Keskustelu:LSD

Viimeisin kommentti: 7 vuotta sitten käyttäjältä Savir aiheessa Takaumat ja HPPD

Poistettu artikkelista virheellistä tietoa ja urbaani legenda. LSD on voimakas psykedeeli, muttei voimakas hallusinogeeni, toisin kuin esimerkiksi DMT. Tarinat katolta hyppäävistä tai itsensä appelsiinina kuorivista LSD:n käyttäjistä on peräisin huumevalistuspropagandasta vailla todellisuuspohjaa. --Ossi Viljakainen 11:44 heinä 15, 2004 (UTC)

Kannattaako huumeista kuitenkaan liian neutraalia kuvaakaan antaa? Tyyliini 'vetäkää vaan, ei se ole niin vaarallista'?? --Edvard M 12:06 heinä 15, 2004 (UTC)

Voi hyvä ihme! Totta munassa neutraaliusperiaatetta noudatetaan etenkin tällaisissa aiheissa, kun on aika selvää että 90% tutkimustuloksista on aika ristiriitaisella pohjalla. Ei artikkeliin nyt ainakaan näitä kliseisiä anekdootteja ja pupputarinoita appelsiininkuorijoista voi panna! Korkeintaan ne voi mainita hauskana esimerkkinä faktattoman huumevalistuksen nykytilasta. --Toni 12:17 heinä 15, 2004 (UTC)

LSD ON ERITTÄIN VAARALLINE HUUME! Eduskunnan lakivaliokunta totesi seuraava lain käsittelyssä:

Lyhytaikaisestakin käytöstä johtuva terveydenvaara voi tarkoittaa keskushermoston vaurioita, jotka syntyvät kertakäytöstä tai joistakin käyttökerroista. Tällaistentiedetään liittyvän esimerkiksi LSD:hen tai crackiin. Vakava terveydellinen vaurio voi kuitenkin kohdistua muuhunkin kuin keskushermostoon. Esimerkiksi amfetamiinin ja kokaiinintiedetään suhteellisen lyhytaikaisellakin käytöllä vaurioittavanmonipuolisesti elimistöä.

höpöhöpö, ei kannata vaan vertailla lsd:tä muihin aineisiin, derailaat koko keskustelun. Sitäpaitsi tiedemaailmassa ei ole edelleenkään mitään luotettavaa tulosta tuotettu että lsd olisi vaarallinen tai vaarallisempi kuin muut aineet.46.163.204.130 26. lokakuuta 2013 kello 19.05 (EEST)Vastaa


Tämän ovat lain käsittelyssä eduskunnan laivaliokunnassa asiantuntijoina seuraavat henkilöt:

        Valiokunnassa ovat olleet kuultavina oikeusministeri Hannele
        Pokka, lainsäädäntöjohtaja Jan Törnqvist, lainsäädäntöneuvos
        Harri Palmén, lainsäädäntöneuvos Jarmo Littunen, hallitusneuvos
        Anna-Katriina Grönholm ja ylilääkäri Leena Arpo
        oikeusministeriöstä, poliisiylitarkastaja Reijo Pöyhönen
        sisäasiainministeriöstä, hallitusneuvos Seppo Kiviniemi
        valtiovarainministeriöstä, osastopäällikkö Jarkko Eskola ja
        ylitarkastaja Jukka Mäki sosiaali- ja terveysministeriöstä, vs.
        osastopäällikkö Markku Lounatvuori pankkitarkastusvirastosta,
        toimistopäällikkö Antti Turkama keskusrikospoliisista,
        toimistopäällikkö Esko Hirvonen tullihallituksesta,
        erityissuunnittelija Anne Hujala Sosiaali- ja terveysalan
        tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesista, lakimies Arja
        Myllynpää ja yliproviisori Anu Suomela lääkelaitoksesta,
        ylilääkäri Matti Rimpelä terveydenhuollon
        oikeusturvakeskuksesta, viskaali Riitta Virolainen Helsingin
        hovioikeudesta, oikeusneuvosmies Raija Toiviainen Helsingin
        raastuvanoikeudesta, osastopäällikkö Ritva Santavuori Helsingin
        kaupunginviskaalinvirastosta, rikosylikomisario Torsti Koskinen
        ja rikosylikonstaapeli Jan Bergström Helsingin
        poliisilaitoksesta, toimitusjohtaja Lasse Murto, johtaja
        Katriina Pajupuro ja vastaava lääkäri Antti Holopainen
        A-klinikkasäätiöstä, ylilääkäri Pekka Heinälä Järvenpään
        sosiaalisairaalasta, osastopäällikkö Erkki Kontkanen Suomen
        Pankkiyhdistyksestä, toiminnanjohtaja Saini Mustalampi Suomen
        Vanhempainyhdistys Irti Huumeista ry:n ja Vapaaehtoisen
        huumetyön tukisäätiön edustajana, apulaistoiminnanjohtaja
        Santero Kujala Suomen Lääkäriliitosta, koulukuraattori Tapio
        Brusi Tampereen Hervannan koulusta, teatteriohjaaja Arto
        Putkonen Espoon nuorisoasemalta, nuoriso-ohjaaja Riitta
        Ylipahkala, professori Per Ole Träskman, professori Pekka
        Koskinen, professori Raimo Lahti, professori Eero Backman,
        lääketieteen lisensiaatti, M. Sc., psykiatri Kari Pylkkänen,
        valtiotieteen tohtori Pekka Hakkarainen ja valtiotieteen
        tohtori Osmo Kontula. Lisäksi tullisihteeri Heikki Sevón
        tullihallituksesta on käynyt näyttein esittelemässä
        huumausaineita ja Vankilavirkailijain Liitto lähettänyt
        kirjallisen lausunnon.


