Keskustelu:Pitäjä

Tänne sivulle on redirect emäpitäjä-sivulta. Emäpitäjä-linkkejä on puolestaan niissä kunnan faktalaatikoissa. Harmi vain, että tällä sivulla ei kerrota mitään sanan emäpitäjän merkityksestä. Osaisiko joku selventää? Krgeqewrjsif 19. joulukuuta 2005 kello 00:13:11 (UTC)

Lainaus artikkelista (viides kappale): "Kirkkopitäjät lakkautettiin vuoden 1865 kunnallisasetuksessa. Uusiksi maallisiksi paikallishallintoalueiksi perustettiin kunnat, jotka vastasivat käytännössä alueiltaan vanhoja kirkkopitäjiä, ja pitäjänkokoukset korvattiin kunnanvaltuustoilla. Hallintopitäjä-nimitys poistui käytöstä 1870-luvulla. Tämän jälkeen pitäjä-nimitys ei ole ollut virallisessa käytössä maassamme. Puhekielessä sitä kuitenkin edelleen käytetään (maalais)kunnan synonyyminä."

Muistan peruskoulussa oppineeni asian suunnilleen muodossa "maallinen ja kirkollinen hallinto erotettiin toisistaan, pitäjien tilalle perustettiin hallinnollisiksi yksiköiksi kunnat ja seurakunnat". Tämä viittaisi siihen, että sana pitäjä on yleisessä kielenkäytössä ensi sijassa viitannut nimenomaan kirkkopitäjiin. Jos näin on, se olisi hyvä tuoda artikkelissa selkeämmin esille.

Edelleen voisi täsmentää, että nimitys pitäjä elää vielä jäänteenä virallisessa yhteydessä ainakin paikannimessä Helsingin pitäjän kirkonkylä. Mutta muutettiinko Helsingin pitäjän virallinen nimi Helsingin maalaiskunnaksi jo 1865? Kyseisen nimenmuutoksen vuosilukutiedon voisi lisätä artikkeliin Vantaa. -Jippe 1. marraskuuta 2006 kello 11.16 (UTC)

Factassa seuraavasti: "Alkuperäinen nimi Helsinge esiintyy asiakirjoissa ensi kerran 1351. Vuonna 1428 mainitaan jo Helsingin pitäjä, josta 1865 tuli Helsingin maalaiskunta kuntauudistuksen yhteydessä. Vuonna 1972 siitä tuli Vantaan kauppala ja 1974 kaupunki." ja samat tiedot myös Vantaan kaupungin sivuilla historiaosiossa. Eli nimi tosiaan muuttui jo tuolloin pitäjien jäädessä syrjään, ja tietohan oli jo kyseisessä artikkelissa. --Litami 1. marraskuuta 2006 kello 12.28 (UTC)

Käsitteiden "pitäjä" ja "kunta" ja myös "emäpitäjä" suhteesta voisi ehkä vielä todeta, että viimeksi kun sanaa pitäjä on käytetty, niin sillä lienee viitattu juuri kirkkopitäjään alueellisena kokonaisuutena, johon on saattanut kuulua myös kappeliseurakuntia ja saarnahuonekuntia. Ja kun kunnallishallinto perustettiin, niin silloin aluerakenteesta, jossa pitäjä koostui emäseurakunnasta ja kappeliseurakunnista (ja mahdollisista saarnahuonekunnista), siirryttiin aluerakenteeseen, jossa sekä emäseurakunnista että kappeliseurakunnista muodostui kaikista vähitellen itsenäisiä kuntia ja lopulta myös itsenäisiä seurakuntia. Mutta näistä muodostuneista kunnista ei enää käytetty nimitystä pitäjä. Ja silloin siis nimitystä pitäjä on käytetty varsinaisesti vain näistä emäseurakunnista mahdollisine kappeliseurakuntineen. (esimerkiksi "Forssasta poijaat kotoisin ollaan, hei Tammelan pitäjästä). Ja nimitys emäpitäjä taas lienee ehkä lähinnä historiantutkimuksen termi, jolla on kuvattu vanhimpien suurten pitäjien jakautumista eri seurakunniksi aikojen kuluessa, tai toisaalta sitä historiallista asemaa mikä tällä "emäpitäjällä" on historiallisesti esimerkiksi suhteessa alueen nykyisiin kuntiin.--Urjanhai (keskustelu) 14. tammikuuta 2013 kello 22.40 (EET)

Lähteet

Mitkään lähdepyynnöillä varustetut väitteet eivät ole hirvittävän epäuskottavia, luultavammin lähinnä epätarkkoja ja osa mahdollisessti muuhun kuin uusimpaan tietoon perustuvia. Sen puoleen voi olla makuasia, olisiko parempi olla useita lähdepyyntöjä vaiko yksi lähteetön-malline. Ainakaan tässä tapauksessa lähdepyynnöin merkittyjä lauseita ei ole tarkoituksenmukaista poistaa vaan pikemminkin tarkistaa ja tarvittaessa korjata lähteiden mukaan. Lähteitä aiheesta löytynee historian alan kirjallisduudesta hyvin.--Urjanhai (keskustelu) 30. joulukuuta 2012 kello 14.51 (EET)

Senhän nyt vielä voi huomata, että nimitykset "kirkkopitäjä" ja "hallintopitäjä" ilmeisesti (?) ovat lähinnä historiantutkimuksen käsitteitä, eli siis jälkikäteen tutkimuksen tarpeisiin kehitettyjä nimityksiä.--Urjanhai (keskustelu) 14. tammikuuta 2013 kello 22.25 (EET)

Eli aikalaiset siis lienevät yleensä puhuneet vain "X:n pitäjästä" yhdessä yhteydessä ja "Y:n pitäjästä" toisessa yhteydessä, ja lähinnä kai vasta historiantutkijat lienevät ymmärrettävyyden vuoksi ottaneet käyttöön nimitykset "hallintopitäjä" ja "kirkkopitäjä".--Urjanhai (keskustelu) 14. tammikuuta 2013 kello 22.47 (EET)

Pitäjä-nimityksen uusi käyttö

Kun pitäjä-nimitystä on esitetty otettavaksi uudestaan käyttöön, niin onko tähän ajatukseen kohdistettu kritiikkiä? --Urjanhai (keskustelu) 18. maaliskuuta 2018 kello 10.07 (EET)

"Esihistoriassa"

Esihistoria on aika ennen kirjallisia lähteitä; miten alkuperäisessä lähteessä on kerrottu esihistoriallisesta käytöstä? Inko kähde tältäosin uskottava? Mun Tilit (keskustelu) 27. toukokuuta 2022 kello 11.32 (EEST)

Muinaispitäjä: ”Muinaispitäjä on yhteisöllisen organisoitumisen yksikkö, jonka eräät tutkijat uskovat olleen Suomessa olemassa ennen Ruotsin vallan aikaa. [– –] Ajalta ei ole olemassa kirjallisia lähteitä, ja muinaispitäjien olemassaoloa on pyritty todistelemaan epäsuorasti.” Tästä ei selviä, kuinka laajasti hyväksytty teoria on kyseessä, mutta ehkä tuo maininta esihistoriallisesta käytöstä kannattaisi poistaa ainakin määritelmävirkkeestä. Joku asiaa tunteva varmaan osaa arvioida paremmin. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 27. toukokuuta 2022 kello 18.21 (EEST)