilkkuu 26. elokuuta 2006 kello 07.04 (UTC)

Suomi akselivalloissa? No, ehkä... mutta se riippuu ihan näkökulmasta. Talvisodassa Suomi taisteli yksin Neuostoliittoa vastaan, ja Liittoutuneet avustivat Suomea. Vasta Jatkosodassa Saksa antoi tukensa, ja Liittoutuneet lopettivat oman avun antonsa. On totta, että Suomen sotilaita taisteli SS-yksikössä, mutta vain Neuvostoliittoa vastaan. Solmivathan Saksa ja Neuvostoliittokin hyökkäämättömyyssopimuksen. Solmiko Suomi virallisen liiton Saksan kanssa, ja jos solmi, oliko se VAIN virallinen? Julistivathan Iso-Britannia liittolaisineen sodan Suomelle Neuvostoliiton painostuksesta, vaikkei sitä pidetty lainkaan uhkaavana. Omasta mielestäni asia on kiikun kaakun, mutta Suomi puolusti vain itseään. Jos Suomi olisi akselivaltoihin kuulunut, olisi se varmaankin edennyt sodassa paljon pidemmälle kuin vain alueille, jotka Neuvostoliitto oli vallannut Talvisodassa. ----W-- 10. tammikuuta 2007 kello 12.52 (UTC)

No kyllähän Suomi etenikin paljon pidemmälle. Ei Suomen miehittämä Itä-Karjala enää ollut talvisodassa menetettyä aluetta.--130.234.75.229 11. tammikuuta 2007 kello 08.59 (UTC)

No okei, Suomi eteni yli omien alueidensa, mutta eihän Suomi kuitenkaan esim. Leningradiin hyökännyt Saksan pyynnöstä huolimatta. Kommentin jätti --W-- (keskustelu – muokkaukset).

Juu ei Suomi akselivaltoihin kuulunut sikäli, ettei ollut mukana kyseisessä sopimuksessa. Nykyisen näkemyksen mukaan jatkosodassa Suomi oli kuitenkin Saksan de facto-liittolainen jos ei de jure. --Joonasl (kerro) 10. tammikuuta 2007 kello 12.56 (UTC)

Näinhän se on. Asia näin karkealla tasolla on varsin selvä ja aika triviaali, hämmästyttävän paljon se täällä näyttää kuitenkin keskusteluttavan. --Riisipuuro 23. elokuuta 2008 kello 09.31 (EEST)--

pohdintaa aiheesta

Tätä ei aina tulla ajatelleeksi: Saksan ja Suomen liittolaisuuden/aseveljeyden syvyys ei riipu pelkästään yhteisestä sodasta Neuvostoliittoa vastaan, vaan myös siitä miten tämä aseveljeys tulkittiin kolmansien osapuolten johtajien ja diplomaattien keskuudessa ja miten he siihen reagoivat. Se, että Suomi oli vastaanottanut saksalaisia joukkoja maaperälleen ja antoi näiden edelleen hyökätä oman rajansa yli Neuvostoliittoon ja että Suomi oli edetessään ylittänyt oikeutetusti itselleen kuuluvat rajat ovat ehkä määräävimpiä tekijöitä, mutta kolmansien osapuolten vaikutus jatkuu edelleen: Esimerkiksi Iso-Britannian sodanjulistus Suomelle teki Suomesta enemmän kuin pelkästään erillissotaa käyneen maan. Sen jälkeen Suomi oli sodassa Saksan kanssa myös brittiläistä kansainyhteisöä vastaan. Se, että näiden keskinäinen sodankäynti jäi vähäiseksi ei muuta asiaa. Suomi myös allekirjoitti antikomintern-sopimuksen, joka edelleen syvensi liittolaisuutta akselivaltioihin.

On myös huomioitava yhteiset intressit. Jos Saksa olisi lyönyt/onnistunut irrottamaan länsiliittoutuneet sodasta - sehän olisi ollut myös Suomen etu. Taas ilman Saksan liittolaisuutta jatkosota olisi käyty ja hävitty ihan toisella tavalla. Suomi olisi selvästi hyötynyt myös Saksan täydestä voitosta (ainakin lyhyellä tähtäimellä).