Sakari Karppinen


Lakivaliokunta ei ole päihdefarmakologian asiantuntijaelin. Valiokunnan lausunto vilisee virheitä ja toteen näyttämättömiä perättömyyksiä, erityisesti terveys- ja hermostovaurioiden osalta. Tämän lisäksi Suomesta puuttuu todellinen asiantuntemus psykedeelien vaikutuksista, sillä täällä ei ole tehty tutkimusta psykedeelien vaikutuksesta 60-luvulla psykiatrian laitoksissa tehtyjen ja sittemmin lopetettujen LSD-terapiakokeilujen jälkeen. --Ossi Viljakainen 12:26 heinä 15, 2004 (UTC)

Taidat olla anarkisti?? Se on kuitenkin LAKI, jota me KAIKKI olemme velvollisia noudattamaan. Huomaa se, että mikäli näillä sivuilla aletaan kovin myönteisesti huumeista höpöttämään, niin se voidaan katsoa hyvien tapojen vastaiseksi eikä rikoksen suosimisestakaan syyttäminen ole taitavan syyttäjän käsittelyssä vaikeaa.

Ei (tietenkään) pidä paikkaansa, kun pysymme neutraaleissa faktoissa ja tutkimuksissa. Artikkelin lienee tarkoitus käsitellä LSD:tä faktuaalisesta näkökulmasta, jolloin erilaiset lääkärien tutkimukset voivat olla ihan hyviä, kun taas eduskunnan päätökset eivät aiheeseen millään tapaa liity; niistä toki voi (ja kannattaakin) mainita erillisessä kappaleessa lainsäädännön, muttei kuitenkaan aineen kemiallisten vaikutusten yhteydessä.
Lisäksi neutraaliin näkökulmaan dogmaattisen näkökulman sijaan pyrkiminen ei tee kenestäkään anarkistia. Kuten Wikipediassa on tarkoitus esitellä moralisoiva näkökulma, on täällä varmasti tarkoitus esitellä myös esimerkiksi huumeidenkäyttäjien näkökulma. Nyt jälkimmäiseen kategoriaan kuuluvaa tai huumemyönteistä tekstiä artikkelissa ei edes vielä ole. --Toni 12:53 heinä 15, 2004 (UTC)

Miten siis on: Ossi Viljakainen haluaa, että huumausaineista puhuttaessa ei saisi viitata voimassa olevaan lakiin, josta olen kirjoittanut artikkelin. Oma artikkelini perustuu täysin (100%) lakiin ja lain esitöihin. Mitään omaa tulkintaa en ole tehnyt. Huumausaineista puhuttaessa ei mielestäni SAA unohtaa lakia. En näe mitää arvoa sellaisella ensyklopediatyyppisellä julkaisulla (kuten wikipedia) jos sinä ei saa viitata lakiin aiheessa josta on laissa PAKOTTAVASTI säädelty.

En ole väittänyt etteikö lakiin saisi viitata. Luodessani alkuperäisen artikkelin lisäsin siihen kohdan juuri lainsäädäntöä varten. Tulee kuitenkin muistaa, että artikkelissa käsitellään otsikossa mainittua substanssia ja lainsäädäntö-otsikon alla tulee pitäytyä kyseiseen aineeseen liittyvässä lainsäädännössä. Määritelmät lainsäädännöllisille termeille, kuten "erittäin vaarallinen huumausaine" kuuluvat omaan artikkeliinsa, johon täältä voi osoittaa linkin, kuten nyt on tehtykin. --Ossi Viljakainen 09:18 heinä 16, 2004 (UTC)

Wikipedian yleisen käytännön mukaan toimittaessa tuodaan esille tiedeyhteisön sisällä olevat PERUSTELLUT mielipiteet suuntaan ja toiseen, perusteluineen. Niitä ei esitetä totuutena. Tämä on siitä herkkä aihe, että lienee noita kahden suuntaisia perusteltuja tieteentekijöiden mielipiteitä esitettäessä SYYTÄ rajautua vain ja ainoastaan asianmukaisesti tehtyihin lääketieteellisiin tutkimuksiin pohjaaviin mielipiteisiin. Lainsäädäntö ei ole sellainen, eikä valiokunnan kirjoitukset. 213.243.157.114 19:54 heinä 16, 2004 (UTC)


Erittäin vaarallinen huumausaine muokkaa

Poistin artikkelista erittäin vaarallinen huumausaine -määritelmän. Kyseinen määritelmä ei kuulu LSD:n sivulle, vaan sille voi halutessaan laatia oman sivun, johon tältä sivulta voidaan laittaa linkki. Samalla lisäsin STM:n päätöksen psykotrooppisista aineista, jossa LSD on luetteloitu. Mikä instanssi Suomessa määrittelee erittäin vaarallisena pidettävät aineet? Korkein oikeus? --Ossi Viljakainen 12:11 heinä 15, 2004 (UTC)

Pitäisi pyrkiä tällaisessäkin tapauksessa olemaan poistamatta toisten kirjoittamaa tekstiä, jos tekstillä on kuitenkin jokin sopiva paikka olemassa. Jos et jaksa sijoitusta miettiä, niin siirrä ko. teksti vaikkapa artikkelin keskustelusivulle jonkun otsikon "artikkelista uudelleensijoitettavaa tekstiä" tms. alle, jottei se häviä. Tuossa tosin ei mahdottoman pitkästä tekstinpätkästä ollut kyse (ja se taisi tulla tiivistettynä versiona jo takaisin), mutta lakimääritelmä kuitenkin on ihan hyvää tietoa. -- TJ 16:05 heinä 15, 2004 (UTC)
OK, siirretään jatkossa keskustelusivulle tai uuteen artikkeliin. Uusi tiivistetty versio on varsin hyvä ja asiallinen. --Ossi Viljakainen 08:56 heinä 16, 2004 (UTC)

