Keskustelu:Luettelo Hämeenlinnan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Arkistointia:

• Keskustelu:Luettelo Hämeenlinnan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä/Arkisto 1

Lisättävää

Olli Jalonen Punainen aurinko, Musta aurinko ja Sininen aurinko - https://yle.fi/uutiset/3-9255243 --Aulis Eskola (keskustelu) 1. syyskuuta 2017 kello 00.00 (EEST)

Lisätty. Dankos10 (keskustelu) 5. syyskuuta 2017 kello 16.54 (EEST)

Muraali --Aulis Eskola (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 18.54 (EEST)

Muraaleja: Nyt ne ovat valmiita! 21 upeaa seinämaalausta eri puolilla Suomea - mikä on suosikkisi?; Iltalehti 9.10.2017. --Aulis Eskola (keskustelu) 10. lokakuuta 2017 kello 23.28 (EEST) - OK

Uusi lähteen paikka --Aulis Eskola (keskustelu) 5. joulukuuta 2023 kello 11.50 (EET)

Martti Skytten patsas Hauholla. --Aulis Eskola (keskustelu) 21. marraskuuta 2017 kello 21.10 (EET) - OK

Sotamuistomerkkejä:

• Punaisten hauta ja muistomerkki Alvettulassa: [1] - OK
• Vihniön toveripatsas: [2] - OK
• Vuoden 1918 Sankari-patsas: [3] - OK
• Lammin muistomerkkejä (punaiset ja valkoiset): [4] - OK
• Lehdesmäen muistokivi, Hauho: [5] - OK

--Aulis Eskola (keskustelu) 21. marraskuuta 2017 kello 21.26 (EET)

Syrjäntaan taistelussa v. 1918 kuolleiden punaisten muistomerkki ja Syrjäntaan taistelujen muistomerkki, Tuulos: http://www.hamewiki.fi/wiki/Syrj%C3%A4ntaan_taistelu - OK --Aulis Eskola (keskustelu) 21. marraskuuta 2017 kello 21.31 (EET)

Yleisemminkin vuoden 1918 muistomerkkejä taitaa olla Hämeessä runsaasti. Näin ainakin Työväenmuseo Werstaan kartalla, ja luultavasti toisenkin osapuolen muistolle pystytettyjä yhtä lailla. --Urjanhai (keskustelu) 14. tammikuuta 2018 kello 18.16 (EET)

Osaksi näitä on jo lisättykin, mutta ei välttämättä kaikkia.--Urjanhai (keskustelu) 14. tammikuuta 2018 kello 18.18 (EET)

Google Maps ryhmä "Vuoden 1918 tapahtumien muistomerkit Hauhon seudulla". --Aulis Eskola (keskustelu) 4. joulukuuta 2017 kello 02.50 (EET) - OK

• Täällä lukuisia muistolaattoja ja muistokiviä. - OK
• File:Detail- Palanderin talo- Hämeenlinna.JPG (Palanderin talo) varmaan myös kuuluu listalle, vaikka ei luetellakaan kai muistolaataksi? - OK
• Entäs File:105 H 37 Vilho Nenonen memorial plaque.JPG, onkohan tuo julkisella paikalla, vähän huonosti löytyy tietoa.

--Stryn (keskustelu) 9. heinäkuuta 2018 kello 23.36 (EEST)

• Mika Aholan muistomerkki 2018. - OK --Aulis Eskola (keskustelu) 29. tammikuuta 2021 kello 04.18 (EET)

• Niemisen veljesten muistokivi, Renko, Kuittila, Eskolankulma, Härkätien varrella (karttalinkki likimääräinen) 60.88927|24.23548 - OK --Aulis Eskola (keskustelu) 2. syyskuuta 2021 kello 12.56 (EEST)

• Muistomerkki sotiemme veteraanien kunniaksi, Kalvolan hautausmaa - OK --Aulis Eskola (keskustelu) 4. helmikuuta 2023 kello 23.45 (EET)

• Katovuoden uhrien muistomerkki Vanajan hautausmaalla, kuva Commonsissa - OK --Aulis Eskola (keskustelu) 4. helmikuuta 2023 kello 23.54 (EET)

• Raimo Hossi Ormanneito 2007; Untulan ranta, Lammi 61.09444|24.99558 [6] - OK --Aulis Eskola (keskustelu) 5. helmikuuta 2023 kello 00.36 (EET)

• Lehmäpatsas, Hauhontie 11, Hauho 61.17243|24.56161; 2022 Hämeen kovin veteraanikyntäjä tulee Pälkäneeltä – Hauhon kyntötapahtumassa ratkottiin mestaruus ja paljastettiin lehmäpatsas; Hämeen Sanomat 26.9.2022 - OK --Aulis Eskola (keskustelu) 5. helmikuuta 2023 kello 01.28 (EET)

• Pekka Kauhanen Huojuva askel 1990; Taidemuseon Lohrmann-rakennuksen edusta 60.99798|24.47553 Taidekävely Hämeenlinnan keskustassa; Visithame.fi - OK --Aulis Eskola (keskustelu) 5. helmikuuta 2023 kello 01.34 (EET)

• Heikki Videnin muistokivi, Vuolijoki, Hauho 61.26758|24.46106; google-kartta "Vuoden 1918 tapahtumien muistomerkit Hauhon seudulla" - OK --Aulis Eskola (keskustelu) 5. helmikuuta 2023 kello 01.52 (EET)

Kalevalapuisto Lammilla 61.07596|25.00713 :

• Kota
• Kalevalan 150-vuotismuistopaasi --Aulis Eskola (keskustelu) 20. helmikuuta 2024 kello 21.58 (EET)

Entiset kunnat

Siirretty sivulle Keskustelu wikiprojektista:Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit Wikipediaan#Entiset kunnat. --Raksa123 (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 18.30 (EET)

Lisäsin sarakkeeseen alue nyt entisten kuntien nimiä, missä sarake oli tyhjä, esim. "Hauho". Perään voi lisätä tarkempia määreitä, esim. "Hauho, Hauhon kirkonkylä".--Urjanhai (keskustelu) 25. joulukuuta 2017 kello 22.46 (EET)

Mitä tehdä lähteettömille lisäyksille?