Suomalaisten palvelus Saksan armeijassa on periaatteessa irrallinen juttu, palvelihan myös puolueettomia ruotsalaisia SS-joukoissa vieläpä suuremmin määrin. Olemassaolevan aseveljeyden/liittolaisuuden ja yhteisen sodan varjossa palvelus saa kuitenkin täysin toisenlaisen luonteen eikä ole enää verrattavissa "puolueettomiin" ruotsalaisiin. Suomen päätös jättää osallistumatta esim. Leningradin piiritykseen ei muuta liittolaisuuden luonnetta - on normaalia, ettei valtio B tee joka asiaa, mitä liittolaisvaltio A pyytää. Leningradin piirityksen jättäminen saksalaisille teki vain Neuvostoliiton asenteesta suopeamman rauhansopimusta solmittaessa. Taas se, ettei juutalaisia luovutettu eikä Saksa uskaltanut kovasti edes sitä vaatia osoittaa Suomella olleen erikoisaseman verrattuna esim. Unkariin tai Romaniaan, joiden juutalaisten vainoamiseen Saksa osallistui aktiivisesti.

Michael Burleigh kirjoittaa Suomen käyneen erillissotaa, josta oli myös mahdollista irtautua. Erillissodasta ei edellämainittujen syiden tähden voi oikein olla kysymys. Taas irtautuminen ilman pelkoa kostosta kanssa olisi ollut mahdollista 1944, jolloin Saksa oli riittävän heikko - sotaahan vaati Neuvostoliitto rauhansopimuksen takeeksi. Ihan toinen juttu on olisiko Suomi pystynyt irtautumaan sodasta aiemmin, vaikkapa vuoden kuluttua sodan alkamisesta kesällä 1942? Ei varmasti ilman pelkoa miehityksestä tai ainakin yrityksestä - tämähän ilmenee Iso-Britannian ja Suomen välisestä dialogista 1943. Näin muuten hyvin nokkelan Burleighin tulkinta jää arvelun tasolle.

Suomen de facto-liittolaisuus on mielestäni aika selvä asia. Pelkkään aseveljeyteen nojaaminen haisee vähän ajopuuteorialta, mikä nyt olisi loukkaavaa ajan suomalaisia kohtaan. Meinaan, ajopuuteorian mukaan suomalaisilla ei ollut kykyä hahmottaa syy-yhteyksiä. --ukas 12. lokakuuta 2007 kello 01.51 (UTC)

Yllä on artikkeli "Suomi akselivaltana". Vastatkaa esittämiini faktoihin ja käydään keslustelua. Mielipidepohjaiset väittämät, kuten "Suomea voidaan käytännössä pitää akselivaltiona, tai Suomella olisi ollut mahdollisuus irtautua jatkosodasta, tai Iso-britannian sodanjulistus oli merkityksellinen ovat mielenkiintoisia aiheita. Yrittäköön vapaasti; joku kirjoittaa historiaa näiltä pohjilta uusiksi, niin saadaan kunnon debatti.JuPu

Englanninkielisessä artikkelissa on lajiteltu co-belligerents (yhteistyössä sotivat) valtiot Suomi, Thaimaa ja Irak. Kävisikö tämä luokittelu suomenkieliseen? Asiahan on hyvin tulkinnanvarainen. Jotkut tulkitsevat Ryti–Ribbentrop-sopimuksen olevan Suomen ja Saksan välinen liittoumasopimus. Toisaalta Neuvostoliitolla ja Saksalla oli Molotov-Ribbentrop-sopimus, eikä sen perusteella voida sanoa että Neuvostoliitto ja Saksa olisivat liittolaisia. Vaikeita asioita. -- R.Jussi 17. huhtikuuta 2011 kello 17.55 (EEST)

Animaatio

Tuo animaatio on mielestäni epätarkka. Vai kuuluiko Suomi oikeasti liittoutuneisiin? Masahiko 2. syyskuuta 2006 kello 22.27 (UTC)

Olen tuota samaa ihmetellyt englanninkielisessä osiossa.

