Kendō Suomessa

(Ohjattu sivulta Kendo Suomessa)

Kendō (jap. 剣道, kendō) on japanilaiseen miekkailuun pohjautuva kamppailulaji. Suomessa kendōta on harjoitettu vuodesta 1986 lähtien. Suomessa oli vuoden 2009 lopussa yli 1000 kendōn harjoittajaa ja yhteensä 23 kendō-seuraa 20. paikkakunnalla. Lisäksi Suomen kendoseurojen keskusliittoon (FKA) kuuluu viisi iaidō-seuraa, joissa ei harjoitella kendōta. Suomen kendoseurojen keskusliitto ry on SLU:n jäsen. [1]

Kote-lyönti. Kyseenomainen tekniikka kuuluu shikakewaza-ryhmään eli peruslyöntitekniikoihin. Kote-lyönti suoritetaan kote-hanskan varteen; ei rystysille tai suojaamattomaan käsivarteen.
Kendōn 2005 SM-joukkuekilpailun palkitut FKA:n kendōn joukkue-SM-kisoissa 26. helmikuuta 2005 Ulvilassa
Kendō shiai. Tuomarit liputtavat pisteen punaiselle kilpailijalle kendōn yksilö-SM-kisoissa Helsingissä joulukuussa 2002.

Kendōn alku Suomessa

muokkaa

Suomen ensimmäisen kendō-leirin järjesti Porvoossa vuonna 1986 sikäläinen kyūdō-seura Heiwa No Yumi (nyk. Yosaiki ry.) Ajatuksen kendō-leirin pidosta saivat porvoolaiset Mitsuo ja Tarja Takayama. Kouluaikoinaan kendōta Japanissa harjoitelleen Mitsuo Takayaman vaimo Tarja oli kyūdō-harrastuksessaan tutustunut leireillä kyūdō-opettaja Feliks Hoffiin, jolla oli myös 4.dan kendōssa.[2],[3] Heiwa No Yumi r.y. otti heti leirin jälkeen kendoryhmän seuraansa muuttuen samalla monilajiseuraksi jonka nimeksi vaihdettiin Yosaiki. Tämä tapahtui 10.11.1986. Seuraavat kendō-seurat perustettiin Helsinkiin ja Turkuun. Hoff-sensein hoitaessa kyūdō-ryhmää, Angela Neumeister kävi vetämässä leirejä säännöllisesti 1980-luvun lopun Suomessa. Vuonna 1990 Japanin kendōliitto ZNKR osoitti Suomelle sen, mitä oltiin kaivattu: ensimmäisen vuotuisen kendō-opettajan Tōru Takahashin (tuolloin 6. dan), joka oli Tokion musiikki- ja taidekorkeakoulun kendō-opettaja. Hän ja muut Japanista vierailleet ZNKR:n lähettämät kendō-opettajat kehittivät merkittävästi Suomen kendōta [2] . Nykyisin Suomen kendoseurojen keskusliitossa on 28 jäsenseuraa 23 eri paikkakunnalla ja jäseniä liiton seuroissa yhteensä noin 1000 henkeä. Suurimpana kendō-kaupunkina mainittakoon Helsinki, jossa toimii jopa neljä Kendoliiton seuraa, joista kolmessa harjoitellaan kaikkia Kendoliiton kolmea miekkailulajia, kendōta, iaidōta ja jōdōta, ja neljännessä pelkästään iaidōta. Merkittävän laajentumisen kendō koki Suomessa vuonna 1999, jolloin toiminta aloitettiin Oulussa. Sieltä kendō on levinnyt ensin Kokkolaan, ja hieman myöhemmin myös Tornioon ja Kannukseen. Torniossa on tiettävästi maailman pohjoisin kendoseura.

Kendō-leirit tärkeä osa harjoittelua

muokkaa
 
Kendō-opettaja Saburō Iwatate (kolmas vasemmalta eturivissä) ja hänen sensei-opettajaryhmänsä FKA:n kendō-leirillä Kisakeskuksessa 11.–13. helmikuuta 2005 Pohjan kunnassa

Leireily on olennainen osa suomalaista kendōn harjoittelua. Suomessa järjestetään säännöllisesti useita kansallisesti tärkeitä leirejä, kuten Pori Jazz -festivaalin aikaan järjestettävä kesäinen Pori Jazz -kendōleiri, syystalvesta järjestettävä Helsinki-kendōleiri ja alkukesästä järjestettävä kyū-väelle suunnattu Linnakendō-leiri. Näille hakeutuu väkeä Suomen kaikista kendō-seuroista. Kendō-seurat järjestävät myös pienimuotoisempia leirejä.

