Keskustelu:Luettelo Kemiönsaaren julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Viimeisin kommentti: 1 vuosi sitten käyttäjältä Urjanhai aiheessa Lisättävää

Lähteitä Suomen sodan meritaistelujen muistomerkeille muokkaa

Viitattu lähde ei kerro Suomen sodan meritaisteluiden muistolaattojen tarkkoja sijainteja. Tietoja voi olla lisää lähteessä:

  • Auvinen, Eero. Meripuolustuksen muistomerkit Suomessa. Suomi Merellä 1990–1993. (ilmeisesti sama kuin Meriupseeriyhdistyksen vuosikirja)

Muistomerkkien nimet ovat tässä nyt viitattuna olevassa lähteessä (Auvinen 2008: 27) esitettyjen muistolaattoja kuvaavien piirrosten mukaisina. (Muusta lähteestä, esim. ylläoleva, saatta löytyä nimitys suomeksikin.) --Urjanhai (keskustelu) 6. joulukuuta 2019 kello 17.26 (EET)Vastaa

Jokin muistomerkeistä näyttäisi sijaitsevan Västankärrin kartanon läheisyydessä: [1] Koska Sandö ja toinen Kemiössä oleva taistelupaikka ovat lähellä toisiaan, on mahdollista, että molemmat laatat ovat samassa paikassa. Karunan puolella samojen kahden taistelun laatat olivat vierekkäin Karunan kirkolla. --Urjanhai (keskustelu) 7. kesäkuuta 2020 kello 23.53 (EEST)Vastaa
Västankärrin luona on toinenkin Suomen sodan muistomerkki: [2], joka on eri kuin yllä olevat. Kun linkissä yllä mainitaan Varsinais-Suomen liiton lahjoittama laatta, niin se saattaisi silti viitata ylläolevaan, koska tämän neljän tammen muistomerkin syntyhistoriailmeisesti voisi olla muu. Tosin voi olla, että Varsinais-Suomen liiton laattakin mahdollisesti olisi samassa paikassa. Velkuallakin oli osana samaa kokonaisuutta sekä meristahistorian muistiolaatta että toinen, aiempi Suomen sodan muistomerkki. Lisälähteitä Neljästä tammesta voi mahdollisesti olla seuraavien artikkelien kirjallisuuslähteissä: [3], [4]. Itse muinaisjäännöksesrtä vielä myös: [5], [6] --Urjanhai (keskustelu) 21. heinäkuuta 2021 kello 20.55 (EEST)Vastaa
Löytyi lähde, että V-S liiton laatoista toinen olisi Västankärrin kartanon luona ja toinen Sandöntiellä. Tarkka sijainti vielä avoin. Lisäksi Neljän tammen tien muistollatasta löytyi yksiselitteinen tieto kuvinneen ja sijainti. --> Lisätty. --Urjanhai (keskustelu) 21. heinäkuuta 2021 kello 22.02 (EEST)Vastaa
Lisättävä siis vielä merisotahistorialliset muistolaatat, joista toinen mahdollisesti samassa paikassa kuin neljän tammen muoistomerkki ja toinen mahdollisesti Sandöntiellä.--Urjanhai (keskustelu) 4. joulukuuta 2022 kello 20.24 (EET)Vastaa