Samaa ollaan ihmetelty myös tuolla: Keskustelu:Liittoutuneet. Omasta mielestäni Suomi ei ollut ainakaan länsiliittoutunut, niinkuin videossa näytetään.--Kammo22 4. kesäkuuta 2008 kello 09.53 (UTC)

Suomi teki Neuvostoliiton kanssa välirauhan syksyllä 1944. Sopimuksen mukaan Suomen täytyi ajaa saksalaiset joukot pois Suomesta. Tuloksena oli siis Lapin sota, jota kävimme saksalaisia vastaan. Sodimme siis Saksaa vastaan, joten olimme Neuvostoliiton kanssa samalla puolella, joka oli liittouman jäsen. Kasper kala 8. lokakuuta 2008 kello 11.31 (EEST)

Hitlerin taistelu

En oikein ymmärrä tuota "Hitlerin taistelu"-laatikkoa. Layoutista voisi kuvitella, että tähän boksiin on sisällytetty jotain oleellista toisesta maailmansodasta, mutta se kertookin Hitlerin kirjoittamasta kirjasta. Lienee siis turhaa koristeellisuutta tässä artikkelissa? --TBone 27. syyskuuta 2006 kello 04.22 (UTC)

Lisäksi se on liian pitkä ja menee ikävästi keskelle ruutua leveällä näytöllä. --Mikko Paananen 27. syyskuuta 2006 kello 18.24 (UTC)

__NOEDITSECTION__

Miksi tässä artikkelissa on estetty alaosioiden muokkaus erikseen? Pienten kielenhuolto- ym. korjausten tekeminen on hankalampaa, kun pitää ladata koko ylipitkä sivu kerralla muokattavaksi. --Silvonen 17. helmikuuta 2007 kello 06.12 (UTC)

Stalin ja toinen maailmansota

Palautin artikkelin käyttäjän toveri versioon (5.4.2007 09:57), koska sen jälkeisissä muokkauksissa artikkeliin oli lisätty asiaa aiheen vierestä. Khaosaming 7. huhtikuuta 2007 kello 15.11 (UTC)

Jos tarkoitat kohtaa Stalinin tarjoukset... niin atikkeli on puuta heinää. Chuchill harasti jälkiviisastelua muistelmissaan ja koko osio olisi syytä poistaa asiattomana.  –Kommentin jätti 2001:999:20:2fe1:219b:6a25:dd52:d80a (keskustelu – muokkaukset)

Ilman tarkennusta kohta on harhaanjohtava ja tulee poistaa. Muut lähteet kuin Churchillin muistelmat eivät tue väitettä. Aiemmat tarkennukset on asiattomasti poistettu, vaikka lähteitä on ilmoitettu. Wikin ei ole tarkoitus höpöttää valheellista propagandaa.  –Kommentin jätti 2001:999:10:275d:ed70:56a3:f3b8:e847 (keskustelu – muokkaukset)

Korjasin kohdan asialliseen muotoon. Mikäli perusteltuja näkemyseroja on, ne on syytä keskustella ensin täällä. Jupunen1

Sodan alkamispäivä ja nimi

Harriv ja Kalastaja09 näyttävät käyneen kiistaa siitä, onko toisen maailmansodan katsottava alkaneen 1.9.1939 vai 3.9.1939. Asia tuskin on aivan yksiselitteisesti määriteltävissä, koska sota laajeni niin vähitellen. Tavallisimmin sen sanotaan alkaneen 1.9.1939, mutta itse asiassahan silloin alkoi vain Saksan ja Puolan välinen sota, joka sitten vähitellen laajeni maailmansodaksi. Ensimmäinen laajeneminen tapahtuikin jo kaksi päivää myöhemmin, kun Englanti ja Ranska julistivat Saksalle sodan, mutta eivät juurikaan ryhtyneet sotatoimiin. Maailmanlaajuiseksi se tuli oikeastaan vasta 1941, kun ensin Neuvostoliitto ja sitten Yhdysvallatkin joutuivat hyökkäysten kohteeksi.