Kendōssa kehittyminen vaatii harjoittelua monien erilaisten ihmisten kanssa. Näin vältetään haitallisten maneerien kehittyminen. Tämä toteutuu hienosti kendō-leireillä. Kendō-leireille on usein hankittu opettajia ulkomailta: varsinkin Japanista, mutta myös muualta. Opettajat tuovat usein mukanaan omia oppilaitaan, jotka myös monipuolistavat harjoittelua leireillä.

Kendō-leireillä on usein erilaisia teemoja kendōhon liittyen, ja niissä saatetaan harjoitella myös muita Suomen kendoliiton seuroissa harjoitettavia lajeja, kuten ZNKR jōdōta, ZNKR iaidōta tai näihin liittyviä koryū-lajeja. Kendō-leireillä järjestetään myös pääsääntöisesti kaikki Suomessa suoritettavat kendōn tasokokeet dan-arvoissa. Tällöin paikalle on saatu riittävä määrä graduointiraatiin tarvittavia edistyneitä, korkean dan-arvon kendō-harrastajia.

Suomen kendō-maajoukkueen menestys

muokkaa

Suomi on useasti kunnostautunut kansainvälisissä kendō-kilpailuissa, vaikka kendōta harrastavien määrä ei Suomessa ole kuin marginaalinen verrattuna valtalajeihin.[4] Taulukossa olevat lyhenteet WKC ja EKC tarkoittavat World Kendo Championships - (Kendōn maailmanmestaruuskisat) ja European Kendo Championships (Kendōn EM-kisat) -kisoja. Maailmanmestaruuskisat järjestetään kolmen vuoden välein. Euroopanmestaruuskisat järjestetään maailmanmestaruuskisojen välivuosina. Kunakin vuonna järjestetään vain joko WKC tai EKC -kilpailut. [2]

Vuosi Kilpailu Järjestysnro. Maa Kaupunki Suomen maajoukkueen saavutukset
1989 EKC
10.
Alankomaat Amsterdam
Suomi otettiin jäseneksi Euroopan kendōliittoon
1990 EKC
11.
Saksa Berliini
Markus Frey sai Fighting Spirit -palkinnon
1991 WKC
8.
Kanada Toronto
1993 EKC
12.
Suomi Turku
Naisten joukkue voitti pronssia
Mikko Salonen (KKTI) sai Fighting Spirit -palkinnon
1994 WKC
9.
Ranska Pariisi
Miesten joukkue 8 parhaan joukossa
Markus Frey (KKTI) sai Fighting Spirit -palkinnon
1995 EKC
13.
Skotlanti Glasgow
1996 EKC
14.
Unkari Miskolc
Naisten joukkue voitti kultaa
miesten joukkue voitti pronssia
1997 WKC
10.
Japani Kioto
Naisten joukkue 8 parhaan joukossa*
Mikko Salonen (KKTI) ja Susanna Porevuo (KKTI) saivat Fighting Spirit -palkinnon
1998 EKC
15.
Sveitsi Basel
Naisten joukkue voitti hopeaa
Susanna Porevuo (KKTI) voitti pronssia
1999 EKC
16.
Ranska Lourdes
Naisten joukkue voitti kultaa
Outi Kääriäinen (KKTI) voitti pronssia
2000 WKC
11.
Yhdysvallat Santa Clara
2001 EKC
17.
Italia Bologna
Naisten joukkue voitti kultaa
2002 EKC
18.
Ranska Nantes
Susanna Porevuo voitti hopeaa
2003 WKC
12.
Skotlanti Glasgow
Mikko Salonen (KKTI) miesten yksilökisoissa 8 parhaan joukossa
ja voitti Fighting Spirit -palkinnon
[2]
2004 EKC
19.
Unkari Budapest
Miesten joukkue voitti hopeaa, naisten joukkue voitti pronssia
Mia Raitanen (KKTI) sai Fighting Spirit -palkinnon
2005 EKC
20.
Sveitsi Bern
Mia Raitanen (KKTI) sai Fighting Spirit -palkinnon
2006 WKC
13.
Taiwan Taipei
Markus Frey (KKTI) sai Fighting Spirit -palkinnon
2007 EKC
21.
Portugali Lissabon
Johanna Pitkänen (Rendaino) ja Markus Lyyrtö (KKTI) saivat Fighting Spirit -palkinnon
Emilia Vuorinen (KKTI) oli naisten yksilökisoissa 8 parhaan joukossa.
2008 EKC
22.
Suomi Helsinki
Naisten joukkue voitti pronssia. Mia Raitanen (KKTI) naisten yksilökisoissa 8 parhaan joukossa
Johanna Pitkänen (Rendaino) ja Markus Frey (KKTI) sai Fighting Spirit -palkinnon
2009 WKC
14.
Brasilia São Paulo
Naisten joukkue kahdeksan parhaan joukossa
Mia Raitanen (KKTI) ja Heini Inkinen (KKTI) saivat Fighting Spirit -palkinnon
2010 EKC
23.
Unkari Debrecen
Naisten joukkue voitti pronssia
Otto Seppänen (HY-kendoseura) sai Fighting Spirit -palkinnon
Akseli Korhonen (KKTI) miesten yksilökisa hopeaa.
2011 EKC
24.
Puola Gdynia
Akseli Korhonen (KKTI) miesten joukkuekisassa Fighting Spirit -palkinnon.
Sakari Jokinen (HY-kendoseura) miesten yksilökisassa Fighting Spirit -palkinnon.
2012 WKC
15.
Italia Novara
Sakari Jokinen (HY-kendoseura) miesten yksilökisassa Fighting Spirit -palkinto ja 16 parhaan joukossa.
Katja Piipponen (KKTI) naisten yksilökisassa 16 parhaan joukossa.
Akseli Korhonen (KKTI) miesten joukkuekisassa Fighting Spirit -palkinto.
2013 EKC
25.
Saksa Berliini
Miesten joukkue kahdeksan parhaan joukossa
Sakari Jokinen (HY-kendoseura) ja Otto Seppänen (HY-kendoseura) saivat miesten joukkuekisassa Fighting Spirit -palkinnot.
2014 EKC 26.
20150 WKC 16. Japani kioo
2016 EKC 27.
2017 EKC 28.
2018 WKC 17. Etelä-Korea Incheon