Oikeastaan huumausaineista puhuttaessa AINOAT TÄYSIN VARMAT FAKTAT ovat 1. AINEEN KEMIALLINEN KOOSTUMUS ja 2. LAKI. Aineiden fysiologiset vaikutukset (tai niiden voimakkuus) käyttäjään vaihtelevat yksilöstä riippuen. Mielestäni NEUTRAALEIN tapa on tuoda esiin vain nuo VARMAT FAKTAT. Ihan hyvä että laitoit tuon linkin LSD:stä Erittäin vaarallisiin huumeisiin. Huumausaineet määrittelee sosiaali- ja terveysministeriön alainen lääkelaitos. Luetteloa muutetaan uusien aineiden ilmaantuessa. Ennen luettelo julkaistiin huumeasteuksessa, mutta ei enää. Taisi olla syynä se, että lakikirjaa eräät tahot käytettivät ostoslistana kun nuo aineet olivat siellä kaikkien nähtävänä... SK. Säädöskokoelmassa se paperiversiona julkaistaan vieläkin. Erittäin vaarallisen huumausaineen määrittelee viime kädessä oikeus. Määrittelly tehdään kuitenki perusteellisten asiantuntija selvityksen pohjalta ja, usko pois, rikosoikeudessa vallitsevan syytetyn suosimisperiaatteen vuoksi ei erittäin vaaralliseksi määritellä ainetta ennen kuin siitä on kaiken järkevän epäilyn ulkopuolella oleva näyttö. Taidan tuosta selvyyden vuoksi kirjoitta lisäyksen tuonne itse (huumausainerikos)artikeliinkin. terv. Sakari Karppinen

Katsokaapa vasempaan reunaan wikilogon alle: Wikipedia vapaa tietosanakirja. Siinä ei lue "pelkosanakirja".. Tarkoitus ei ole tehdä propagandaa suuntaan tai toiseen vaan pyrkiä mahdollisimman neutraaliin esitykseen. -- Miisakka

Minun mielestäni sivulle voi laittaa vaikka syntetisointiohjeet jos siltä tuntuu (lain puitteissa). Tällöin sivulla pitää voida laittaa myös lain määritelmä, koska se on erittäin hyvin tunnettu ja perusteltu mielipide. Sen sijaan artikkelin tämänhetkinen "LSD:n ja muiden psykedeelien säännöllisestä, pitkäaikaisesta käytöstä ei ole todettu fyysisiä seurauksia." ei ole luotettava mielipide, koska siinä ei ole sanottu kuka kokeet on tehnyt. (Jos "naapurin reiska" on vetänyt jo puolivuotta eikä oo vielä mennyt sekaisin, se ei ole luotettava tutkimustulos). --Mikko Paananen 15:21 heinä 15, 2004 (UTC)
Kyseessä ei ole mielipide, vaan fakta. Tiedossani ei ole luotettavaa tutkimusta jossa fyysisiä haittoja olisi osoitettu. Sen sijaan on useita tutkimusraportteja (mm. Grof 1980-2001, Bastiaans 1950-1980) LSD:n menestyksekkäästä käytöstä välineenä psykoterapiassa. Potilaille ei ole seurannassa haivaittu koituneen fyysisiä haittoja ja terapian tulokset ovat olleet erinomaiset. --Ossi Viljakainen 08:56 heinä 16, 2004 (UTC)

Lain määritelmä luokittelusta "erittäin vaarallinen" on tuotava jo lainsäädäntöfaktana julki. Jotakin kritiikkiä lakia kohtaan voidaan jossakin yhteydessä (esim. artikkelin lopussa) esittää, mutta ensin kerrotaan nykyinen määräystilanne. (Edes hyvin perusteltu kritiikki lakia vastaan ei tee tyhjäksi voimassa olevaa lakia säädetyssä ja käytetyssä muodossaan.) Aulis Eskola 16:00 heinä 15, 2004 (UTC)

Seuraava keskustelunpätkä on siirretty toisaalta: Ossi Viljakainen tuossa alempana haluaa, että käytäisiin keskustelua LSD:n vaarallisuudesta ennen kuin LSD artikkelia muutetaan. Hän on itse poistanut LSD artikkelista lisäämäni tosiasian eli viittauksen Suomen lakiin ja oikeuskäytäntöön jonka mukaan LSD on luokiteltu erittäin vaaralliseksi huumeeksi. Mielestäni on kovi outoa, jos huumausaineista kerrottaessa ei saisi viitata voimassa olevaan lakiin!. (Oma artikkelini perustuu täysin (100%) lakiin ja lain esitöihin. Mitään omaa tulkintaa en ole tehnyt). Huumausaineista puhuttaessa ei mielestäni SAA unohtaa lakia. En näe paljonkaan arvoa sellaisella ensyklopediatyyppisellä julkaisulla (mihin wikipedia ainakin jodenkin mielestä vakavasti pyrkii) jos siinä ei saa viitata lakiin aiheessa josta on laissa PAKOTTAVASTI säädelty.

Internetistä hakevat tietoa myös (ja ehkä erityisesti) lapset ja nuoret. Mielestäni on täysin vastuutonta puhua huumeista ilman viittausta rikoslakiin. Edelleen täysin moraalitonta on kirjoittaa huumeista siihen tyyliin mitä kukin huume EI aiheuta. Tuollainen ote O.Viljakaisella on huumeartikeleissaan. Hyi hitto sanoisin tuollaiselle asenteelle!

Tämä oli mielipiteeni. Tarkoitukseni on siis kysyä muiden Wikipedian kirjoittajien kantaa siihen, saako huumeita ja erittäin vaarallisia huumeita käsittelevään artikkeliin liittää tietoja Suomen lainsäädännöstä?

Tässä ei ole nyt kyse mielipiteistä. Se, mitä huumeet aiheuttavat tai eivät aiheuta kuuluvat artikkeleihin. Ks. alkuperäinen artikkeli neutraalista näkökulmasta. Tuo on Wikipedian perustajan, Jimbo Walesin näkemys asiasta ja "absoluuttinen eikä neuvoteltavissa"; sen mukaan siis edetään. --Toni 15:08 heinä 15, 2004 (UTC)

Lain kirjainta tärkeämpänä pidetään usein sen henkeä -- eiköhän neutraalin kannan ole siten tarjota tietoa asian molemmista puolista eikä vain toisesta. Jos artikkelista lukija saa sen kuvan, että huumeista ei juurikaan ole haittaa, niin minusta neutraaliuden nimissä tulisi lisätä myös tietoa haitoista. Ja kyllä minusta näihinkin kirjoituksiin pitää liittyä jonkinlaista vastuuta, vaikka hölmöähän se on jos joku alkaa vetää aineita siksi, että Wikipediassa ei varoitettu niiden vaaroista :) Silti.. --Edvard M 10:48 heinä 16, 2004 (UTC)

Huumeiden käyttö on Suomessa laitonta ja johtaa oikeudellisiin toimenpiteisin. Huumeiden käytöstä on siis aivan varmasti juridisia seuraamuksia - aivan riippumatta siitä aiheuttavatko ne käyttäjässään fysiologisia seuraamuksia. Noita juridisia seuraamuksia haluan valottaa.