Onko viimeinen kumoaminen [7] tarpeen? Wikipediaa ei tule merkitä lähteeksi, mutta onko silti tarpeen kumota koko muokkaus ja näin estää muita täydentämästä tietoja ja etsimästä lähteitä? Maanmittauslaitos taas ei ole kelvoton lähde, koska itsekin olen käyttänyt karttapaikka lähteenä varmaan kymmenien muistomerkkien sijainnille. Se vain merkitsee, että muita lähteitä ei ole artikkelin tässä versiossa esitetty. Tuleeko siis kaikki lähteettömät lisäykset poistaa vai oliko tämä tarkoitettu käyttäjälle motivaattoriksi, että hän itse etsisi ja lisäisi lähteitä? Se on mahdollista, että lähteettömät sijoitetaan odottamaan lähteitä keskustelusivulle. Näin olen tehnyt monien löytämieni mutta ilman lähteitä olleiden kohteiden kanssa, ja näille onkin siten löytynyt lähteitä (ks. Turun luettelo).--Urjanhai (keskustelu) 12. huhtikuuta 2018 kello 11.36 (EEST)

No ok, se oli ehkä ylireagointia, anteeksi. Mutta seulojana minun on hankalaa ja työlästä poimia muokkauksesta ne, jota säilytetään ja ne jotka poistetaan. Minusta seulonta ja ylipäätään Wikipedian tarkistusjärjestelmä ei ole sellainen palvelu, johon muokkaajat voisivat lisätä ikäänkuin kokeeksi jotain ja luottaa siihen että kyllä toiset korjaa mun sotkut. En kannata kaikkien lähteettömien muokkausten poistoa, juuri näin ajattelin, että lisääjän pitäisi yrittää löytää parempia lähteitä. Oman kokemukseni mukaan Maanmittauslaitoksen kartassa olevat kohteiden nimet eivät ole aina yhteensopivia esim. taidemuseoiden tai muiden tietolähteiden antamien tietojen kanssa, eli lähdekritiikki olisi niissä paikallaan. Yksinkertaista olisi ehkä myös lisätä lähdepyyntö listaan. Jos jostain kohteesta on kuva ja lokaatiotietoja, vaikea sen olemassaoloa on tietysti kiistää, vaikka aina pitäisi tukeutia ensisijaisesti tietolähteisiin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 12. huhtikuuta 2018 kello 12.08 (EEST)

Maanmittauslaitoksen kartoissa on kai aika harvoin nimiä muistomerkeille. Useimmiten vain symboli, jolloin linkki voi antaa täsmällisen ja muutoin ehkä oman tutkimuksen varaan tai puuttumaan tai vähemmän tarkaksi jäävän tiedon sijainnista kun muut tiedot saadaan muista lähteistä. Jos nimi joskus olisi kartassa, niin silloinkaan ei ole harvinaista, että yleensäkin eri lähteissä voi olla samalle kohteelle esim. eri muotoisia nimiä. Se on varmaan tapauskohtaista ja hyvin vaihtelevaa, kuinka suurella tai pienellä vaivalla kukin kulloinkin pystyy minkäkin tiedon korjaamaan tai tekemään jotain muuta asian eteen. Kun Turun luettelossa lisäsin keskustelusivulle joitakin fyysisesti havaittuja mutta vailla lähdettä olleita, niin joukkoistettu prosessi Käyttäjä:Htm:n edustamana tuotti jonkin ajan päästä niille lähteen.--Urjanhai (keskustelu) 12. huhtikuuta 2018 kello 12.25 (EEST)

Muta tuo antoi aiheen kiinnittää huomiota karttapaikkalinkin muotoon: Parempi voikin olla kertoa vain että karttapaikassa on muistomerkki kuin merkitä linkkiin sen nimi silloin kun kartassa on vain symboli mutta ei nimeä.--Urjanhai (keskustelu) 12. huhtikuuta 2018 kello 12.30 (EEST)

Maanmittauslaitoksen kartassa on usein vain symboli vakiintuneen patsaan tsm. kohdalla, nimen olen joskus nähnyt mutta en muista minkä. Osa lähteettömistä lisäyksistä on varmasti muistokiviä, joissa on luonnkivi tai lohkottu kivi ja siinä metallinen muistotaulu, johon on parhaassa tapauksessa kirjoitettu minkä tapahtuman muistoksi kivi on pystytetty, kuka sen on suunnitellut, kuka lahjoittanut ja milloin se on pystytetty. Minusta voisi olla armollinen ja antaa sen olla, koska muistomerkin tekstiin voi uskoa että se on totta ja jos valokuva on vielä hyvin otettu, tekstistä saa valokuvassa selvän. Tai voi ottaa kyltisä kuvan, tallentaa sen Commonsiin ja laittaa Commons-linkin luetteloon. Jos sen joku lähteettömänä poistaa, niin ehkä sitten ei ole syytä aloittaa muokkaussotaa sen palauttamiseksi, lähteetön mikä lähteetön.--Htm (keskustelu) 12. huhtikuuta 2018 kello 19.10 (EEST)