(* 1997 WKC ei vielä sisältänyt naisten MM-kisaa, vaan sen sijaan käytiin erikseen kansainvälinen naisten turnaus. Lähteenä käytetty kisajulkaisua.)

Kendōn suomenmestaruus kautta aikain

muokkaa
Pääartikkeli: Kendon Suomen-mestaruuskilpailut

Kendōssa otellaan suomenmestaruuksista kolmessa luokassa: aikusten ja alle 18-vuotiaiden yksilöluokissa sekä viisihenkisten joukkueiden luokissa.

Kendōn joukkuesuomenmestaruus

muokkaa

Joukkuemsuomenmestaruuskilpailuissa tellaan viisihenkisillä joukkueilla, mutta joukkueen maksimikokoonpano on 7 henkeä. Kilpailujen alaikäraja on 16 vuotta, mutta niissä ei ole määriteltyä kyū-/dan-arvorajaa. Ottelijat ja ottelujärjestys pitää ilmoittaa ennen ottelua. Kilpailuissa on poolikarsinta, josta kunkin poolin kaksi parasta etenee pudotuspeleihin. Sekajoukkueet ja kokoomajoukkueet sallitaan.

Kendōn yksilösuomenmestaruus

muokkaa

Kendōn yksilösuomenmestaruuskilpailuun ovat oikeutettuja osallistumaan Suomen kendoseurojen keskusliiton jäsenseuroissa olevat kendōkat, jotka ovat FKA:n tasokokeissa graduoineet vähintään 1. kyūn . Naiset ja miehet ottelivat samassa sarjassa vuoteen 2007 asti.

Kendōn naisten yksilösuomenmestaruus

muokkaa

Kendōn naisten yksilösuomenmestaruuskilpailu on järjestetty yli 18-vuotiaille vuodesta 2008 lähtien. Osallistujilta vaaditaan vähintään kendōn 3. kyū.

Kendōn miesten yksilösuomenmestaruus

muokkaa

Kendōn miestenyksilösuomenmestaruus on järjestetty yli 18-vuotiaille vuodesta 2008 lähtien. Osallistujilta vaaditaan vähintään kendōn 1. kyū.