Puuttuvia (osalla määrittely mahdollisesti epäselvä) muokkaa

Kanavanvartijan talo on yksityisasunto. Siinä tienoilla on asunut paljon taiteilijoita, ja juuri siinäkin eräs ainakin paikallisesti tunnettu taiteilija. Sitä en tiedä asuuko hän vielä vai onko Lukka vuokrannut sen. Mutta siis yksityinen, ei julkinen. --Abc10 (keskustelu) 9. kesäkuuta 2020 kello 17.15 (EEST)Vastaa
Tässä: [8] (maksullinen, maksoin 2,60 euroa, kirjastoissa ehkä maksutta) on taiteilija Veli-Pekka Lukan haastattelu, jossa mainitaan nimeltä viisi tielle näkyvää teosta ja taitelija kertoo, että saa vapaasti tulla katsomaan ja kuvata. (Tuo on tietysti tilanne 2013.) Tässä: [9] vuodelta 2015 mainitaan patsaista lyhyemmin. Patsasprojektin keskustelusivulla on keskustelua vastaavista muista patsaspuistoidsta tienvarsitonteilla.--Urjanhai (keskustelu) 28. heinäkuuta 2021 kello 21.03 (EEST)Vastaa
Tässä [10] vielä yksi linkki. Mahdollisesti lisättävä --Urjanhai (keskustelu) 4. joulukuuta 2022 kello 20.20 (EET)Vastaa
  • Tässä: [11] on kolerahautausmaan 1831 muistokivi, johon kerrotaan kaiverretun haudattujen nimet. Kuuluukohan se projektiin, kun kolera oli 1831 ja muistomerkki pystytettiin 1985? Sijaintia ei anneta tavoitetussa lähteessä eikä peruskartalta näytä löytyvän muistomerkkiä Vretan kylän alueelta. --Urjanhai (keskustelu) 8. kesäkuuta 2020 kello 18.08 (EEST)Vastaa
Löytyi tarkempi kuvaus ja sijainti ja maininta muistokivestä sekä teksti: [12]. Myös: [13]. --Urjanhai (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 08.23 (EEST)Vastaa
Lisätty --Urjanhai (keskustelu) 20. heinäkuuta 2021 kello 20.24 (EEST)Vastaa
Lisätty --Urjanhai (keskustelu) 20. heinäkuuta 2021 kello 22.51 (EEST)Vastaa
Todettakoon, että' Purunpään luontopolkua Purunpääntien suunnasta lähestyessä luontopolulle haarautuvan tien alussa puomi voi olla kiinni. (EDIT: Ja onkin, ks. alla.) Tämän takia on mahdollista että viitatun lähteen mukaisesti luontopolku on tavoitettavissa parhaiten Söderlångvikin kartanosta käsin joko jalan tai polkupyörä vuokraamalla.--Urjanhai (keskustelu) 25. heinäkuuta 2021 kello 23.40 (EEST)Vastaa
Selvitin asiaa matkailuneuvonnasta. Puomin Purunpääntieltä luontopolulle johtavassa tienhaarassa kerrottiin olevan aina kiinni, ja kun puomin eteen ei saa pysäköidä, niin oma päätelmäni tästä on, että autolla liikkuvien on helpointa pysäköidä Söderlångvikin kartanolle ja kävellä tai vuokrata polkupyörä sieltä. Jalan tai polkupyörällä liikkuvat voivat saapua joko Söderlångivin tai Purunpääntien kautta. Koetan nyt miettiä, miten tämän ilmaisisi luettelotaulukossa.--Urjanhai (keskustelu) 28. heinäkuuta 2021 kello 21.43 (EEST)Vastaa
Tarkka saapumisohjeistus ei kuulu tähän projektiin, vain selkeä sijainnin ilmoittaminen koordinaatein ja osoittein tai sanoin kuvailemalla. Tässä tapauksessa kuitenkin esim. GoogleMaps kehottaa ajamaan autolla alueelle. Siksi voisi sulkuihin pistää vaikka jonkin lyhyen ilmaisun, että kohde sijaitsee luonnonsuojelualueella, jossa moottoriajoneuvoilla ajo on kiellettyä. --Aulis Eskola (keskustelu) 29. heinäkuuta 2021 kello 00.11 (EEST)Vastaa
Itse asiassa puomi on muusta syystä. Google vain käyttää puutteellisia lähtötietoja, joissa ei ole ajantasaisia tietoja puomeista tai edes teiden ajokelpoisuudesta. Jokainen maalainen on tämän takia nähnyt mutaan juuttuneita tai kilometrejä takaisin päin peruttavia rekkoja ja busseja mitä ihmeellisimmissä paikoissa ja jokainen, joka on erehtynyt joskus käyttämään googlea navigointia, on varmastin tuntenut häpeää siitä kun on ohjattu ajamaan taajamissa oleviin kohteisiin pienten asuntokatujen kautta eikä pääväylää. Googlen navigointi on ehdottomasti epäluotettava lähde. Ehkäpä jokainen tuonne autolla ajava saa vain itse lukea lähdettä ("voit valita lähtöpaikaksi"). --Urjanhai (keskustelu) 29. heinäkuuta 2021 kello 10.10 (EEST)Vastaa