Juridiset seuraamukset kuuluvat toki NPOViin; tosin eivätkö ne ole siellä jo? Kunhan ovat omassa kappaleessaan. --Toni 15:40 heinä 15, 2004 (UTC)
Artikkeleissa tulee pitäytyä asiatidossa. Tällä keskustelusivulla nimettömänä kirjoittava Sakari Karppinen käyttää päihdefaktojensa lähteenä mm. valheellisesta ja liioitelevasta huumepropagandastaan tunnettuja huumeambulanssi ry:tä sekä irti huumeista ry:tä. Juuri tällainen liioitteleva ja virheellinen valistus on saanut osakseen voimakasta kritiikkiä kautta maailman, myös Suomessa. Maamme monipuolisin päihdeasiantuntemus ei suinkaan löydy näistä propagandistisista valistusjärjestöistä, vaan A-Klinikkasäätiöstä ja STAKES:ista. Esimerkiksi uudet, päivitetyt kokototuus.comin artikkelit ovat STAKES:in asiantuntijoiden laatimia. Artikkelit ovat kuitenkin edelleen valistusta, jolla on omat tavoitteensa. Wikipedia puolestaan ei ole valistussivu, vaan tietosanakirja. --Ossi Viljakainen 09:45 heinä 16, 2004 (UTC)

Nimettömänä kirjoitteleva Sakari Karppinen? No, pahoittelen jos kiireesäni olen joskus unohtanut kirjoittauta sisään jolloin nimi on jäänyt pois. Anteeksi pyyntö sen johdosta.

Oikeastaan huumausaineista puhuttaessa AINOAT TÄYSIN VARMAT FAKTAT ovat 1. AINEEN KEMIALLINEN KOOSTUMUS ja 2. LAKI. Aineiden fysiologiset vaikutukset (tai niiden voimakkuus) käyttäjään vaihtelevat yksilöstä riippuen. Mielestäni NEUTRAALEIN tapa on tuoda esiin vain nuo VARMAT FAKTAT. Siis aineen kemiallinen koostumus ja lain määräykset. Ihan hyvä että laitoit tuon linkin LSD:stä "Erittäin vaarallisiin huumeisiin". Huumausaineet määrittelee sosiaali- ja terveysministeriö ja sen alainen lääkelaitos (käytännössä kaiketi yksin jälkimmäinen). Luetteloa muutetaan uusien aineiden ilmaantuessa. Ennen luettelo julkaistiin huumeasaineasetuksessa, mutta ei julkaista enää. Taisi olla syynä se, että lakikirjaa eräät tahot käyttivät ostoslistana kun nuo aineet olivat siellä kaikkien nähtävänä.... Säädöskokoelmassa se paperiversiona julkaistaan tietysti vieläkin. Erittäin vaarallisen huumausaineen määrittelee viime kädessä oikeus. Määrittelly tehdään kuitenkin perusteellisten asiantuntijaselvitysten pohjalta ja, usko pois, rikosoikeudessa vallitsevan syytetyn suosimisperiaatteen vuoksi ei erittäin vaaralliseksi määritellä ainetta ennen kuin siitä on kaiken järkevän epäilyn ulkopuolella oleva näyttö. Voit olla varma että myös syytetyn asianajajat omalta osaltaan huolehtivat siitä, että selvitys on oikein perusteellinen - maksaahan siitä viime kädessä valtio siitä heille n. 90 euroa/tunti...Toki oikeus ja jopa syytäjä ovat siitä ilmankin velvolliset huolehtimaan. Taidan tuosta selvyyden vuoksi kirjoittaa lisäyksen tuonne itse (huumausainerikos)artikkeliinkin. terv. Sakari Karppinen


Asian tulenarkuuden vuoksi on parasta, että huumausaine ja sitä koskeva lainsäädäntö pidetään mahdollisimman siististi erillään toisistaan. Tämä voidaan tehdä vaikka niin, että jokaisen huumausaineartikkelin yhteydessä on (pieni) osio, joka käsittelee aineen laillisuusstatusta. Kerrottaessa aineen fysiologisista ja psyykkisistä haitoista tulee käyttää lähteenä ainoastaan asianmukaisesti tehtyjä lääketieteellisiä tutkimuksia, lähteinä ei pidä käyttää kummankaan puolen äänitorvisivustoja, eikä lainsäädäntöä. On myös täysin absurdia kuvitella, että joku nuori alkaisi käyttää LSD:tä luettuaan siitä Wikipediasta. Erillinen huumausainerikos-artikkeli on toimiva ratkaisu. -- MikkoM 15:48 heinä 16, 2004 (UTC)

Ehdotuksesi on rakentava. Siis "fysiologisista ja psyykkisistä haitoista tulee käyttää lähteenä ainoastaan asianmukaisesti tehtyjä lääketieteellisiä tutkimuksia, lähteinä ei pidä käyttää kummankaan puolen äänitorvisivustoja, eikä lainsäädäntöä". Lainsäädännöstä mainitaan erillisessä kappaleessa, josta on viitaus huumausainerikoksiin. Näinkö? Kannatan. Ossi Viljakainen on ihan älykkään tuntuinen kaveri, jolla näyttää olevan vahvat mielipiteet tiettyjen huumausaineiden vaarattomuudesta ja tarve tuoda mielipiteensä esiin. Mielipiteitä, perusteltujakaan ei kuitenkaan tulisi esittää totuutena sellaisessa asiassa, jossa ei edes tiedeyhteisön sisällä vallitse yksimielisyyttä. Nyt tuolla muutamien huumeiden kohdalla esitetteyjen "faktojen" todenperäisyyden tueksi ei ole esitetty mitään viitteitä. Kun sellainen esitetään, niin helposti löytyy vastaava ja huumeen turmiollisuuden todistava "fakta". Eiköhän pysytä vain aivan aineen kemiallisen koostumuksen selvittämisessä ja historiallisessa katsannossa. Kiistämättömänä ja oleellisena tosiasiana mielstäni tulee kuitenkin mainita aineen laittomuudesta vaikka erilisessä kappaleessa asiaa sen kummemmin painottamatta. Sakari Karppinen.