Kendōn alle 18-vuotiaiden yksilösuomenmestaruuskilpailu

muokkaa

Kendōn alle 18-vuotiaiden yksiläsuomenmestaruuskilpailuun ovat oikeutettuja osallistumaan FKA:n jäsenseuroissa olevat, kilpailupäivänä alle 18-vuotiaat kendōkat ilman tasorajoitusta. Pojat ja tytöt ottelevat samassa sarjassa.

ZNKR:n Suomeen lähettämät opettajat

muokkaa
 
Kendō-opettaja Tōru Takahashi (kyōshi 7. dan), Tokion taidekorkeakoulun professori, Pori Jazz -kendō-leirin kata-harjoituksessa Yyterin hiekkarannalla heinäkuussa vuonna 2004

Japanin kendō-liitto on pitänyt yllä käytäntöä lähettää Suomeen vuosittain keskuudestaan kendō-opettajan ohjaamaan Suomen kendōn kehittymistä.[5] Alkunsa tämä käytäntö on saanut 1980-luvun lopulla Suomen kendōkoiden ZNKR:lle lähettämästä kirjeestä, jossa he pyysivät kendō-ohjausta Suomeen, koska harjoittelivat Suomessa omillaan ilman esikuvaa tai ohjausta. Kirjeen vaikutus oli ilmeinen, koska se näytettiin Daishachirō Uematsulle Japanin kendō-liiton (ZNKR) tiloissa, kun hän oli saanut komennuksen saapua sotilasasiamieheksi Japanin Suomen suurlähetystöön vuonna 1986. Suomen kendōn tultua ”täysi-ikäiseksi” 20 vuoden ”sensei-lähetyksen” jälkeen 2006 ZNKR lopetti kyseisen toiminnan osin taloudellisten ja osin muiden syiden vuoksi. Kuitenkin vuonna 2009 FKA sai vieraakseen taas, pitkällä pestillä, Suomessa vierailevan kendō-opettajan.

Japanin kendō-liiton tuki Suomen kendōlle

muokkaa

ZNKR:n apu Suomen kendōlle on ollut erittäin hyödyllinen ja tuloksekas. FKA, Suomen kendō-seurat ja suomalaiset kendōn harjoittajat ovat sen ansiosta solmineet tiiviit ja lämpimät suhteet lukuisiin lajin opettajiin Japanissa, tehneet vastavierailuja näiden harjoitussaleille ja järjestäneet jopa yksityisiä vierailuja, joissa tuttu opettaja on matkustanut Suomeen opettajatoveriensa ja joidenkin oppilaidensa kanssa varta vasten järjestetylle leirille. Näitä opettajia on myös menestyksekkäästi kutsuttu ohjaamaan suuria kansallisia leirejä, jotka korkealuokkaisen japanilaisen ohjauksen ansiosta ovat muuttuneet kansainvälisiksi kendō-leireiksi. Maiden välinen kendō-yhteistyö ja -ystävyys ovat siten merkittävästi ZNKR:n ”sensei-lähetyksen” ansiosta syventyneet.[6]

Daihachirō Uematsu – ensimmäinen japanilainen opettaja

muokkaa

Ensimmäinen ZNKR:stä valtuutuksensa saanut kendō-opettaja oli Japanin suurlähetystössä vuosina 19871990 sotilasasiamiehenä työskennellyt eversti Daishachirō Uematsu (tuolloin 5. dan), joka kolmen vuoden ajan opetti ja pohjusti Suomen kendōn kehitystä omalla vapaa-ajallaan [2] Uematsun komennuksen päätyttyä ZNKR aloitti ohjelman, jossa Suomeen lähetettiin joka vuosi kendō-opettaja noin kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan. Jäätyään eläkkeelle Japanin itsepuolustusvoimista (kenraali evp) ja palveluksen jälkeisestä siviilityöstään Uematsu-sensei muutti syystalvella 2012 Turkuun.