  • Tässä: [16] esitellään neljä teosta, josta kaksi on lisätty luettelon. Ensimmäisisttä kahdesta ensimmäisen ("Sininen taivas") sijainti ja tieto paikan mahdollisesta julkisuudesta puuttuu (luultavasti on julkinen), toisesta ("portrait of Taalintehdas") ei ole varmuutta onko teos ollut pysyvä. (Lähde: [17] kommentoidessaan neljättä, valmistuvaa teosta sanoo: "tähän mennessä on tuotettu kaksi pysyvää julkista taideteosta". Kun ensimmäinen oli ympäristötaidetta luonnonmateriaaleista, on mahdollista, ettei teos ehhkä ole ollut pysyvä.) --Urjanhai (keskustelu) 8. kesäkuuta 2020 kello 21.54 (EEST)Vastaa
Lisätty --Urjanhai (keskustelu) 19. heinäkuuta 2021 kello 17.56 (EEST)Vastaa
  • Obeliskiaihe toistuu Kemiön hautausmaan uudessa osassa, mutta obeliskit näyttävät olevan pelkästään koristeaiheita vailla teostietoa itse kohteessa. Toistaisekasi ei ole löytynyt lähdettä obeliskien mahdolliselle teosluonteelle. --Urjanhai (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 20.19 (EEST) Mahdollisesti lisättävä --Urjanhai (keskustelu) 4. joulukuuta 2022 kello 20.35 (EET)Vastaa
Neuvostoliiton Sts-324-sukellusvene: myös TS. Sijainti 59.64, 22.33 (ven. WP). --Aulis Eskola (keskustelu) 21. heinäkuuta 2021 kello 13.17 (EEST)Vastaa
  • OK - Tämä: [22] sen sijaan vaikuttaisi mahdollisesti (?) olevan Bengtskärin majakan sisällä, eikä siis kuuluisi hankkeeseen. EDIT: Kun laatasta on useita kuvia, niin vaikuttaisi, että se ehkä voisi olla sittenkin ulkoseinällä päätellen kuvien valaistuksesta.--Urjanhai (keskustelu) 17. kesäkuuta 2020 kello 21.33 (EEST)Vastaa
Majakan pääovella ulkoseinässä vasemmalla. Näkyy esim. Youtube-videolla "Bengtskärin majakka 2/3", kohta 1:30. --Aulis Eskola (keskustelu) 21. heinäkuuta 2021 kello 12.29 (EEST)Vastaa
Se lienee sama kuin tämä: [24].--Urjanhai (keskustelu) 17. kesäkuuta 2020 kello 22.10 (EEST) Lisättävä --Urjanhai (keskustelu) 4. joulukuuta 2022 kello 20.35 (EET)Vastaa
Lisätty --Urjanhai (keskustelu) 19. heinäkuuta 2021 kello 17.56 (EEST)Vastaa
  • Söderlångvikissa myös yksi kappale teooksesta Hej Hylje (näkyy museon sivuilla olevassa kuvassa mutta ei ainakaan heti löytynyt sanallista mainintaa). Ei ollut myöskään esittelylaattaa. Ja yhdessä rakennuksista on vanhoja klassiseen tyyliin tehtyjä patsasfiguurin muotoisia pylväitä päätyseinässä (lienevätkö taideteoksia vai koristeaiheita). Tietoja voi olla museon materiaaleissa.--Urjanhai (keskustelu) 19. heinäkuuta 2021 kello 17.53 (EEST) Tässä ja [26], [27] olikin maininta patsaitten alkuperästä (tuotu Ruotsalaisesta teatterista Helsingistä). Vielä lisäksi yksi muu taideteos kartanon läheisyydessä.--Urjanhai (keskustelu) 19. heinäkuuta 2021 kello 18.28 (EEST) On myös tuore kirja museosta: [28].--Urjanhai (keskustelu) 19. heinäkuuta 2021 kello 20.34 (EEST)Vastaa
Karyatidit lisätty --Urjanhai (keskustelu) 20. heinäkuuta 2021 kello 20.24 (EEST)Vastaa
HS:n uutinen (kirjaesittely) kertoi Karyatidi-veistosten tekijästä sukunimen. Itse kirjasta tai Svenska Teaternin/Nya Teaterniin historiaa käsittelevistä lähteistä voi ehkä koettaa etsiä lisätietoa.--Urjanhai (keskustelu) 1. tammikuuta 2022 kello 15.39 (EET)Vastaa
Hej Hylje, hylje 33 lisätty.--Urjanhai (keskustelu) 20. heinäkuuta 2021 kello 21.16 (EEST)Vastaa
Lisätty Kapteeni koukku, tiedot löytyivät.--Urjanhai (keskustelu) 20. heinäkuuta 2021 kello 21.53 (EEST)Vastaa