Tähän liittyy kuitenkin myös kysymys, johon en ole mistään löytänyt selvää vastausta: mistä lähtien sotaa on nimitetty toiseksi maailmansodaksi? Tietääkö tai muistako joku? Kun Saksa hyökkäsi Puolaan tai kun sitten Englanti ja Ranska julistivat sodan, sanottiinko jo silloin radiouutisissa tai seuraavan päivän sanomalehdessä, että "toinen maailmansota" on syttynyt? Tuskin, ellei nimitys sitten esiintynyt jo Englannin ja/tai Ranskan sodanjulistusasiakirjassa. Esiintyikö? Sikäli kuin tiedän, ainakin Atlantin julistuksessa vuodelta 1941 nimi jo esiintyi, vai esiintyikö? Tai ainakin joissakin yhteyksissä jo sodan kestäessä. KLS 10. joulukuuta 2007 kello 17.19 (UTC)

myöskään ensimmäistä ms:aa ei aluksi kutsuttu tällä nimellä vaan suureksi sodaksi (the Great War). Toisen ms:n aikana nimi ensimmäinen maailmansota vakiintui käyttöön. Kylmä sota tarkoitti alunpitäen vain jaksoa siitä kokonaisuudesta, jonka nykyään tunnemme tällä nimellä. Tarkkaa alkua toinen maailmansota nimen käytölle en tunne itsekään. Olisi kiva tietää.

3.9.1940 on maailmalla yleisessä käytössä ja laajalle levinnyt toisen maailmansodan aloitus päivänä ja siksi sitä on syytä käyttää. Perusteena kai on se, että silloin sota sai ainakin teoriatasolla usean mantereen luonteen kun mukaan lasketaan länsieurooppalaisten suurvaltojen dominiot. Venäjällä tietääkseni katsotaan sodan alkaneen vasta Saksan tunkeuduttua Neuvostoliittoon. Tällä on saatu siististi rajattua talvisota ja muut Stalinin epäilyttävät toimet sodan ulkopuolelle erillisiksi tapahtumikseen. Toisaalta siinä on myös loogisuutta, jos Saksan Tshekkoslovakian miehitys ei kuulu vielä maailmansotaan niin miksi talvisota kuuluisi Neuvostoliiton kannalta. Suomesta käsin taas olisi aika hassua, että jatkosota kuuluisi tähän kokonaisuuteen ja talvisota ei. Asia on siis hyvin monipolvinen unohtamatta Aasian tapahtumia, mutta kun joku päivä on nimetty kai sitä on käytettävä.

• Yhtäjaksoisen toisen maailmansodan oikea alkamispäivä lienee sentään 7.7.1937, eli päivä, jolloin Japani hyökkäsi Kiinaan. Japani oli sen jälkeen keskeytyksettä jatkuneessa sodassa, joka laajeni toiseksi maailmansodaksi. Tuo syyskuu 1939 johtuu vain historiankirjoituksen perusteetomasta Eurooppa-keskeisyydestä. --YLE Kulttuuri 6. elokuuta 2011 kello 13.20 (EEST)

Miksi ihmeessä?!

Miksi liittoutuneiden luotteloon pitää lisätä joku etelä-afrikka yhtähyvin sinne voisi laittaa kaikki brittien siirtokunnat esim. Intia, nepal, hong kong. Australia nyt menee vielä, mutta joku etelä- afkikka joten otan oikeuden poistaa sen.--Pyttipannu 31. maaliskuuta 2008 kello 09.39 (UTC)

Etelä-Afrikka oli itsenäinen valtio, Intia, Nepal ja HK eivät. --ML 31. maaliskuuta 2008 kello 09.50 (UTC)

EA palautettu.--Riisipuuro 31. maaliskuuta 2008 kello 10.12 (UTC)--

Etelä-Afrikka itsenäistyi vuonna 1910. EA:n liittyminen Toiseen maailmansotaan brittien rinnalla oli myös Etelä-Afrikan historian kannalta merkittävä tapahtuma, koska sota oli epäsuosittu ja johti Kansallispuolueen valtaannousuun 1948 vaaleissa ja siten Apartheid-järjestelmän luomiseen. --Joonasl (kerro) 31. maaliskuuta 2008 kello 10.26 (UTC)