Sanokaahan tietotekniikka tuntevat miksi tuo allekirjoitus ei tartu tähän?? Opera on selain..En ole vielä ehtinyt perhtymään tämän wikipedian hienosäätöön...t.SK Sakari Karppinen

LSD-artikkelia koskeva sisällöllinenj debatti tulisi keskittää yhteen paikkaan, ja se luonteva paikka on Keskustelu:LSD - eikä suinkaan yhden käyttäjän keskustelusivu. 213.243.157.114 19:57 heinä 16, 2004 (UTC)

Vielä neutraaliudesta muokkaa

Ilmeisesti tämän artikkelin neutraalius on vieläkin kyseenalainen, ainakin TBonen mielestä. Olettaisin että muut osiot artikkelissa ovat suhteellisen riidattomia paitsi tuo käytön haitat -osio? Mikä siinä on mielestänne virheellistä? Miten sitä pitää korjata? Viitteet? - MikkoM () 08:05 syys 14, 2004 (UTC)

Perin erikoista kyseenalaistaa artikkelin neutraalius jättämällä kuitenkin kertomatta miltä osin neutraalius on kyseenalainen. Artikkeli noudattaa samaa kaavaa kuin muutkin päihdeartikkelit sisältäen tiedot aineen vaikutuksista, haitoista, lainsäädännöstä ja historiasta muiden seikkojen ohella. --Ossi Viljakainen 12:36 syys 16, 2004 (UTC)

♠ Minusta tämä keskustelu on turha, koska kysymyksessä on aihe, joka on käsitelty en.wikin puolella siten, että mukana on myös joitain jotka tietävät mistä puhuvat. Kun artikkeliamme lukee nyt, siitä paistaa läpi viime vuosituhannen sosiopoliittiset uhkakuvat ja propaganda, joka pitäisi minusta vaihtaa en.wikin tyyliseen neutraaliin ilmaisutyyliin. Mielestäni kaikkein parhain ratkaisu olisi kääntää koko http://en.wikipedia.org/wiki/Lsd suomeksi ja katsoa sitten jäisikö nykyisestä rääpäisystämme siihen jotain lisättävää. --One among many 18. helmikuuta 2008 kello 03.44 (UTC)

Ehdottoman samaa mieltä, englanninkielisen artikkelinen kääntäminen lie paras ratkaisu. Käytön haitat -osion viitteet ovat vähintäänkin epävarmoja eikä niillä ole korrelaatioita oikeisiin, riippumattomien (yliopistojen ja neutraalinen tutkimuslaitosten vs. DEA:n ja hallitusten) osapuolten tekemiin tutkimuksiin. On aivan täyttä skeidaa että LSD:lle olisi jotenkin yleistä aiheuttaa skitsofreniaa tai muita piileviä mielisairauksia. Kyseiset tapaukset ovat harvassa. Samoin kohta "LSD:n ja muiden psykedeelien käytöstä aiheutuu pysyviä fyysisiä seurauksia ja/tai vieroitusoireita." on vailla minkäänlaista totuuspohjaa. Ensinnäkin LSD:n ja "muiden psykedeelien" triviaali vertaus keskenään osoittaa vähintäänkin kohdan kirjoittajan tietämättömyyden aiheesta, ja itse pointti, eli että LSD aiheuttaisi pysyviä fyysisiä seurauksia ja/tai vieroitusoireita on puppua. On varmasti mahdollista pysyvien fyysisten vaikutusten aiheutuminen toiminnan johdosta, joka tapahtui LSD:n vaikutuksen alaisena, mutta itse aine on kropalle suht myrkytön. --Tzaeru 27. tammikuuta 2010 kello 15.59 (EET)Vastaa

LSD:n historiasta muokkaa

Mikähän mahtaa olla tämän asian laita: Helsingin sanomissa oli uutinen Hoffmannin kuolemasta, ja samalla mainittiin hänen keksineen LSD:n vahingossa yrittäessään valmistaa myrkkyä viljojen sienitauteihin. Herää kysymys että mistä todella on kysymys juuri tämän sienitautiaineen kanssa josta täällä ei mainita halaistua sanaa? Täyttä roskaa vai vinhaa perää? --Styroks 2. toukokuuta 2008 kello 21.55 (UTC)

Siis korjaan, Hesarissa 1. toukokuuta 2008 mainitaan sanatarkasti asiasta näin: "Hoffman kehitti LSD:n tutkiessaan viljojen sienitaudin lääketieteellistä käyttöä 1938." :D --Styroks 2. toukokuuta 2008 kello 22.05 (UTC)
Sienitauti viitannee torajyvään. —B. Nuhanen 2. toukokuuta 2008 kello 22.13 (UTC)

Luotettava lähde LD-arvolle? muokkaa

Mistä voitaisiin löytää luotettava lähde LD-arvolle eli ns. tappavalle annokselle? Artikkeli kaipaa kipeästi. En löytänyt en-wikistä kun selasin läpi. --Hartz (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 23.55 (EET)Vastaa