Veteraanien muistomerkki muokkaa

OK - Minulta löytyi veteraanien muistomerkin kuva. Siinä on teksti Heder ja sen alla "åt de män och kvinnor etc." och samma på finska. Pystyttäjät Kimi Entoöns krigsveteraner r.f. 2003. En yhtään muista missä se on, luultavasti Kemiön kirkonkylän hautausmaalla. Muitakin kuvia löytyy ehkä, jos alan kaivella arkistoja. Tyhmänä (sic! tämä on itseironiaa! ettei tule estoa valehtelusta) en ole niitä älynnyt aikanaan tallentaa. Löytyisikö tietoja? --Abc10 (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 22.07 (EEST)Vastaa

Veteraanikivi on Sagalundin museon pihalla, kuva on tulossa kunhan ehdin ladata. Kiersin Kemiönsaarella kuvaamassa, mutta kun en huomannut täydentää luetteloa ennen käyntiä, niin vailla sijaintitietoa olleiden lisäksi oli myös luettelosta puuttuneita, joista löysin tiedot ja lisäsin luetteloon vasta käyntini jälkeen mutta kuva jäi puuttumaan. Luettelon nykyiseen versioon lisäsin nyt kuvani luettelossa tällä hetkellä olevista, ja lisäksi on vielä tulossa kuvia muistomerkeistä, joita en ehtinyt vielä lisätä luetteloon (kuten tuo veteraanikivi), mutta jos kuvia löytyy luettelossa nyt olevista kuvattomista, niin niistä minulla ei nyt ole kuvaa. --Urjanhai (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 22.37 (EEST)Vastaa
Tässä: Tiedosto:Veteraanikivi Kemiönsaari.JPG. Lisäksi muutamista kohteista kuvasta tuli valaistusolosuhteiden takia huono: Kemiön hautausmaan vakaumuksensa puolesta kuolleiden muistomerkin kuva pitäisi kuvata uudestaan tai löytää onnistuneempi vanha kuva, josta teksti olisi luettavissa paremmin. --Urjanhai (keskustelu) 10. kesäkuuta 2020 kello 22.46 (EEST)Vastaa
Jääköön siis veteraanikivi omaan arkistooni. Tutkin muita kuvia, löytyisikö tuo 1918-muistomerkki. Kävin siellä omaisen haudalla, ja samalla olen näköjään kuvannut muutakin, mutta kun kyse on vuosien takaisista kuvista, en enää muista. Aina ei valitettavasti ole ollut kamera mukana, eikä arkistokaan ole ihan ykkösjärjestyksessä. --Abc10 (keskustelu) 11. kesäkuuta 2020 kello 08.18 (EEST)Vastaa

Lisättävää muokkaa

OK - Muistolaattahanke RT:n entisille toimipaikoille; Rannikkotykistön perinneyhdistys ry --Aulis Eskola (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 15.08 (EET)Vastaa

Kemiönsaareen taitaa osua tuossa mainituista ainakin Örö.--Urjanhai (keskustelu) 16. heinäkuuta 2021 kello 22.14 (EEST)Vastaa
Bolaxin linnake, Krokön linnake ja Morgonlandet ovat ilmeisesti myös Kemiön saaren alueella. --Aulis Eskola (keskustelu) 28. heinäkuuta 2021 kello 11.15 (EEST)Vastaa
Krokön sijainti tarkentui tästä lähteestä: [29] (kartta s. 318). Linnoituksen sijaintipaikka näyttää sen perusteella olecvan Stora Krokön tai Lilla Krokö Hiittisten pääsaaren (Hitislandet) itäpuolella. Samassa lähteessä mainitaan s. 359 nimenomaan Lilla Krokön Dragsfjärdissä (johon Hiittinen oli liitetty) ja sivulla 432 Stora Krkokön nimenä peruskartalla "Hiittisten pääsaaren kop n. 0,5 km".--Urjanhai (keskustelu) 28. heinäkuuta 2021 kello 16.40 (EEST)Vastaa
Mielenkiintoista: on Stora Krokön ja Lilla Krokön ja muuten vaan Krokön! Mutta tuo tuntuu sikäli loogiselta, että tuolla Hiittisten itäpäässä on nykyäänkin merivartioasema (olikohan esikuntaa aikoinaan siellä). Maastot ovat puolustuksellisesti otollisempia... Sivulla 432 sanotaan paikaksi Stora Krokö. --Aulis Eskola (keskustelu) 28. heinäkuuta 2021 kello 17.18 (EEST)Vastaa
Vanhat painetut kartat -palvelun vanhoissa peruskartoissa näkyi tuolla suoja-aluekin ja tuo viitatun lähteen s. 318 kartta varmisti asian. Rupesin tarkistamaan kun tuo pelkkä Krokön oli kovin pieni linnakesaareksi. Tarkensin sijainnin tuonne. Yhteysalus näkyy kulkevan sinnekin.--Urjanhai (keskustelu) 28. heinäkuuta 2021 kello 17.34 (EEST)Vastaa
Se "Stora Krokö" on sarakkeessa "nimi peruskartalla". Jos zoomaa vanhalla ilmakuvalla: [30], niin näkyy rakenne, ja vanhalla peruskartalla [31] on siinä palstaraja. Nämä kaksi viimeistä ovat ilman muuta omaa uutta tutkimusta, mutta voivat auttaa löytämään kohteen, vaikka voi hyvin olla, että kunnon lähteitäkin tarkemmalle sijainnille löytyy. --Urjanhai (keskustelu) 28. heinäkuuta 2021 kello 17.47 (EEST)Vastaa
Pyssy näyttäisi olevan saaren Stora Krokön korkeimmassa kohdassa 59.898426, 22.542614. --Aulis Eskola (keskustelu) 28. heinäkuuta 2021 kello 18.30 (EEST)Vastaa