Luultavastihan se lähde kyllä lopulta löytyy. Lähdevaatimus on kriittinen nähdäkseni vain teoksille, joiden julkinen teosluonne ilman lähdettä on epäselvä.--Urjanhai (keskustelu) 9. heinäkuuta 2018 kello 22.40 (EEST)

Jos muistomerkin pystyttäjänä on esimerkiksi kotiseutuyhdistys Lammi-seura, niin lähde löytyy käytännössä väistämättä. --Urjanhai (keskustelu) 9. heinäkuuta 2018 kello 22.42 (EEST)

Lähteettömiä

Julkinen teos	Paikka	Alue	Kartalla	Tekijä	Paljastusvuosi	Kuva
Hämeen 25. reservikomppanian 1883-1899 muistomerkki	Lammi, Vanhakartano, Mainiementie 25	Lammi	61.1077°N, 24.9931°E		1969

--Urjanhai (keskustelu) 12. huhtikuuta 2018 kello 11.51 (EEST)

OK --Aulis Eskola (keskustelu) 5. helmikuuta 2023 kello 22.44 (EET)

Tarkistettava ennen lisäystä

• Kaatuneiden metsureiden muistopatsas [8] Vieläkö on olemassa, kuvattu 1959. - OK
• Vapautemme hinta [9] kuka teki - OK
• Mitäs tästä on jo [10]

--Tappinen (keskustelu) 9. heinäkuuta 2018 kello 23.34 (EEST)

Evon metsäopiston (tai mikä se nykyään onkaan) pihalla on paikassa 61.1961°N, 24.1082°E kivi, joka hahmoltaan muistuttaa vuoden 1959 kuvassa olevaa kiveä. Kiven hahmo näkyy Google Street viewillä jotenkuten.--Htm (keskustelu) 10. heinäkuuta 2018 kello 09.24 (EEST)

Hakkapeliitta-lehti kertoo 1936 täällä vapaussodassa kaatuneiden Evon metsäkoulun oppilaiden muistokivestä, joka paljastettiin koulun 60-vuotisjuhlien yhteydessä. Kivessä 12 kaatuneen nimet. Hakkapeliitassa on kohtalaisen hyvä kuva muistomerkistä, joka ilmeisesti puuttuu edelleen luettelosta, kun en sitä löytänyt.--Svallis (keskustelu) 15. elokuuta 2021 kello 19.38 (EEST)

Varmaankin tässä 61.1961°N, 25.1082°E, koordinaatit veivät jollekin peltoaukealle. --Aulis Eskola (keskustelu) 28. tammikuuta 2022 kello 15.34 (EET)

Kaatuneiden metsureiden muistopatsas OK --Aulis Eskola (keskustelu) 5. helmikuuta 2023 kello 22.47 (EET)

Tässä oli vain muutama: [11] Sisältyvätkö jo? --Urjanhai (keskustelu) 10. heinäkuuta 2018 kello 08.53 (EEST) - LISÄTTY

Järjestys

Forssan luettelon keskustelussa pohdittiin alueen merkitsemistapoja. Käyttäjä:Raksa123 esitti siellä esimerkin avulla alueen merkintätapaa, jossa Kuntaliitoksen keskuskunnankin nimi merkittäisiin aluesarakkeesen näkyviin, jolloin keskuskunnan alue aakkostuisi aluesarakkeen mukaan järjestetyssä listassa omaksi jaksokseen eikä kaupunginosien aakkosjärjestyksessä sekaisin liitoskuntiwn kanssa. Forsassa kun liitoskuntia on yksi ja muistomerkkejä sen alueella vain muutama, kysymys on lähinnä yhdenmukaisuudesta suuntaan tai toiseen eri luetteloiden välillä, mutta Hämeenlinnassa tämä saattaisi jo parantaa hallittavuutta (so. että voisi nähdä kuntaliitosten keskuskaupungin vanhan alueen omana jaksonaan). Toinen vaihtoehto olisi alaotsikointi alueen mukaan siten kuin Raaseporissa (tai Helsingissä aakkosten mukaan). Sitä mikä on "lopullinen" ei toisaalta ole pakko päättää varhaisessa vaihessa, ja sisällön määrän muuttuessa myös optimaalisin ratkaisu voi muuttua, ja näin muotoilun suuntaan tai toiseen voi tehdä myös myöhäisessä vaiheessa tai muuttaa sitä myöhäisessä vaiheessa kun esim. käsitys sisälllön määrästä hahmottuu sisällön "saturoituessa".--Urjanhai (keskustelu) 10. heinäkuuta 2018 kello 08.17 (EEST)