Erowidistä löytyy LD50 arvoja eläimille mutta ne eivät tietenkään ole suoraan sovellettavissa ihmiseen. Yhtäkään varmaa myrkytyskuolemaa LSD:stä ei liene, joten määrittäminen on vaikeaa. Muutamia tapauksia on, joissa myrkytyskuolemaa epäillään, mutta kunnollista diagnostiikka ei ole tehty. Yhdessä tapauksessa vuodelta 1972 kahdeksan kaverusta oli vetänyt 80-90%:sta LSD-kidettä nenään, luullen sitä kokaiiniksi. Annos kokaiinia on jotain 30-100mg ja kun tyypillinen annos LSD:tä on n. 100 mikrogrammaa niin voi arvella annoksen olleen monisatakertainen tai pahimmillaan lähemmäs 1000-kertainen. Kolmelle heistä tuli hengityslama ja heidät piti laittaa hengityskoneeseen. Kaikki kuitenkin selvisivät hengissä hoidon avulla. Tarvittava annos on joka tapauksessa niin valtava ettei liene ylipäätään kovin todennäköistä saada sellaista määrää haltuunsa.--Custoo (keskustelu) 31. tammikuuta 2015 kello 23.37 (EET)Vastaa
Luulis että arvo on aika yksilöllinen. Ainetta on sitäpaitsi tutkittu ihmisellä niin vähän, ainakaan tältä kantilta, että olisi mitään luotettavaa lahdettä. --Styroks (keskustelu) 1. helmikuuta 2015 kello 12.38 (EET)Vastaa
Tähän liittyen joku IP-osoite kirjoitti: https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Huumausainerikos_Suomessa&diff=14642068&oldid=14602746 --Hartz (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 14.30 (EET)Vastaa
Tämän kirjan mukaan eläinkokeista ekstrapoloitu LD50-arvo ihmisille olisi 0,2 mg/kg. --MiPe (wikinät) 3. helmikuuta 2015 kello 14.34 (EET)Vastaa
Paremman puutteessa tuo voisi olla ihan hyvä,, koska se tuntuu olevan linjassa muiden tietojen kanssa ja se mainitaan myös tuossa erehdyskeississä ja lähteeksi annetaan tämä. Voisi yrittää katsoa löytyisikö tuo jostain kokonaisuudessaan. Sama lähde ja luku mainitaan myös toisessa keississä, jossa kuukauden vanhasta kropasta oli löydetty LSD:tä pitoisuudessa, joka vastaisi 320 mg:aa suonensisäisesti.--Custoo (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 22.48 (EET)Vastaa

Lupaava artikkeli -ehdotus muokkaa

  Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan lupaavaksi. Onko tässä perusasiat riittävän neutraalisti, vai onko vielä korjattavaa? Artikkeli näyttäisi olevan muuten lähteistetty, paitsi loppuosion väite suomalaisesta oikeuskäytännöstä vaatii vielä huomiota, joten se pitäisi lähteistää tai poistaa. En ole itse kirjoittanut tätä artikkelia kokonaan, joten en voi taata että kaikki on täysin kunnossa. --Savir (keskustelu) 28. marraskuuta 2015 kello 11.27 (EET)Vastaa