Frans Österblomin muistomerkin reliefissä näkyi vasemmassa alakulmassa signeeraus, mutta valaistu s oli sellainen, ettei siitä saanut selvää.--Urjanhai (keskustelu) 25. heinäkuuta 2021 kello 22.46 (EEST)Vastaa

OK - File:Kejsarhamnen - Tsarevna.jpg. - Onko määriteltävissä muistomerkiksi?  –Kommentin jätti Urjanhai (keskustelu – muokkaukset)

Onhan tuo keisarin vierailun muistomerkki. Vastaava on Lappeenrannassa Tuohimäen sulun kohdalla (Tuohimäen kaiverrukset, Nikolai I:n ja Aleksanteri II:n kallioon hakatut nimet). --Aulis Eskola (keskustelu) 28. heinäkuuta 2021 kello 16.46 (EEST)Vastaa
Keisari Aleksanteri III:n Tsarevna-huvijahdin muistoteksti; Keisarin sataman kallio, Högsåra. Likimäärin 59.96098,22.36265. --Aulis Eskola (keskustelu) 1. tammikuuta 2022 kello 21.22 (EET)Vastaa
Yllä on linkitetty siitä kuva. Wikipediasta löytyi Luettelo keisarillisista vierailuista Suomessa, jossa kohde on mainittu. Lähteenä on rikkinäinen linkki HS:n artikkeliin 2003. Lehden haulla uutinen lienee löydettävissä.--
Paikka on Killingholmin länsikyljen kalliossa. Karttapaikassa symboli kohdassa 59.96364, 22.36590. --Aulis Eskola (keskustelu) 1. tammikuuta 2022 kello 22.00 (EET)Vastaa
Lisäsin kuvan commonsista. Nyt luettelossa olevista kuvattomista 6 on vesitse tavoitettavia, neljä maitse tavoitettavia. --Urjanhai (keskustelu) 2. tammikuuta 2022 kello 11.02 (EET)Vastaa

Urjanhai (keskustelu) 1. tammikuuta 2022 kello 21.17 (EET) Tuleva taideteos Taalintehtaalle, sijoituspaikka ei vielä varmistunut: [32].--Urjanhai (keskustelu) 30. syyskuuta 2021 kello 09.41 (EEST)Vastaa

Lisätietoja: [33]. --Urjanhai (keskustelu) 1. tammikuuta 2022 kello 21.38 (EET)Vastaa

Teos nimeltä Aikamatka taalintehtaalla 2021: [34], [35]. Lisättävä (jos jäänyt pysyväksi?) --Urjanhai (keskustelu) 4. joulukuuta 2022 kello 21.03 (EET)Vastaa

Lukka muokkaa

Lukan etunimi on Velipekka eikä Veli-Pekka, vaikka moni lähde käyttää yleistä suomalaista väliviivallista muotoa. http://vp-lukka.blogspot.com/ --Aulis Eskola (keskustelu) 29. syyskuuta 2022 kello 09.40 (EEST)Vastaa

Tuo olikin näköjään jo korjattu. Pitää katsoa, onko linkkejä myös vielä jollain projektisivuilla. Kun nyt tuli puheeksi, niin botti näkyy myös viimeisten muokkausten jälkeen lisänneen arkistolinkkejä ja poistaneen jotain. Niistäkin pitänee jossain välissä seuloa ne, missä joko arkistolinkki on oikeasti tarpeellinen vs. ne joissa arkistolinkki on mahdollista korvata ajantasaisella toimivalla linkillä. --Urjanhai (keskustelu) 29. syyskuuta 2022 kello 12.08 (EEST)Vastaa
Palaa sivulle ”Luettelo Kemiönsaaren julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä”.