Kaiken ylläolevan luettuani, en voi pääty muuhun, kuin siihen johtopäätökseen: Suomi kävi omaa sotaansa Neuvostoliittoa vastaan. Sodan aloitti Neuovostoliitto, pommittamalla Suomalaiskaupunkeja, joissa ei ollut saksalaissotilaita. Suomi kävi omaa sotaansa, ilman minkäänlaista liittosuhdetta akselivaltiohin. On turha yrittää vääntää asioita jotenkin muuten, kuin ne olivat. T: JuPunen@gmail.com

Me emme ota kantaa tämmöisiin kysymyksiin täällä Wikipediassa, vaan jätämme ne muille foorumeille.--130.234.5.137 5. syyskuuta 2008 kello 14.44 (EEST)

Korjatkaa kuvateksti!

Joku asian osaava korjatkaa kuvateksti.. se on näköjään vaihtunut. 91.154.251.40 3. marraskuuta 2008 kello 17.34 (EET)

San Fransiscon sopimus

Talvisota-artikkelin keskustelussa mainittiin, että sodat päättyyvät rauhaan ja voittajien ilmoittaminen ei ole neutraali näkökulma. Joten muutin nyt Lopputulos-kohdan tekstin viittaamaan San Fransiscon sopimukseen, mikä päätti toisen maailmansodan. 86.50.107.236 2. joulukuuta 2009 kello 12.50 (EET)

Salamasodan tekniikka

Salamasodassa käytetty tekniikka piiritti tietyn kohdan kylästä/kaupungista tai vain yhden talon ja se ammuttiin maan tasalle...

Sodassa kuolleet

50-70 miljoonaa on aika epätarkka arvio. Johtuvatko erisuuruiset arviot siitä, että toisinaan lasketaan esim. siviiliuhreiksi vain pommitusten uhrit tai muuten sotilaiden surmaamiksi joutuneet ja toisinaan myös nälkään ja tautehin kuolleet? Vai mistä? --Vesahjr 11. helmikuuta 2011 kello 16.23 (EET)

Se on epätarkka, koska monet valtiot, kuten Neuvostliitto eivät kirjanneet siviiliuhreja tarkasti ja totuutta vääristeltiin. Yleensä kuitenkin arvellaan 50 miljoonaa kuollutta. --Taistelu-Jaska 16. tammikuuta 2012 kello 16.35 (EET)

Kuka ehdotti - lähde?

Muoto "Saksan ja Neuvostoliiton miehittämien alueiden rajaksi tuli suunnilleen Curzonin linja, jota jo vuonna 1919 oli ehdotettu Puolan itärajaksi." Esitettiin, että Neuvostoliitto esitti, mutta lähde puuttui; korjaus hylätty. --oh7lua (keskustelu) 25. heinäkuuta 2012 kello 13.06 (EEST)

Puolan uho

Poistin epäuskottavana seuraavan: "Puola laittoikin kovan kovaa vastaan ja totesi mahdollisen sodan päättyvän parissa viikossa puolalaisten voitonparaatiin Berliinissä." Tähän oli aiemmin liitetty lähdepyyntö.--Juha Kämäräinen (keskustelu) 1. syyskuuta 2012 kello 19.50 (EEST)

Löysin lähteen ainakin Maailma palaa - toinen maailmansota. Palautin artikkeliin.  –Kommentin jätti 2001:999:20:2fe1:219b:6a25:dd52:d80a (keskustelu – muokkaukset)

Kyllä Puolan otteet saksalaisvähemmistöä vastaan kiristyivät ennen sodan syttymistä, tästä on muuallakin mainintoja. Pitäisi tuoda esiin, ettei ollut aivan yksipuoleista uhoa. –Kommentin jätti 188.238.99.219 (keskustelu)