Voisi ottaa mallia artikkelista Ketamiini, joka on valittu lupaavaksi. Osiot inspiraation lähteenä ja suorituskyvyn parantamisesta ovat vähän kyseenalaisia ja pitkiä, ne voisi sulauttaa osaksi muuta tekstiä lyhyemmin, jolloin ei olisi omia osioita niille. --Hartz (keskustelu) 19. joulukuuta 2015 kello 13.47 (EET)Vastaa
Enpäs ole tämän aineen kanssa ollutkaan vastikään ammatillisesti tekemisissä (kokeillut en ole koskaan). Mielestäni tämä ei lähteistyksestä huolimatta täyt NPOV-kriteereitä vaan voi toimia jopa huumeen piilomainontana. En kannata. --Höyhens (keskustelu) 21. joulukuuta 2015 kello 12.58 (EET)Vastaa
Auttaisiko neutraaliusongelmaan se, että tehtäisiin osio "Kampanjointi puolesta ja vastaan", johon sijoitettaisiin kaikki sävyltään vähänkin myönteiset ja kielteiset kannanotot kannanottoina ja ilmoittaen kuka sanoo? Silloin kaikista muista osioista voi tehdä nykyistä tieteellisempiä. --Savir (keskustelu) 21. joulukuuta 2015 kello 14.31 (EET)Vastaa
Ei olisi ehkä universaalisti sopiva otsikko kaikkiin myönteisiin kannanottohin. Esim. Kary Mullis tuskin hyötyi LSD:n käytöstä tutkimustyössään kampanjoidakseen LSD:n puolesta, vaan enemmänkin niin vaan sattui käymään? Oliko hän edes tietoisesti hakenut LSD:stä apua työhönsä, vai sattuiko hän muuten vaan olemaan kiinnostunut trippailusta ja sattui lykästämään, että tuli työasiat mieleen? --Custoo (keskustelu) 21. joulukuuta 2015 kello 18.39 (EET)Vastaa
Ei se Savirin ehdotus varmasti huonontaisikaan tilannetta, mutta iso työ on saada siitä riittävän neutraalia. Muuten, mitä selvennystä oikein kaipaat tuohon vaarallisten psyykkisten vaikutusten suuruuteen? Riittäisiko, että korvaisi pyynnön kaksoispisteella, koska niitä on siinä perään lueteltu ja ne ovat kyllä varsin vakavia. Vai haluatko tietoa prevalenssista eli kuinka usein näitä esiintyy? Minulla ei siihen ole nyt faktaa, mutta kenties jollakulla on ajankohtaisempaa tietoa. --Höyhens (keskustelu) 21. joulukuuta 2015 kello 20.24 (EET)Vastaa
Eikö 'riski' ole todennäköisyys, luku, joka kuvaa tapahtumien lukumäärää jaettuna tapahtumalle alttiina olevien määrällä? Nyt sen osion nimi on Riskit, mutta sen ensimmäisessä kappaleessa on vain 'voi'-lauseita eikä mitään lukuja. --Savir (keskustelu) 22. joulukuuta 2015 kello 09.11 (EET)Vastaa
On. Kyllä matemaattinen riski on todennäköisyys. Sen ymmärtävät myös lääketieteellisen koulutuksen saaneet yleensä. Emme silti oleta kansan syvien rivien sitä ymmärtävän juuri noin. Kiitän selityksestä, kysymys on hyvä, mutten ikävä kyllä osaa vastata. Mielestäni sekin on ammattitaitoa että voi tämän myöntää. Toivottavasti joku muu osaa vastata. --Höyhens (keskustelu) 22. joulukuuta 2015 kello 20.04 (EET)Vastaa
Lääketieteessä esiintyvyydestä käytetään nimitystä prevalenssi. Jossain lääkäriportaalissa olisi varmaan näiden pahojen ja uusiutuvien trippien prevalenssista tietäviä, mutta olen tähän hätään unohtanut salasanani liiton sivuille eli sinne pääsee muutkin kuin minä mihin minäkin. Ja ei, en ole se valelääkäri. Jos haluaa saada tuosta riskistä tietoja kannattanee koettaa englanniksi prevalence + bad trips. En tiedä tuleeko sieltä asiaa vai propagandaa jompaankumpaan suuntaan. Ja noita kun on muitakin ongelmia kuten artikkelissa oikein sanotaan kuten toisaalta sekin, ettei riippuvuus ole se suurin asia juuri tämän huumeen kohdalla. --Höyhens (keskustelu) 22. joulukuuta 2015 kello 20.22 (EET)Vastaa
Vaihdoin osion nimeksi nyt "Haittavaikutukset". --Savir (keskustelu) 22. joulukuuta 2015 kello 09.55 (EET)Vastaa
Hyvä. Ja minä ryhmittelin käyttötarkoitukset uudelleen poistamatta asiaa. --Höyhens (keskustelu) 22. joulukuuta 2015 kello 20.13 (EET)Vastaa
Tulipas tuosta viimeisestä lauserakennelmastani hankala, sorry siitä. Mutta tässä muodossa kuin se on nyt, muutan mielipiteeni: Kannatan tällaisena EDIT kunhan lainsäädännöllinen asema selkenee lupaavaksi. --Höyhens (keskustelu) 22. joulukuuta 2015 kello 20.29 (EET)Vastaa
Tein artikkeliin erinäisiä lisäyksiä vanhasta toksikologian kirjastani. --Höyhens (keskustelu) 23. joulukuuta 2015 kello 11.55 (EET)Vastaa
Samasta kirjasta on myös uudempia painoksia. Vuoden 2001 painos on verkossa saatavilla. Onko tuota samaa kappaletta enää edes uudemmassa painoksessa vai onko se poistettu?--Custoo (keskustelu) 24. joulukuuta 2015 kello 12.18 (EET)Vastaa
Tarvittais juristia nyt katsomaan onko toi "erittäin vaarallinen huume" nyt lähteistetty, en saa itse lakitekstistä selvää ja lähdepyyntökin on. --Höyhens (keskustelu) 23. joulukuuta 2015 kello 12.37 (EET)Vastaa
Vielä huomaan kaksi ongelmaa: 1) johdanto ei ole kovin hyvä, 2) tarvittaisiin enemmän kemian asiantuntemusta ja osio pitäisi olla sille miten LSD:tä valmistetaan. Tuollainen osio on artikkelissa Ketamiini, sen ei tarvitse olla pitkä. --Hartz (keskustelu) 23. joulukuuta 2015 kello 18.18 (EET)Vastaa

Ei ole saavutettu konsensusta, ja vielä esimerkiksi on rikkinäisiä lähdelinkkejä. Arkistoidaan tässä vaiheessa.--PtG (keskustelu) 24. joulukuuta 2015 kello 12.27 (EET)Vastaa

Liittyen inspiroitumiseen ja mikrodosing tyyppiseen käyttöön muokkaa

Englanninkielisessä wikipediassa on artikkeli en:Psychedelics in problem-solving experiment, joka käsittelee 60-luvulla kesken jäänyttä tutkimusta. En tiedä miten luontevasti sen itse artikkeliin linkittäisi, mutta siellä on lähteissä ja aiheesta muualla osiossa kaikkea mielenkiintoista, jos haluaa tähän artikkeliin sieltä jotain kaivella.--Custoo (keskustelu) 28. marraskuuta 2015 kello 15.09 (EET)Vastaa

Ehkä on hyvä liittää se keskustelusivulle, kuten joku näyttää jo tehneenkin. --Höyhens (keskustelu) 22. joulukuuta 2015 kello 20.33 (EET)Vastaa

Vuoden 1982 Farmakologia ja toksikologia lähteenä muokkaa

Edellinen keskustelu meni kesken keskustelun arkistoon, joten otetaan tässä uusiksi. Eli tästä lähteeksi viitatusta kirjasta on myös uudempia painoksia. Vuoden 2001 painos on verkossa luettavissa. Onko tuota viitattua kappaletta enää edes uudemmassa painoksessa vai onko se poistettu? Meinaan vaan, että voihan olla että asiantuntijoidenkin on täytynyt tarkistaa tietojaan sitten vuoden 1982. Esimerkiksi tuosta teratogeenisyydestä sanotaan englanninkielisessä wikipedia-artikkelissa "The mutagenic potential of LSD is unclear. Overall, the evidence seems to point to limited or no effect at commonly used doses." ja viitataan vuodelta 1998 olevaan tutkimukseen--Custoo (keskustelu) 24. joulukuuta 2015 kello 12.35 (EET)Vastaa