Viime vuosina liitetyt kunnat Hämeenlinna luokittelee Hämeenlinnan pitäjiksi erotuksena kaupunginosistaan (per Kaupunginosat per HML kaupunki). Eli jos pitäjistä käyttää pitäjänimeä kuten Kalvola ja kaupunginosista kaupunginosan nimeä, niin saahan nuo sortattua omiksi pätkikseen. Eikö tuo toimi ihan hyvin, kaupungissa olevat pitäjät löytää ja kaupunginosat myös; eletään tätä päivää (nuo kaikki ovat Hämeenlinnan osia), eikä mennyttä? Kuvittelisin teoslistan ja kuntien evolutiivisen kehittymisen vuoksi olevan helpompaa kirjailla asioita yhteen, eikä kovin moneen listaan. Vantaan taideteosten listassa osalta tosin laitoin alulle myös erikseen kokonaisia patsaspuistoja käsittelevän taulukon. Mutta haastateltuani esimerkiksi toisesta vastaavaa hauskan persoonallista taitelijasielua, totesi tämä vattupusikkoon mennessään - teosten vuosilukuja ja nimiä tiedustellessani (olin parisenkymmentä työtä kuvannut malliksi) - tai pikemmin huitaisi suuripiirteisesti kädellään. Sain käsityksen vähän myöhemmin, ettei teräspeltisisillä piruilla ainakaan sillä hetkellä ollut kaikilla selkeää nimeä, tai kaikilla "aitassa" sapluunan läpi spreijatuilla marylyneilläkään ja vastaavilla. Talon eteisessä olevan myyntikokoelman teoksilla ehkä oli, mutteivat ne olleet "taidepuiston" kiinteämpää kokoelmaa. Se sen teoskokoelman dokumentoinnista. Ehkä uusi yritys toisella kertaa (tänä kesänä ?); pitää ehkä tuolloin viedä jotain listaa printattuna mukana,... Jos taas mennään vanhempaan kuntaliitoshistoriaan kuten Vanaja (kaupunginosana) vastaan Vanaja (kuntana), niin ainahan saa sopan aikaiseksi se, joka sitä keittämään ryhtyy... --Paju (keskustelu) 13. heinäkuuta 2018 kello 07.18 (EEST)

Ttätä päivää elettäessä aakkostaminen pitäisi olla ohjenurorana. Kun käytetään myös entisten kuntien nimiä (niistä ei pitäisi käyttää nimitystä pitäjä, koska ne eivät niitä ole), niin alue-sarakkeen mukaan lajiteltaessa keskuskunta ja siihen liitetyt kunnat järjestäytyvät omaksi ryhmäksi, jossa olevat teokset ovat maantietellisesti lähellä toisiaan eikä sikinsokin. Sitä paitsi entisten kuntien nimiä suositellaan käytettäväksi vieläkin alueista puhuttaessa, Urhanhai osaa kertoa tästä enemmän, säilyy toi historiallinenperspektiivi. Kaikilla kaupungeilla ei ole vuosikymmeniäkään sitten tehdyjen kuntaliitosten jäljiltä ole vielä kaupunginosia koko alueelleen riittänyt ja muutoinkin monissa kaupunginosien rajat on esitetty esim. netissä huonosti jos ollenkaan. --Htm (keskustelu) 13. heinäkuuta 2018 kello 07.50 (EEST)

Olen aika lailla maalliko itsekin, mutta kyllähän pitäjä historialisesti tarkoittaa eri asiaa kuin entinen kunta, eikä kai sitä noin objektiivisesti voi pitää vakiintuneena nimityksenä tässä merkityksessä. Sen sijaan entiset kunnat Kotuksen ohjeen mukaankin edelleen nimenomaan ovat nykyistä todellisuutta kaupungin sisällä. Lähinnä lajittelun takia, eli että voi saada käsityksen myös liitosta edeltäneestä keskusalueesta kokonaisuutena, voisi tuo etuliite Hämeenlinna sen osalta olla pragmaattisessa mielessä hyvä, koska muuten kokonaiskuvaa lajittelutoiminnolla sen osalta ei voi saada. Miten menetellään vanhempien liitosalueitten kuten Hämeenlinnan maalaiskunta ja Vanaja kanssa, luultavasti ratkeaa työn kuluessa konkretian pohjalta. --Urjanhai (keskustelu) 13. heinäkuuta 2018 kello 12.16 (EEST).

Pitäjä-sanalla on ollut eri merkityksiä eri aikoina ja eli kielialueilla. Nykyisin sitä Hämeenlinnakin käyttää kompaktina liitettyjen kuntien nimityksenä ("Hämeenlinnan kantakaupungista löytyy kaupunginosia monenlaisiin tarpeisiin. Tutustu myös vireisiin pitäjiimme."), kuten moni muukin keskus- tai liitoskunta. --Paju (keskustelu) 23. kesäkuuta 2021 kello 04.36 (EEST)

"Keskuskunnan" rooli ja merkitys kielessä häviää yleensä joissakin vuosissa. Keskuskunta jää vain toviksi vanhenevan sukupolven mieliin.

Olis meinaan aika kummallista kirjata Tampereellakin alueeksi "Tampere, Nekala" - vaikka onhan Nekala ydinalueeseen kuuluvaa, koska Messukylä, Aitolahti ja Teisko on myöhemmin liitetty Tampereeseen.