Komentajat mallineessa

Olisikohan syytä karsia nimiä mallineen luettelossa? Ei siihen kuitenkaan kaikkia mahdu ja tällä hetkellä Suomi on varsin ylikorostunut kokonaisuuteen nähden? Mallia voisi ottaa vaikka en-wikistä. --Otrfan (keskustelu) 11. tammikuuta 2013 kello 22.32 (EET)

Kokeillaan herättää keskustelua uudestaan. Nyt mallineesta löytyy muun muassa ministereitä (Vjatšeslav Molotov, Joseph Goebbels ja Joachim von Ribbentrop], yksittäisiä kenraaleja (George S. Patton), Nikita Hruštšov, joka oman artikkelinsa mukaan oli poliittinen upseeri ja RSHA:n päällikkö Reinhard Heydrich. Mihinkähän raja oikein vedetään? --Otrfan (keskustelu) 23. maaliskuuta 2013 kello 19.12 (EET)

Tämäkin ihmetyttää. Pitäisikö olla armeijan ylipäällikkö, että mainitaan komentajana? Suurilla mailla on monia armeijoita samassa sodassa. --Höyhens (keskustelu) 16. tammikuuta 2014 kello 22.55 (EET)

Ei saa sekoittaa asevoimia ja armeijaa keskenään eli mallineeseen ei laiteta armeijoiden, vaan asevoimien komentajia.--Phiitola (keskustelu) 25. tammikuuta 2014 kello 15.44 (EET)

Komentajat-laatikosta voisi varmaan siivota pois sellaiset henkilöt, jotka eivät ole varsinaisesti johtaneet sotatoimia. Esim. Goebbels, Ribbentropp, Yrjö VI, Kyösti Kallio ja Risto Ryti näyttävät vähän oudoilta kenraalien seurassa. Suomesta oikeastaan riittäisi tässä pelkän Mannerheimin maininta, kun muista pikkuvaltioista on nimetty joko yksi henkilö tai ei ketään. --Risukarhi (keskustelu) 25. tammikuuta 2014 kello 12.33 (EET)

Liittolaisten järjestys

Mielestäni liittolaiset on laitettu huolimattomasti järjestykseen sotaanliittymis-ajankohdan mukaan. Mielipiteeni on, että järjestyksen pitäisi määräytyä maiden sotilaallisten vaikutusten/saavutusten ja osallistuvuuden mukaan. Silloin järjestys olisi mielestäni (ensimmäisestä viimeiseen) : Yhdistynyt Kuningaskunta (ja Brittiläisen kansanyhteisön maat), Neuvostoliitto, Yhdysvallat, Ranska, Kiina, Puola, Jugoslavia, Kreikka, Norja, Alankomaat, Belgia, Tanska, Brasilia, Etiopia, Meksiko, Suomi + nukkevaltiot Filippiinit ja Mongolia. Komentajien listaa voisi vähentää niin, että joka maasta on vain yksi (siis tärkein) komentaja.

Kiitos ja hyvää kesää! --Ransewiki (keskustelu) 10. heinäkuuta 2013 kello 18.10 (EEST)

Siitä vaan säätämään, tuskin kukaan laittaa kapuloita rattaisiin. Englanninkielisen artikkelin käytäntö toimii mainostamallasi periaatteella, mutta järjestys on tosin hieman erilainen. --Coen (keskustelu) 10. heinäkuuta 2013 kello 20.46 (EEST)

Olisihan se tietysti hyvä olla jokin suhteellisen yleispätevä peruste, enkkuwikissä se järjestys taitaa kuvata jonkinlaista sotatoimien laajuutta maassa tai osallistumisen määrää, meillä tuo kronologia. Ehkäpä olisi syytä pysyttäytyä jommassakummassa, tai kehitellä vielä yleispätevämpi. Ihan mutu-menetelmällä näitäkään ei kannata vetää, mielipiteitä kun on monia vaikka asia on aika yhdentekevä. Porukka on äkkiä vispamassa asiaa edestakaisin. Eli ehdottaisin tätä nykyistä tai enkkuwikin järjestystä.