Aiheesta muualla -osiossa olevassa LSD Investigator’s Brochure summataan eri osa-aluieisiin liittyvää tutkimusta. Otsikon Reproductive Toxicity alta löytyy tuon esimerkissä mainitun aihepiirin tutkimuksen yhteenvetoa.--Custoo (keskustelu) 24. joulukuuta 2015 kello 12.47 (EET)Vastaa
Joo, uskon että asia on ihmisen osalta kiistanalainen. Miksei myös voi tehdä ennakkoluulojen värittämää tutkimusta. Onko se tieteellistä en osaa sanoa, tiukasti ottaen ei. Minun lähteeni on niin vanha että asiasta voi olla uudempaa tietoa. --Höyhens (keskustelu) 24. joulukuuta 2015 kello 13.02 (EET)Vastaa
Tuolla verkkoversion sivuilla sanotaan että Medicina ei ota vastuuta 6. painoksen tietojen oikeellisuudesta, joten oikeellisuudesta lienee vielä vähemmän takeita noissa vanhemmissa painoksissa. Jos kappale on poistettu kirjasta kokonaan, on mielestäni kyseenalaista, voiko sitä käyttää lähteenä ollenkaan.--Custoo (keskustelu) 24. joulukuuta 2015 kello 13.08 (EET)Vastaa
Hyvä kysymys. Mielestäni sitä voi käyttää vain maininnalla että tieto saattaa olla vanhentunutta. --Höyhens (keskustelu) 24. joulukuuta 2015 kello 13.11 (EET)Vastaa
Olisin sitä mieltä, että jos jutut pitää paikkansa, niille pitäisi löytyä tuoreempikin lähde, johon ei liity vastaavanlaista ristiriitaa. Tieto saattaa olla vanhentunutta -tyylinen viittaus tuskin sopii lupaavan artikkelin kriteereihin--Custoo (keskustelu) 24. joulukuuta 2015 kello 15.03 (EET)Vastaa
Agree. Tämän voisi heittää seuraavaksi vertaisarviointiin. God Hjul. -Höyhens (keskustelu) 24. joulukuuta 2015 kello 16.55 (EET)Vastaa

Otin nyt nuo vanhentuneeseen lähteeseen perustuvat kohdat pois ja ne löytyy tästä alempaa, jos haluaa etsiä niille ajantasaisia lähteitä.--Custoo (keskustelu) 25. helmikuuta 2016 kello 15.32 (EET)Vastaa

LSD on aine, jolla on aiheutettu myös kokeellisia psykooseja.[1]
(Kauhutilat saattavat aiheuttaa tuskaisuutta ja paniikkitiloja, joskus väkivaltatekoja tai itsemurhia.[25] ) Näiden kauhukokemusten esiintyvyydeksi on arvioitu 10–20 prosentilla käyttökertaa kohden[1].
(Täyttä varmuutta takautumien yhteydestä aiempaan LSD:n käyttöön ei kuitenkaan ole,[3]) mutta tiedetään esimerkiksi väsymyksen ja ylirasituksen altistavan niille[1]. On myös epäilty solumetabolian palautumatonta muutosta käytön yhteydessä[1].
LSD tiedetään myös teratogeeniseksi ainakin eläinkokeiden perusteella. Myös LSD:n käyttäjät ovat synnyttäneet epämuodostuneita lapsia.[1]
Yhteisvaikutuksista tiedetään, että klooripromatsiini ja barbituraatit vähentävät LSD:n psykoosia provosoivaa vaikutusta, kun taas amfetamiini ja kannabis lisäävät sitä.[1]
  1. a b c d e f Juhana Idänpään-Heikkilä: ”Lysergidi”, Farmakologia ja toksikologia, s. 335–337. 3. painos. Helsinki: Kandidaattikustannus, 1982. ISBN 951-99395-7-1.

Takaumat ja HPPD muokkaa

Artikkelissa lukee nyt "Kun takauma on häiritsevä ja pitkäkestoinen, kyseessä on HPPD-häiriö." Toivoisin tarkentavaa keskustelua siitä onko LSD:n käyttöön yhdistetyt takaumat ja HPPD sama asia tai samaa jatkumoa, niin että HPPD:n voisi sanoa olevan takaumien krooninen muoto. Ymmärtääkseni takaumia voi seurata mistä tahansa voimakkaasta kokemuksesta, joka on tallentunut tunnemuistiin. Tapahtumaan liittyvät triggerit kuten äänet, tuoksut, paikat, objektit jne. voivat laukaista kokemuksen palautumisen tunnemuistista hyvin elävänä ja kokonaisvaltaisena. Tämän ilmiön ongelmallinen kroonistuminen on mielestäni enemmänkin traumaperäinen stressihäiriö. Päihteiden käyttöön liittyvä ns. bad trip voi olla traumaattinen kokemus, joka voi palata mieleen akuutisti sopivan triggerin tullessa vastaan, tai siitä voi seurata kroonisempi traumaperäinen stressihäiriö. Traumatisoituminen on aina traumatisoitumista, oli sen aiheuttaja mikä tahansa.[1] Sen sijaan HPPD eli hallusinogeenien käytöstä johtuva aistivääristymien jäännöstila, on tyypillisesti vain näköaistiin liittyvä häiriötila, jonka diagnoosikriteereihin ei liity muunlaista oirehdintaa. Ymmärrettävästi jatkuva aistihäiriö voi tuottaa sekundääristä ahdistusta, jos se on niin voimakas, että se haittaa normaaleista asioista selviytymistä. HPPD:n laukeaminen ei myöskään vaadi traumaattista päihdekokemusta. HPPD on aistihäiriö, kun taas takaumat ja PTSD, ovat kokonaisvaltaisempaa emotionaalista ja psyykkistä oirehdintaa. Mielestäni takaumien ja PTSD:n ja toisaalta HPPD:n oirekuva on merkittävän erilainen, eikä niitä voi siten rinnastaa.--Custoo (keskustelu) 3. lokakuuta 2016 kello 23.03 (EEST)Vastaa

Täältä löytyy jotain määritelmää ja kuvausta eroista. Esim. "Flashback and HPPD appear to be part of a vast and broad spectrum of non-psychopathological and psychopathological states" eli "samaa laajaa tilojen kirjoa". Ehkä on väärin sanoa, että HPPD on takauma, vaan siteeraamassasi kohdassa voisi käyttää esim. sanaa "kokemus" tms. --Savir (keskustelu) 4. lokakuuta 2016 kello 07.34 (EEST)Vastaa
Palaa sivulle ”LSD”.