Vuosi
Nimi
Dan-arvo
(vuonna, jona opettaja on toiminut Suomessa)
Dan-arvo
(saavutettu dan-arvo)
Opettaja- eli shōgō-arvo
Kotipaikka
Työpaikka
Vierailut
Suomessa
jälkeenpäin
Muuta
Kuva
1987
1988
1989
Daihachiro Uematsu
6. dan
7. dan
Kyōshi
Muutti Japanista Suomeen 2012 lopussa
asunut Turussa 2012-2014
ja vuodesta 2014 Helsingissä
1990
1991
1992
Tōru Takahashi
7. dan
8. dan (26.11.2014)
Kyōshi
Tokio
Tokion taidekorkeakoulu
2004
Toimii myös FIK:n toimihenkilönä
 
1993
Saburō Iwatate
8. dan
8. dan
Hanshi
Chiba
2005
2007
2010
Chiban poliisi, evp
Iwatate ohjaa Arman Alizadia kendōssa
kotimaisen reality-ohjelma Kill Armanin viidennessä jaksossa
1994
Shizuo Mutō
7. dan
7. dan
Kyōshi
Fukushima
Fukushiman poliisi
2006
2009
Kendōn maailmanmestari 1991
1995
Yoshifumi Ishizuka
7. dan
8. dan
Hanshi
Osaka
Osakan poliisi
2012
Japanin mestari 1985
1996
Kōji Onda
7. dan
8. dan
Kyōshi
Tokio
Tokion metropolin poliisi
1997
Kōichirō Ōshige
7. dan
7. dan
Kyōshi
Miyazaki
Miyazakin poliisi
1998
Wataru Kondō
7. dan
8. dan
Kyōshi
Tokushima
Tokushiman poliisi
2010
1999
Naoya Yokoyama
7. dan
7. dan
Kyōshi
Jokohama
Jokohaman kansallinen yliopisto
2000
Yoriyasu Ōta
7. dan
7. dan
Kyōshi
Osaka
Osakan kasvatustieteellinen korkeakoulu
2007
2009
2010
2012
2001
Ryūichi Takeda
7. dan
7. dan
Kyōshi
Yamagata
Yamagatan yliopisto
2002, 2004
2005, 2006
2007, 2008
2009, 2010, 2011, 2014
2002
Shin’ichi Yamagami
7. dan
8. dan
Kyōshi
Takamatsu
Kagawan yliopisto
2007
2009
2003
Makoto Yagisawa
7. dan
8. dan
Kyōshi
Tokio
Japanin liikuntakorkeakoulu
2007
 
2004
Kimiharu Iwakiri
7. dan
8. dan (1.5.2014)
Kyōshi
Chiba
Kansainvälinen budō-korkeakoulu
2008
2005
Toshinobu Sakai
7. dan
7. dan
Kyōshi
Tsukuba
Tsukuban yliopisto
2009
kirjoittanut kirjan
Ideology of the Sword
2006 (kevät)
Hisaya Yoshino
7. dan
7. dan
Renshi
Chiba
Chiban poliisi
2006 (syksy)
Toshiyuki Hara
7. dan
7. dan
Kyōshi
Tokio
Japanin poliisivirasto
Japanin keisarillinen henkivartiokaarti
2009
Seiji Hashimoto
a.k.a.
”Seppo Hassinen”
7. dan
7. dan
Kyōshi
Okayama
Okayaman poliisi
2010
Mutsushi Kadota
7. dan
7. dan
Kyōshi
Matsuyama
Ehimen poliisi
2011
Hideo Natsumeda
7. dan
7. dan
Kyōshi
Hiroshima
Hiroshiman poliisi
Hiroshiman poliisin kendō-joukkueen valmentaja
2012
Yoichi Shigetomi
7. dan
Kyōshi
Toyama poliisi
Suomessa maaliskuusta 2012 kesäkuun alkuun 2012
2013
Kubo Takanori
7. dan
Kyōshi
Hyogon poliisi
Valmentaa Suomessa ajalla 23.1–17.4.2013
2014
Kazuhiko Shimohashi
7. dan
Kyōshi
Kagoshiman poliisi
Valmentaa Suomessa ajalla 29.1–.huhtikuu.2014

Tōru Takahashi

muokkaa

Takahashi on syntynyt Ōitan prefektuurissa vuonna 1950. Hän opiskeli 1872 perustetussa Tokion kasvatustieteellisessä korkeakoulussa (nykyään Tsukuban yliopisto) ja suoritti siellä kandidaatin tutkinnon 1973 ja maisterin tutkinnon 1976. Hän tutki maisteriopinnäytetyössään kendōta, ja toimi Tokion taidekorkeakoulun apulaisprofessorina vuodesta 1994 ja professorina vuodesta 2002[7]

Suomen kendō-maajoukkueen valmentajana hän toimi kendōn euroomanmestaruuskilpailussa Berliinissä Saksassa 1990 ja kendōn maailmanmestaruuskilpailuissa 1991 Torontossa Kanadassa.[7]