Mutta mitä ihmettä tekee pieni sisukas Suomi tuolla liittoutuneiden listalla? Ei väliaikainen rauhansopimus mikään liittolaissopimus ollut. Hädin tuskin oltiin kanssasotijakaan Nliiton kanssa (ei mitään yhteiskoordinointia sotatoimissa - enemmänhän sitä yhteispeliä Lapin sodassa oli Saksan kuin liittoutuneiden kanssa, syysmanöövereiden ajan...). Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 11. heinäkuuta 2013 kello 00.32 (EEST)--

Vastustan esitettyä muutosta, kunnes tuolle "maiden sotilaallisten vaikutusten/saavutusten ja osallistuvuuden mukaan" löytyy lähde, muuten aiheuttaa ainoastaan jatkuvia musta tuntuu muutoksia.--Phiitola (keskustelu) 11. heinäkuuta 2013 kello 07.59 (EEST)

Pitäisi myös selvittää, kuka oli kenenkin liittolainen ja missä vaiheessa. Ehkei siitä ole yksimielisyyttä edes historioitsijoiden keskuudessa. Oudolta tuntuu että miehitetyt Tanska ja Norja ja Belgia on merkitty nyt liittoutuneisiin. Suomi kyllä oli erillisrauhan jälkeen Lapin sodassa Saksaa vastaan. --Höyhens (keskustelu) 16. tammikuuta 2014 kello 22.53 (EET)

Saksan ex-liittolaisista Romania ja Bulgaria taisivat melko huomattavallakin panoksella auttaa Puna-armeijaa esim. Unkarin valtauksessa talvella 1944–1945, joten niillä oli puolenvaihtamisen jälkeen jotain merkitystä myös liittoutuneille (toisin kuin Suomella, joka vain karkotti saksalaiset omalta alueeltaan). Belgia ja Norja ehtivät tehdä jonkin aikaa vastarintaa Saksan hyökätessä 1940, ja molemmat sotivat tuolloin länsiliittoutuneiden rinnalla ja tuella (kun muistetaan brittien maihhinnousu Narvikiin jne.). Tanskan panos sotaan jäi vähäiseksi, mutta kai sekin teoriassa muutaman tunnin soti Saksaa vastaan. --Risukarhi (keskustelu) 25. tammikuuta 2014 kello 12.26 (EET)

Kuka oli kenenkin liittolainen ja missä vaiheessa on tärkeä. Paitsi Suomea Neuvostoliiton rooli muuttuikin. Laittakka liput molemmille puolelle. Se oli sama sodan aloittaja ja miehittaja kuin Saksa vuonna 1939. Liittolaissopimusta ei aina tarvitse, jos on faktat.--Kovako-1 (keskustelu) 20. tammikuuta 2014 kello 00.20 (EET)

Neuvostoliittoa ei missään tuntemassani lähteessä mainita Saksan tai akselivaltojen kanssasotijaksi, vaikka tehdyn sopimuksen mukaisesti osan Puolasta valtasikin. Merkitys vaatisi vähintään sen, että Saksalle sodan julistaneet liittoutuneet olisivat julistaneet sodan myös Neuvostoliitolle. Tällaiset lähteettömät ja ilman konsensusta tehdyt muutokset ovat wikipedian toimintatapojen ja käytäntöjen vastaisia ja niitä tulisi välttää.--Phiitola (keskustelu) 25. tammikuuta 2014 kello 11.46 (EET)

Niitä lähteitä paljon. Valitse mitä tahansa:luettelo lopussa. Kyllä, eivät liittoutuneet julistaneet sodan Neuvostoliitolle - ja muuta kummallisia asioita länsirintamalla tapahtui (todellisudessa ei tapahtunut mitään). Itärintamalla päinvastoin - Saksa ja Neuvostoliito ahkerasti sotivat sopimuksen mukaan. Puola, Bessarabia, Baltiatmaat, Suomi. Sodanjulistus ei siellä tarkoittaa paljon - alueita on miehitetty ja ihmisiä on kuollut. --Kovako-1 (keskustelu) 5. lokakuuta 2014 kello 21.48 (EEST)