Ilmaisut "keskuskuntaa" korostaen ei pitkään palvelisi. En ainakaan noita kymmenien vuosien takaisia liitoksia lähtisi nostamaan korostetusti esiin. --Aulis Eskola (keskustelu) 13. heinäkuuta 2018 kello 22.13 (EEST)

Tässä tapauksessa paine "keskuskunnan" entisen alueen aakkostamiseen tulisi lähinnä pragmaattisuudesta: Silloin sitä (kuten Hml tässä) voisi tarkastella luettelossa lajitelunäkymässä omana jaksonaan ja saada helpommin kokonaiskuvan tämän keskustaajaman kokonaisuudesta (so. kaupunki merkityksessä taajama, niin kuin nyt on artikkeleita ruotsain kaupungeista ja kunnista erikseen), samoin kuin liitoskunnista, vaikka puhtaan loogisesti olisikin perusteltua ehkä rinnastaa kaupunginosat ja entiset kunnat "alueina". Jos löytyisi joku voimassa oleva nykyinen suuraluejako, jossa nuo "pitäjät" ovat omina suuralueinaan ja tämä keskusta omanaan, niin jako ei edes olisi omaa tutkimusta. Toisaalta hiljattain liitetyt uudet liitoskunnat on huomioitava alueina jo pelkän selvyyden vuoksi ja myös kotuksen suosituksesta. Kuitenkin eri tapauksissa logiikka hiukan vaihtelee mm. liitosten ajallisen jakauman seurauksena, joten näkisin selvimpänä tehdä tarkemmat viilaukset tapauskohtaisesti konkretiasta lähtien. Olennaista kuitenkin on ettei ennakoida. Joka tapauksessahan hämeenlinna varmaan jatkossakin tulee tarkoittamaan myös taajamaa ja luultavasti se tulee vielä pitkään olemaan sanan ensijainen merkitys, pikemmin kuin kunnan laaja alue. Jos radion liikennetioedotteessa puhutaan Hämeenlinnasta kun tarkoitetaan Tuulosta ja valtatietä 12, niin ainakin minulta se vaati erillisen ajatusponnistuksen kun taas "Tuuloksessa Hämeenlinnassa" olisi heti kertonut missä mennään.--Urjanhai (keskustelu) 13. heinäkuuta 2018 kello 22.34 (EEST)

Ehkä Hämeenlinna (nykyinen kunta) on asutuksen muodostukseltaan erityisen "saarekkeinen". Asutus on erillisiin taajamiin keskittyvää. Liitokset ovat lisäksi tuoreita.

Jos Pirkanmaalla esim. puhutaan Tampereen tai Kangasalan keskusta-aluetta, sanotaan yleensä "Tampereen keskusta" tai "Kangasalan keskusta". Tampere ja Kangasala tarkoittavat usein koko nykyistä kaupunkia (kuntaa). Kangasallakin liitetyissä alueissa on selvät taajamat, mutta "keskuskunnassa" asutus on pitkään ollut laajalla "nauhalla" - nauhataajamassa.

Tämän takia en laajentaisi periaatetta ainakaan vanhoihin liitoksiin ja paikkoihin, joissa ei tätä ilmeisen voimakasta saarekkeisuutta ole. --Aulis Eskola (keskustelu) 13. heinäkuuta 2018 kello 22.58 (EEST)

Tässä onkin nähdäkseni syytä lähteäkin tapauskohtaisesti konkretiasta, ei periaatteista. Konkretia yleensä tuottaa tapauskohtaista soveltamista, joka vasta kerryttää aineistoa periaatteille. Olennaisempaa kuin nimitykset on mielestäni tuo käytettävyyttä helpottava lajittelu, jolle sitten vain on löydettävä sopiva pragmaattinen nimitys joka ei ole omaa tutkimusta. Jos olemassa olevista aluejaoista sattuu löytymään käyttökelpoisia nimityksiä, niin niitä voi käyttää, mutta aluejaot tai nimitykset ja sitä myötä niiden mahdollinen käyttökelpoisuus vaihtelevat. Samoin vaihtelee kuntaliitoshistoria ja entisistä kunnista muodostuva aluerakenne. Turussakin Maaria on sulautunut kaupunkin ja Tampereella Messukylä, Salossa ja Hämeenlinnassa kukaan taas ei edes ymmärrä, mistä puhutaan, jos sijainninmäärittelyn välistä jätetään entinen kunta pois ("Salon Inkereellä", "Salon Rekijoella", "Hämeenlinnan Eteläisissä"). --Urjanhai (keskustelu) 14. heinäkuuta 2018 kello 09.24 (EEST)

Tuo esimerkkitaulukko, jonka Käyttäjä:Raksa123 esitti Forssan luettelon keskustelussa, havainnolistaa tätää pragmaattista puolta, jos ajkattelee sitä esim. Salon tai Hämeenlinnan kohdalle.--Urjanhai (keskustelu) 13. heinäkuuta 2018 kello 22.37 (EEST)

Kirjaan alueita "pitäjittäin", siis tilanne ennen 2009 liitoksia. Alueet alkavat siis Hämeenlinna, Hauho, Kalvola, Lammi, Renko tai Tuulos. --Aulis Eskola (keskustelu) 4. helmikuuta 2023 kello 20.49 (EET)

Toramäen hauta

Toramäen haudalle on löytynyt lähteestä karttakoordinaatit, mutta paikalta ei löytynyt mitään opastetta umpimettässä sijaitsevalle kohteelle. Ei ole hahmotettavissa mitään polkuakaan. Mitäs tehtäis: jätetäänkö kohde pois, kun se ei ole mielekkäästi löydettävissä? Myös Häme-Wikissä / Hauhon 1918 kulttuuripolku on maininta paikasta. --Aulis Eskola (keskustelu) 17. heinäkuuta 2018 kello 01.59 (EEST)