Suomen kendoliiton jäsenmäärän kehitys

muokkaa

Vuoden 2004 huikea kasvu harrastajamäärissä on ymmärrettävä Viimeinen samurai -elokuvan herättämällä kiinnostuksella samuraikulttuuriin. Myös peruskursseilla aloittavien kertoman mukaan Tähtien sota -elokuvan osilla I, II ja III on ollut selkeää vaikutusta kiinnostumiseen kendōsta. Huomattavaa on myös se, että suurin osa uusista harjoittelijoista on jäänyt lajin pariin. (FKA:n jäsenlaskutavassa on kuluvan vuoden peruskurssilaiset laskettu myös mukaan kuluvan vuoden jäsenmääriin.) Kymmenessä vuodessa (1996–2006) Suomen kendoliiton jäsemäärä on yli kolminkertaistunut ja dan-arvon saavuttaneiden kendōkoiden määrä nelinkertaistunut.

Vuosi jäseniä liitossa kpl jäsenmäärän muutos vuodessa %-muutos vuodessa kendōn dan-arvon tasokokeissa suorittaneet kendōkat kendōn dan-arvon suorittaneiden määrällinen lisäys dan-arvoisten %-osuus kendokoista Kendoliiton jäsenmäärä 100 000 suomalaista kohti kendōn dan-arvoisten määrä 100 000 suomalaista kohti
1989
-
-
2
0
1990
-
-
7
5
1991
-
-
7
0
1992
-
-
12
5
1993
-
-
14
2
Suomi isännöi kendōn euroopanmestaruuskilpailut Turussa
1994
-
-
17
3
1995
-
-
23
6
1996
204
-
-
29
6
15,2
4,0
0,6
Kendoliitto 10 vuotta
1997
191
-13
-6,4
42
13
22,0
3,7
0,8
1998
186
-5
-2,6
48
6
25,8
3,6
0,9
1999
230
+44
23,7
52
4
22,6
4,4
1,0
2000
333
+103
44,8
54
2
16,2
6,4
1,0
2001
378
+45
13,5
67
13
17,7
7,3
1,3
2002
431
+53
14,0
76
9
17,6
8,3
1,5
2003
454
+23
5,3
90
14
19,8
8,7
1,7
2004
699
+245
54,0
95
4
13,6
13,3
1,8
2005
726
+27
3,9
104
9
14,3
13,8
2,0
2006
660
-66
-9,1
121
17
18,3
12,5
2,3
Kendoliitto 20 vuotta
2007
749
+89
13,5
141
20
18,8
14,4
2,7
2008
798
+49
6,5
156
15
19,5
15,0
2,9
Suomi isännöi kendōn euroopanmestaruuskilpailut Helsingissä
2009
1135
+337
42,2
166
10
14,6
21,2
3,1
2010
753
-382
-33,7
184
18
24,4
13,4
3,4
2011
787
+34
4,3
190
6
24,1
14,6
3,5
Kendoliitto 25 vuotta
2012
724
-63
-8,7
205
15
28,3
13,3
3,9
2013
-
-
-
217
12
-
-
-

Kendōn vyöarvojen graduointi Suomessa

muokkaa

Suomen kendoseurojen keskusliitto järjestää Suomessa mahdollisuuden suorittaa tasokokeessa kendōn dan-arvoja kolme kertaa vuodessa (noin 4 kuukauden välein). Tasokokeissa suoritettavat graduoinnit on järjestetty EKF:n luvalla ja EKF:n dan-tasokoe-vaatimusten mukaan. Suoritetut dan-arvot pätevät kansainvälisesti. Kyū-arvoja voidaan suorittaa Suomen kendoseurojen keskusliiton jäsenseuroissa FKA:n sääntöjen mukaan.[2]

