Keskustelu:Hattulan Pyhän Ristin kirkko

Artikkeli Hattulan Pyhän Ristin kirkko on valittu hyväksi artikkeliksi ilman vertaisarviointia.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
30.10.–1.11.2010	Ehdolla lupaavaksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
8.–15.11.2010	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Kelpaako lupaavaksi? Tarkoitus on laajentaa vielä hyväksi, materiaalia on, mutta askel kerrallaan. --Ulrika 30. lokakuuta 2010 kello 09.45 (EEST)

Hyvältähän tuo näyttää, mutta tämä kohta jäi Historia-osiossa hämmentämään: "Siinä yhteydessä paljastettiin, joita on entisöity kahteen otteeseen. O. Niemi 1939–1940 ja 1980-luvulla." --Jmtapio 30. lokakuuta 2010 kello 09.59 (EEST)

Kiitos huomiosta, jossakin vaiheessa lipsahtanut pois, kun muokkasin tuota kohtaa eestaas omalla koneella. --Ulrika 30. lokakuuta 2010 kello 10.07 (EEST)

Kannatan –J.K Nakkila 30. lokakuuta 2010 kello 14.41 (EEST)

Olisi mukava saada kooste, jossa on selvitetty teorioita edeltävistä rakennuksista. Erään tarinan mukaan paikalla sijaitsi puukirkko jonka kristinuskoon taipumattomat hämäläiset (vai hyökänneet novgorodilaiset?) polttivat ja siksi kirkko olisi rakennettu juuri tiilestä. Ja samalla voisi selvittää kirkon rakentamiseen liittyvän historiallisen viitekehyksen laajemmin. Tiilet on muuten tehty nykyisen Herniäisten uimarannan matonpesupaikalla sijainneessa "tehtaassa", jossa tehtiin arkeologisia kaivauksia muistaakseni 1960- tai 1970-luvulla, jolloin paikalla sijaitsi vielä leirintäalue. Mutta nämä ovat vain ehdotuksia jatkoparantamista ajatellen ja nykyisellään näen artikkelin riittävän kattavaksi, selkeäksi ja lähteistetyksi siten että se täyttää lupaavan artikkelin kriteerit. Siis kannatan. --Gwafton 31. lokakuuta 2010 kello 00.07 (EEST)

Mistähän tällaisia teorioita ja uimarantatehtaita on luettavissa? Lainasin lainastosta Hiekkasen, eikä se kerro puukirkoista muuta kuin että niistä ei tiedetä mitään muuta kuin että niitä on todennäköisesti ollut useampi parin sadan vuoden aikana ja vuonna 1398 ollut kirkko on saanut aneoikeudet. Yksityisajattelua ei kannata kirjata Wikipediaan, mutta jos joku vakavasti otettava tutkija on esittänyt vakavasti otettavia näkemyksiä, lukisin mielelläni, tai jos lähde on sinulla, kirjoittaminen käy sinulta helpommin. --Ulrika 31. lokakuuta 2010 kello 09.18 (EET)

Puukirkoista ei tosiaan ole muuta kuin teorioita ja epäsuoria viitteitä, mutta mielestäni ne voisi mainita tässä (toki tähdentäen että ovat teorioita ja kuka ne on esittänyt; pois lukien liian pitkälle menevät ja hatarat päätelmät). Satun tietämään asioista vain siksi, että olen noilla nurkilla pyörinyt lapsuudessani hyvinkin paljon. Mutta nämäkin tiedot toki auttaisivat lähteiden etsinnässä. Kumma jos tiilentekopaikasta ei ole mainintaa missään. --Gwafton 31. lokakuuta 2010 kello 13.40 (EET)

En ole vielä kovin perusteellisesti kaivanut verkkoa, eli voi löytyäkin. Pääasiallinen lähteeni on Hiekkanen, jossa on vielä jäljellä käyttökelpoista tietoa runsaasti. Mutta otan kommenttisi huomioon, ja katsotaan niitä seikkoja sitten jatkokehittelyvaiheessa. Keskeisiä perustietojahan ne eivät ole. --Ulrika 31. lokakuuta 2010 kello 13.46 (EET)

Kyllä tämä lupaavaksi menee. Onnea jatkoon ja hyvän statuksen jahtaamiseen. --Bluto 31. lokakuuta 2010 kello 09.22 (EET)

Lupaava --Nedergard 31. lokakuuta 2010 kello 17.13 (EET)

Helposti lupaavaksi. --Lakritsa 1. marraskuuta 2010 kello 13.46 (EET)

Tiiliruukki

Artikkeliin lisätty pätkä tiiliruukista saattaa olla kansanperinnettä, sillä Museoviraston sivulla se on todettu 1800-luvun tiiliruukiksi. Jätin sen kuitenkin artikkeliin maininnaksi mutta lisäsin Museoviraston näkemyksen. Puukirkoista ei ole löytynyt verkkolähteitä, joten ehkä se perinne on kirjattu kirjallisiin lähteisiin, joita ei ole käytettävissäni. Saattaisi löytyä tämän artikkelin lopussa luetelluista teoksista, mutta jäävät nyt tutkimatta. --Ulrika 8. marraskuuta 2010 kello 11.59 (EET)

Birger Jaarli

Birger Jaarli kirjoitetaan poikkeuksellisesti Birger Jaarli. kohta Henkilönimen epiteetit ja [1] 12. marraskuuta 2010 kello 17.44 Ulrika

Jopas jotain, opin siis tänäänkin uutta.--130.234.68.220 12. marraskuuta 2010 kello 17.56 (EET)