Mieleeni tulee Desanttien uhrin muistomerkin haku, kohde löytyy Hirvensalmen luettelosta. Ellei tuota olisi ollut muistomerkkisymbolilla maastokartta-aineistossa, ja minulla paperiprinttiä tästä ja kompassia (jolla otin suuntiman metsäautotieltä), olisi nimike saattanut jäädä löytymättä. Tien varteen olisi pariin-kolmeen paikkaan kaivannut/toivonut viittaa ja perillä metsässä jonkinlaista opastusta. Sai hieman hakea, ei polkua tai opasteita tuollakaan. Onneksi oli retkikengät, pitkähihainen paita, päähine, reppu juomapulloineen ja hyttyskarkoitetta messissä kameran ohella.--Paju (keskustelu) 23. kesäkuuta 2021 kello 03.47 (EEST)+ 04.14 (EEST)

Kokeilitko mennä lähteen koordinaattipisteeseen (61.1108742577287°N, 24.595620766165844°E) karttanavigoinnin, valokuvan antamien vihjeiden (koivun juurella, taustassa näkyy lähellä nuorempaa puustoa, mahdollisesti vuosia sitten istutettua tai siemenpuiden kylvämien siementen synnyttämää tiheää koivikkoa) ja ilmakuvien perusteella? Hieman näyttäisi esimerkiksi Karttapaikan ilmakuva ja Google Earth Pron ilmakuva (7/2019) (ja vast.) ohjaavan joitain kymmeniä metrejä toisistaan sivuun. Koska valokuva hauta/muistokivestä on, en puutteellisen viitotuksen (löytämisen vaikeuden) vuoksi kohdetta poistaisi. Voisi lähestyä koordinaattipistettä taimikkoa/nuorempaa puustoa kiertäen (näin minäkin toimin Desanttien uhrin mm:llä.) ja haarukoida sitten muutamia kymmeniä metrejä valokuvan tunnisteisiin sopivaa kohdetta mielessäpiten.--Paju (keskustelu) 23. kesäkuuta 2021 kello 04.14 (EEST)

Ongelmana paikalla oli se, että saman tyylistä aika tiheää koivikkoa on hehtaarin verran ja kesällä heinikko on melkoisen korkeaa. Kuvassa ei ole mitään uniikkia kiintopistettä. Kuvasta ei saa oikein pääteltyä edes ilmansuuntia (millä puolen koivua kivi on).

Miten määritit koordinaatit melkoisesti etelämmäksi kuin luettelossa?

Kevät heti lumien sulettua saattaisi olla otollisempi aika löytää kohde, kun kasvusta ei ole vielä korkeaa... Aulis Eskola (keskustelu) 5. joulukuuta 2023 kello 12.21 (EET)

Toinen mysteerisijainti: Heikki Videnin muistokivi

Samoin kuin tuo Toramäen hauta taitas Heikki Videnin muistokivikin vaatia paikkakuntalaisen kohteen tuntijan oppaaksi. Toisaalla puhutaan metsästä VPK:n talon seudusta [12]. Se olisi ehkä jo Pälkäneen puolta, koska VPK:n talo on kohdassa 61.27708,24.46663. Kuntarajalle on matkaa puolisen kilometriä. Toisaalta lähteissä puhutaan paikkakuntana Hauhosta.

Pistin näistä avunpyyntöä Hauho-Seuralle. --Aulis Eskola (keskustelu) 14. syyskuuta 2023 kello 17.23 (EEST)

"Musta aurinko" sisätiloissa

Teos "Musta aurinko" on Verkatehtaan sisätilassa Lasipihalla (eränlaisessa suuressa aulassa). Sinne pääsee vain Verkatehtaan ollessa auki. Paikka on su suljettu ja kesällä la ja su suljettu. Pitäisikö teos poistaa luettelosta? --Aulis Eskola (keskustelu) 20. heinäkuuta 2018 kello 19.01 (EEST)

Muutamia sisätilojen veistoksia on, kuten Tampere-talon sininen viiva vai mikä se oli ja Helsingin Kampissa Gekko. Kuulostaa siltä, etta aukiolo on samaa luokkaa kuin Tampere-talossa, joten antaisin olla toistaiseksi ainakin.--Htm (keskustelu) 20. heinäkuuta 2018 kello 19.27 (EEST)

Sininen suora on osittain ulkona. Tamperetalo on päivittäin avoinna, paitsi heinäkuun maanantait suljettu. --Aulis Eskola (keskustelu) 20. heinäkuuta 2018 kello 19.37 (EEST)

J. W. Rangell ja Larin-Kyösti laatat

• Tuolla hämeenlinnan lyseolla oli myös J. W. Rangell ja
• Larin-Kyösti "oli tämän koulun..." -laatat joita ei löydy listasta, sopiiko että laitanko ne ilman lähdettä ne tuohon listaan?

