Kerteselkä

järvi Jämsässä Keski-Suomessa

Kerteselkä [2][1] on Keski-Suomessa Jämsässä sijaitseva järvi.[2][1]

Kerteselkä
Valtiot Suomi
Maakunnat Keski-Suomi
Kunnat Jämsä
Koordinaatit 61°58′36″N, 24°49′24″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue Kertejoen valuma-alue (35.69)
Laskujoki Kertejoki [1]
Järvinumero 35.692.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 104,4 m [1]
Rantaviiva 35,1102 km [2]
Pinta-ala 5,24295 km² [2]
Tilavuus 0,0357916 km³ [2]
Keskisyvyys 6,83 m [2]
Suurin syvyys 35,07999 m [2]
Saaria 11 [2]
Kartta
Kerteselkä

Maantietoa muokkaa

Järven pinta-ala on 524 hehtaaria eli 5,2 neliökilometriä. Se on 7,3 kilometriä pitkä ja 2,9 kilometriä leveä. Järvellä on koilliseen työntyvä lahti, jossa on Mustalahden ja Kivilahden lahdenhaarat, ja ne kasvattavat järven leveyttä. Järven keskikohdalla järvi on leveimmillään 1,5 kilometriä leveä. Järven ympäristö on alavaa maata ja sen ympäristössä on vain muutama mäki, mutta sen rannat voivat olla paikoin jyrkät. Viitavuoren kallioinen pää ulottuu lähes järven kaakkoispäähän asti.[2][1]

Järvessä on laskettu olevan 11 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 6 hehtaaria, mikä on noin 1,1 % järven kokonaispinta-alasta. Saarista Ruunusaari ja Lammassaari ovat yli hehtaarin suuruisia, muista saarista 8 ovat yli aarin ja yksi on alle aarin kokoinen. Muita karttaan nimettyjä saaria ovat Pikku-Ruopas, Iso-Ruopas, Pikku-Harmaa ja Pukkisaari.[2][1]

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 36 miljoonaa kuutiometriä eli 0,036 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 6,8 metriä ja suurin syvyys on 35,1 metriä. Järven luoteispäästä Kylmälahdesta sen kaakkoispään Likolahteen ulottuu järven pituinen syvänne. Siinä on useita yli 15 metriä syviä syvänteitä, joita ovat luoteispään järvenosassa, Kertteen kulmakunnan kohdalla ja Matokulman kohdalla. Syvin kohta sijaitsee Kertteen kohdalla, missä on 1,5 kilometriä pitkä yli 30 metriä syvä syvänne.[2][1]

Järven rantaviivan pituus on 35 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 3 kilometriä. Sen rannat ovat kartasta katsoen metsämaata, joka on paikoin soistunutta ja jota rikkovat jotkin rantaan asti ulottuvat pellot. Järvellä on muutama kulmakunta, joita ovat Vedenpää, Ylösvesi, Kerte ja Matokulma. Asutus on haja-asutusta ja vapaa-ajan asutusta. Niille johtaa tiet pohjoispuolella kulkevalta kantatieltä 56 tai siitä haarautuvalta yhdystieltä 14329.[2][1][3]

Vesistösuhteet muokkaa

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Keuruun reitin valuma-alueen (35.6, Keuruun reitti) Kertejoen valuma-alueella (35.69), jonka Kerteselän lähialueeseen (35.692) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 104,4 metriä mpy.[1][4]

Kerteselkä on Kertejoen valuma-alueen keskusjärvi. Se saa pääosan vedestään Myllyojan valuma-alueelta (35.693), Syväojan valuma-alueelta (35.694), Palsinajärven valuma-alueelta (35.695) ja Kuorikkaojan valuma-alueelta (35.696). Siellä sijaitsee Palsinajärvi (42 ha), joka laskee Kerteselän kaakkoispäähän. Kerteselän lähialueella on kahdeksan muuta yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Niistä huomattavimpia ovat Iso-Mustinki (13 ha), joka laskee Särkisjärven (1 ha) ja Lepolan (1 ha) kanssa Kivilahteen, Ohralammi (1 ha), joka laskee Kivilahteen etelästä päin, Ehunlammi (3 ha), Suolammi (1 ha), Iso-Haukinen (3 ha) ja Pikku-Haukinen, jotka laskevat yhdessä Kivilahteen, sekä vielä Kotajärvi (2 ha), joka laskee järven kaakkoispäähän.[1][4]

Järven laskujoki Kertejoki laskee Säynäänlahdessa 5,5 metriä alempana sijaitsevaan Kuoreveteen.[4]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g h i j Kerteselkä, Jämsä (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.9.2019.
  2. a b c d e f g h i j k l Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 31.12.2017.
  3. Kerteselkä, Jämsä (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 143.9.2019.
  4. a b c Kerteselkä (35.692.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 31.12.2017.