Suomalaiset dan-arvot kendōssa

Vuosi Tietolähde 1. dan 2. dan 3. dan 4. dan 5. dan 6. dan Renshi 7. dan Kyoshi Yhteensä
dan-arvon
graduoineita
harjoittelijoita
kendōssa
1989 EKF:n vihreä kirja 2006 0 1 1 0 0 0 0 0 2
1990 EKF:n vihreä kirja 2006 5 1 1 0 0 0 0 0 7
1991 EKF:n vihreä kirja 2006 0 6 1 0 0 0 0 0 7
1992 EKF:n vihreä kirja 2006 5 5 2 3 0 0 0 0 12
1993 EKF:n vihreä kirja 2006 4 3 7 0 0 0 0 0 14
1994 EKF:n vihreä kirja 2006 5 3 8 1 0 0 0 0 17
1995 EKF:n vihreä kirja 2006 8 5 7 3 0 0 0 0 23
1996 EKF:n vihreä kirja 2006 9 10 7 3 0 0 0 0 29
1997 EKF:n vihreä kirja 2006 15 17 7 3 0 0 0 0 42
1998 EKF:n vihreä kirja 2006 19 14 10 4 1 0 0 0 48
1999 EKF:n vihreä kirja 2006 19 18 9 3 3 0 0 0 52
2000 EKF:n vihreä kirja 2006 19 17 12 3 3 0 0 0 54
2001 EKF:n vihreä kirja 2006 25 22 13 4 3 0 0 0 67
2002 EKF:n vihreä kirja 2006 33 24 10 4 5 0 0 0 76
2003 EKF:n vihreä kirja 2006 39 23 17 6 5 0 0 0 90
2004 EKF:n vihreä kirja 2006 45 23 16 6 3 2 0 0 95
2005 EKF:n vihreä kirja 2006 48 24 17 9 4 2 0 0 104
2006 FKA:n tilastot 2006 57 28 22 8 4 2 0 0 121
2007 FKA:n tilastot 2007 67 34 14 20 4 2 M. Salonen, M.Frey 0 141
2008 FKA:n tilastot 2008 72 41 16 17 7 3 M. Salonen, M.Frey 0 156
2009 FKA:n tilastot 2009 72 45 21 16 9 3 M. Salonen, M.Frey 0 166
2010 FKA:n tilastot 2010 82 46 28 16 9 2 M. Salonen, M.Frey 1 184
2011 FKA:n tilastot 31.12.2011 76 56 30 15 10 1 M. Salonen, M.Frey 2 190
2012 FKA:n tilastot 11.11.2012 85 58 34 14 11 2 M. Salonen, M.Frey 2 205
2013 FKA:n tilastot 31.10.2013 92 58 30 20 11 3 M. Salonen, M.Frey 3 D. Uematsu 217
2014 FKA:n tilastot 28.3.2014 93 62 29 23 10 4 M. Salonen, M.Frey 3 D. Uematsu 224
2015 FKA:n tilastot 1.2.2015 93 62 29 22 11 4 M. Salonen, M.Frey 3 D. Uematsu 243
2016 FKA:n tilastot 31.12.2016 93 62 29 22 11 4 M. Salonen, M.Frey 3 D. Uematsu 248
2017 FKA:n tilastot 22.07.2017 91 66 40 26 17 6 K. Jääskeläinen, P. Nurminen, S. Porevuo, K. Ruuhilahti 3 D. Uematsu, M. Salonen, M.Frey 249

Suomen kendoseurojen keskusliitto

muokkaa
Pääartikkeli: Suomen kendoseurojen keskusliitto

Suomen kendoseurojen keskusliitto on suomalaisten kendō-seurojen kattojärjestö. Kendoliiton lajivalikoimaan kuuluvat kendō, ZNKR iaidō ja ZNKR jōdō. Liittoon kuului 2007 alussa 19 kendō-seuraa, joista kaikissa harjoiteltiin kendōta, mutta iaidōta ja jōdōta vain joissain. 2013 kendoliitossa on jäsenenä 31 seuraa
Jäseniä Suomen kendoseurojen keskusliitossa oli vuoden 2006 päätyttyä 660 henkeä.[8]

Suomalaiset kendō-seurat ja urheiluseuroissa
jaoksina tomivat kendō-ryhmät

muokkaa

Suomessa toimii sekä erityisiä kendō-seuroja että muissa budō- ja urheiluseuroissa toimivia kendō-jaoksia.