• OK - Antti Nurmesniemen muistolaatta,
• OK - Armas Lindgrenin muistolaatta,
• OK - J. K. Paasikiven muistolaatta ja
• 35. sotasairaalan muistolaatat jäivät siis siiltä alueelta löytämättä jota minä kuvasin. --Linkkerpar™ 20. heinäkuuta 2018 kello 21.29 (EEST)

Nurmesniemen syntymäkodin muistolaatta on löytynyt, samoin Armas Lindgrenin. Paasikiven laatta on lyseon seinässä, eri siivessä kuin muut laatat.--Htm (keskustelu) 27. huhtikuuta 2020 kello 11.57 (EEST)

Veteraanimuistomerkki Tuuloksen seurakuntakeskuksella

Tuuloksen seurakuntakeskuksella Syrjäntaan taistelujen muistomerkin vasemmalla puolella on jonkinlainen veteraanimuistomerkki. Tämä muistomerkki on ilmeisestikin uudehko: sitä ei näy esim. StreetView-kuvassa 2011. Laitan muistomerkin ja sen kuvan yleisnimellä "veteraanimuistomerkki" listaan, mutta löytyisikö tälle muistomerkille lähdettä? --Aulis Eskola (keskustelu) 31. joulukuuta 2018 kello 18.46 (EET)

Kevät 2020 havaintoja

Telian black-out häiritsi hiukan suunnistusta ja ainakin 1 kohde esikaupungissa piti jättää pois, kun en takuulla olisi löytänyt ko. kadulle.--Htm (keskustelu) 27. huhtikuuta 2020 kello 12.06 (EEST)

35. sotasairaala

Edeltävää keskustelua...

Laatasta löytyy kyllä kuvat 35. sotasairaalan muistolaatat, Wetterhoffin muistolaatta ja Laatan teksti mutta sitä ei ollut tuossa paikassa. Voi olla että se on poistettu esimerkikiksi remontin vuoksi ja ei ole ehditty tai muistettu asentaa takaisin. Varmaankin kannattaisi odottaa jos ilmestyy takaisin. --Linkkerpar™ 18. heinäkuuta 2018 kello 13.58 (EEST)

---

35. sotasairaalan muistolaatta Wetterhoffinkatu 2 ei edellenkään löydy. Tässä arkistolinkissä toinen kuva ylhäältä näyttäisi kyseisen muistolaatan Wetterhoffinkadun ja Palokunnankadun kulmatalossa, Wetterhoffinkadun puolella, näyteikkunan ja pienemmän ikkunan välissä. Kylttiä ei siinä ole ja sitä paitsi talon osoitenumero on 4. Wetterhoffinkatu 2 on seuraavalla tontilla Vanajaveden suuntaan (Wetteri, kaupungin virastoja ja lounasruokala Fredrika).--Htm (keskustelu) 26. huhtikuuta 2020 kello 00.50 (EEST)

Kys. kuvaa ja Street Viewta vetaamalla huomaa, että on tehty voimakastakin julkisivuremonttia. Ehkä siinä yhteydessä kyltti on jäänyt palauttamatta seinään tai se on laitettu taloon jonnekin toisaalle. --Aulis Eskola (keskustelu) 26. huhtikuuta 2020 kello 15.12 (EEST)

Näin saattaa hyvinkin olla, että kyltti on poistettu turvaan remontilta ja se on jossain taidemuseon varastossa. Kiersin kyllä kaikki korttelin pytingit myös sisäpihan puolelta. Kyseinen muistotaulu voi olla vaikka porrashuoneessa tai muussa sisätilassa, varsinkin jos siihen on kohdistunut ilkivaltaa.--Htm (keskustelu) 26. huhtikuuta 2020 kello 16.50 (EEST)

Kesken-malline lisätietoja

• Hautausmaat; Hämeenlinnan seurakunnat: Hauho, Kalvola, Lammi, Renko vanha, Tuulos - OK
• Hauholla, Kalvolassa, Lammilla, Rengossa ja Tuuloksessa on varmasti monenlaisia muistomerkkejä.

Vapaussodan muistomerkki Kirkkopuistossa

Vaikuttaa siltä, että "Vapaussota 1918 valkoisten muistokivi, Hämeenlinna" ja "Vapaussodassa kaatuneiden muistomerkki" ovat yksi ja sama muistomerkki, jolle eri lähteissä on annettu eri nimi. Yhdistin nämä ja fiilasin nimeä.--Htm (keskustelu) 26. huhtikuuta 2020 kello 02.05 (EEST)

Nälkään kuolleiden muistokivi Vanajan kirkon kupeessa

Onko kukaan törmännyt tietoon katovuoden uhrien muistomerkistä, jokaon mainittu tässä blogissa? Muuta en ole siitä vielä löytänyt. Kuva mulla olisi.--Htm (keskustelu) 27. huhtikuuta 2020 kello 10.10 (EEST)

Kuva siis tämä --Aulis Eskola (keskustelu) 26. marraskuuta 2020 kello 08.20 (EET)

Muistolaatat

Muistolaattoja on niin paljon, että katsoin paraaksi siirtää kuvattomat, vain tekstiä sisältävät muistolaatat omaksi lutteloksi.--Htm (keskustelu) 27. huhtikuuta 2020 kello 11.55 (EEST)

Tämä johtaa surkeaan lopputulokseen ja polttoaineenkulutukseen (kasvihuonepäästöihin), kun kaikkia kohteita - paikkakuntalaisen kävelyllä/pyöräilyllä/ajelulla tai wikipedistiä kuvia ja oheiskohteita täydentämässä - ei löydä mistään yhdestä luettelosta. On parempi ja toimivampi ratkaisu esittää sekä pytingit että muitolaatrat samassa luettelossa, ainakin jos nimikkeitä on alle 500. Helsinginkin luettelo toimii yhdessä läjässä laattoineen kaikkineen, vaikkei aina samalla sekunnilla. Jossain olisi oltava - ainakin Katso myös kohdassa verkkosivuna / linkkinä yhdistelmäluettelokin, jos jotkut toiset wikipedistit haluavat pitää hankalia jaettuja ja mielestäni esimerkiksi kaupunginosien/pitäjien osatotuukisia listaavia "patsasluetteloja" eivätkä julkituo oletusarvona kokonaisesitystä paikkakunnan veistoksista, muistomerkeistä- ja laatoista. Yhdistäisin! --Paju (keskustelu) 22. kesäkuuta 2021 kello 23.16 (EEST)+ 23:23 (EEST)