Tarkoitatko tuon Prahan julistuksen wikiartikkelin 78 viitteen luetteloa? Kovin työläältä tuntuu tarkistaa. Voisitko ystävällisesti osoittaa vaikkapa vain pari lähdettä, mutta tarkemmin, kertomalla lähteen ja sivunumeron jossa kerrotaan että Saksa/Akselivallat ja Nliitto olivat kanssasotijoita. Terv. -- Riisipuuro (keskustelu) 7. lokakuuta 2014 kello 01.59 (EEST)--

Korjaus kohtaan "länsirintama sodan loppu puolella"!

Kun tutkin tuota laatikkoa, huomasin, että monta tärkeää operaatiota puuttuu. Ainakin muutaman voisi lisätä. Terv. Käyttäjä Eemil87

Finland's Status during world war two

Your opinions would be most welcome regarding a dispute on whether or not Finland should lumped together and listed as an Axis country rather than listed as a separate co-belligerent on the english World War Two page as it is here on the Finnish page. See the discussion here [[2]]XavierGreen (keskustelu) 26. marraskuuta 2014 kello 01.07 (EET)

Italia toisessa maailmansodassa.

Italia on jäänyt artikkelissa unholaan. Ainakin lyhyt kappale linkkeineen olisi paikallaan. –Kommentin jätti 188.238.99.219 (keskustelu)

Italia mainitaan artikkelissa useassa paikassa ja tarkemmin viitatuissa pääartikkeleissa eli ei ole tarvetta tehdä erityistä lisäystä.--Phiitola (keskustelu) 1. helmikuuta 2016 kello 09.37 (EET)

Voisi olla lyhtyt yhteenveto, jossa olisi linkit vaikka vain Italiassa 1943-1944 käytyihin taisteluihin.

Hyvä ja ytimekäs lisäys, kuka sitten tekikään. Olen kohtuullisen tyytyväinen.

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

Yksi Wikipedian luetuimmista artikkeleista on aika kehnossa kunnossa, niin eiköhän laiteta kuntoon.--OtsoTA (keskustelu * muokkailut) 6. lokakuuta 2021 kello 8.29 (EEST)

Onko kenelläkään tiedossa mitään hyviä lähteitä tähän, mitä voisi käyttää uudelleenkirjoittamiseen?--OtsoTA (keskustelu * muokkailut) 6. lokakuuta 2021 kello 8.39 (EEST)

Encyclopædia Britannicassa on aiheesta laaja artikkeli, jonka saa kuka tahansa lukea ilmaiseksi. Leipätekstiä on viimeksi päivitetty 2007 (sen jälkeen on korjailtu vain paria yksittäistä kohtaa ja lisäilty linkkejä ym.), joten artikkeli voi joiltakin osin olla jo vanhentunut. Siitä saa Wikipedia-artikkeliin kuitenkin hyvän perusrungon, jota voi sitten täydentää muiden lähteiden pohjalta. Jo pelkkä Britannica-referaattikin kelpaisi varmaan Hyväksi artikkeliksi. Suoraa käännöstä ei kuitenkaan voi lähteä tekemään, se olisi tekijänoikeusrikkomus. --Miihkali ^{(K • M)} 6. lokakuuta 2021 kello 09.59 (EEST)

En ole saanut aikaan oikein mitään vielä (tai kukaan muukaan), mutta nyt voisi Viikon kilpailun ollessa sopiva voisi tähänkin innostua.--OtsoTA (keskustelu * muokkailut) 8. marraskuuta 2021 kello 14.41 (EET)

Uudelleenkirjoitettava olisi myös artikkeli Napoleonin sodat, joka on otsikossa mainittua artikkelia vielä kehnommassa kunnossa ja jonka ainoita lähteistettyjä kohtia on minun lisäämäni sinänsä mielenkiintoinen mutta vähämerkityksinen kappale "Napoleonin sodat suomalaisessa kansanperinteessä". --Vyörykkä (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 09.52 (EEST)