Linkkinä yhdistelmäluettelo oli mielestäni hyvä idea :) Käviskö tollanen mitä lisäsin tähän luetteloon sekä laattaluetteloon KM-osioon? --Aulis Eskola (keskustelu) 6. kesäkuuta 2023 kello 16.54 (EEST)

Paju: Patsasprojektin alasivulla kohdassa Wikiprojekti:Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit Wikipediaan/WikiShootMe#Paikkakunnan muistomerkit ja -laatat yhdessä on paikkakuntakohtaiset linkit niille kaupungeille, joissa muistolaatat ovat eri luettelossa. Linkistä napsauttamalla aukeaa yhdistetty luettelo. --Htm (keskustelu) 6. kesäkuuta 2023 kello 17.40 (EEST)

Tuo toimii hyvin keskeiselle projektin porukalle - ja siellä on isompiakin alueita matkasuunnittelua avittamaan :) --Aulis Eskola (keskustelu) 6. kesäkuuta 2023 kello 17.49 (EEST)

Helsingin luettelo on muuten jo aikoja sitten ylittänyt rajan, jonka jälkeen mallineet - tässä tapauksessa patsasprojektin navigaatiomalline - ei enää tulostu sivulle. Katsokaa vaikka. Luettelo kuuluu luokkaan Mallineiden sisällytyksen kokorajan ylittävät sivut. @Zache:. -- Htm (keskustelu) 6. kesäkuuta 2023 kello 17.49 (EEST)

Mikä tossa nyt oikein "vuotaa yli" - liian pitkä artikkeli? :O --Aulis Eskola (keskustelu) 6. kesäkuuta 2023 kello 17.55 (EEST)

Taitaa olla. Pingasin Zachea, mutta ei kai hänkään siihen parempaa vastausta voi antaa. Toistaiseksi työ navi-mallineen tulostuksen puute on ainoa vika, jota olen huomannut. Tosin sitä mallineen nimeä klikkaamalla siihen pääsee, se vaan ei näy "normaalisti". Rakettitiedettä? -- Htm (keskustelu) 6. kesäkuuta 2023 kello 18.14 (EEST)

Tuulos

Näissä: [13], [14], [15] esitellään kuvan kanssa muistomerkki "Vapautemme hinta" kauppakeskus Tuulosen edustalla Tuuloksessa. Lisäksi samassa paikassa on saman lähteen mukaan jokin sotilaslentokone myös muistomerkkinä. Ennakotietoja vapautemme hinta muistomerkistä myöäs tässä: [16], [17], [18].--Urjanhai (keskustelu) 23. syyskuuta 2020 kello 16.09 (EEST)

Kävin 2018 ohikulkumatkalla kuvaamassa Rovaniemen Misissä olevan Vapautemme hinta -muistomerkin. Tarttis muistaa lisätä se Rovaniemen luetteloon.--Htm (keskustelu) 23. syyskuuta 2020 kello 20.34 (EEST)

Kuvasin sen tänä vuonna. Misin hautausmaalla oli myös jokin muistomerkki.--Urjanhai (keskustelu) 25. marraskuuta 2020 kello 21.00 (EET)

Olikin jo lisätty. Saan ehkä kuvan käytettyä, jos kirjoitan muistomerkistä artikkelin.--Urjanhai (keskustelu) 25. marraskuuta 2020 kello 21.04 (EET)

"Vapautemme hinta" OK. Lentokone on sisätiloissa. --Aulis Eskola (keskustelu) 25. marraskuuta 2020 kello 18.58 (EET)

Siellä on siis monta lentokonetta: Hanssin jukka ja Focke-Wulf Stieglitz olvat sisällä. Kauppakeskuksen edessä on ollut MiG 21 ja Draken, en tiedä ovatko ne siinä pysyvästi.--Htm (keskustelu) 26. marraskuuta 2020 kello 22.53 (EET)

Suihkukaivo Kanta-Hämeen keskussairaalan edustalla

Suihkukaivo Kanta-Hämeen keskussairaalan edusta (aiemmin ilmeisesti "Ahveniston parantola"), Urho Heinänen 1956. SMM s. 31. Missäköhän tarkemmin on, kun alueella on rakennettu paljon? - OK --Aulis Eskola (keskustelu) 28. tammikuuta 2022 kello 15.56 (EET)

Ahvenistontie 20 60.98760|24.41385 --Aulis Eskola (keskustelu) 29. tammikuuta 2022 kello 10.00 (EET)

"Sotiemme veteraanien muistomerkki" Kalvolan hautausmaalla?

Onkohan "Sotiemme veteraanien muistomerkkiä" Kalvolan hautausmaalla, vaikka lähde niin väittää? Hautausmaalta ei sellaista tunnu löytyvän - ei muiden sotien muistojen läheltä eikä muualtakaan alueelta eikä hautausmaan infotaulusta. Huomasin lisäksi, että Kalvolan keskustaajamassa Iittalassa on "Sotiemme veteraanien muistomerkki". --Aulis Eskola (keskustelu) 6. kesäkuuta 2023 kello 09.43 (EEST)