Rekisteri-
numero
Kotipaikka yhristys-
rekisteriin
kirjaus-pvm.
Nimi Jäsen-
määrä (2005)
Jäsen-
määrä (2008)
Jäsen-
määrä (2009)
Jäsen-
määrä (2010)
Jäsen-
määrä (2011)
Jäsen-
määrä (2012)
Harjoitettavat
lajit
Muuta
148.781 Turku 13.04.1988 Rendaino ry 23 43 55 45 46 34 Kendō,
ZNKR jōdō
149.891 Helsinki 04.11.1988 Ki-Ken-Tai-Icchi ry 272 221 305 201 207 174 Kendō,
ZNKR iaidō, ZNKR jōdō, Atarashii naginata
154.949 Tampere 28.08.1991 Tampereen kendoklubi Fudo kamae ry 59 62 86 46 35 41 Kendō
160.912 Hämeenlinna 07.06.1994 Hämeenlinnan Kendoseura JOO KEN KAI ry 19 29 33 25 36 10 Kendō,
ZNKR iaidō
162.452 Pori 12.01.1995 Porin Kendoseura DAI KUMA KEN KAI ry 25 45 56 21 29 41 Kendō, Sports Chanbara,
ZNKR iaidō, ZNKR jōdō
Toiminta alkoi 11.1.1992
166.007 Forssa 03.04.1996 Forssan Kendo GO DAI KEN ry - - - - Ei aktiivinen
177.689 Helsinki 29.10.1999 Helsingin Yliopiston Kendoseura ry 29 39 43 35 38 23 Kendō
177.855 Oulu 17.11.1999 Oulun Kendoseura HOKUFUU ry 67 32 42 20 25 22 Kendō
186.810 Kuopio 07.04.2003 Kuopion Kendoseura ry 23 42 66 58 51 46 Kendō,
ZNKR iaidō
190.137 Lahti 20.09.2004 Lahden Kendoseura Shi Ken Kai ry 43 41 48 60 42 33 Kendō
190.320 Espoo 19.10.2004 Leppävaaran budoseura ry 29 53 38 33 34 Kendō,
ZNKR iaidō
190.361 Tornio 27.10.2004 Tornion Kendoseura Tenshu Ken Kai ry 16 32 43 14 22 23 Kendō
193.698 Hyvinkää 24.03.2006 Hyvinkään Kendoseura ry - 28 33 16 13 14 Kendō
194.924 Turku 09.10.2006 Turun korkeakoulujen kendoseura Dai Kenshin Kai ry 34 45 53 14 35 27 Kendō,
ZNKR iaidō
196.641 Joensuu 13.06.2007 Joensuun kendoseura ry 15 27 16 15 17 Kendō
163.755 Tampere 01.02.1995 Seigikai ry 5 5 4 4 6 ZNKR iaidō Seigikai ry:n iaidōn harjoittajat liittyivät FKA:han 2007
198.862 Jyväskylä 02.07.2008 Ryūtōkai ry 30 27 36 36 ZNKR iaidō, ZNKR jōdō, Kendō FKA:n jäsen 31.10.2008
162.019 Nurmijärvi 18.11.1994 Aikidoseura Kaiten ry - 7 5 5 6 ZNKR iaidō FKA:n jäsen 31.10.2008
201.996 Vaasa 26.10.2009 Vaasan kendoseura ry - 10 19 9 15 Kendō
209.787 Seinäjoki 26.03.2013 Sei Shin Ken Kai ry - 6 Kendō Toiminta alkanut 2012
FKA:n jäsen
23.4.2013
Rekisteröinti käynnissä Lohja 16.05.2013 Lohjan Kendoseura – Seido Kan - Kendō Toiminta alkanut 01/2013
Hakee FKA:n jäsenyyttä
(Huomaa, että vaikka taulukossa näkyy kyseisen kendō-seuran virallinen rekisteröintipäivämäärä, on kendō-toiminta usein alkanut seurassa jo ennen virallista rekisteröintiä. Kendō-seurojen nimet on kirjoitettu niin kuin ne on rekisteröity yhdistysrekisteriin.[9])
Emoseuran
yhdistys
rekisteri nr:o
Emoseura Emoseuran
rek.pvä
Kotipaikka Toiminta
aloitettu
Nimi Jäsen-
määrä (2005)
Jäsen-
määrä (2008)
Jäsen-
määrä (2009)
Jäsen-
määrä (2010)
Jäsen-
määrä (2011)
Jäsen-
määrä (2012)
Harjoitettavat
lajit
Muuta
157.262 Kouvolan Budoseura Kaigara ry 22.10.1992 Kouvola Kaigaran kendōjaosto 5 5 5 2 5 Kendō,
ZNKR iaidō
63.263 Tapanilan Erä ry 05.06.1953 Helsinki xx.xx.1997 Tapanilan Erän kendojaosto 29 30 40 26 38 26 Kendō,
ZNKR jodō, ZNKR iaidō
Jaoksen toiminta tauolla 2016 alkaen
15.491 Mussalon Oras ry 02.03.1929 Kotka 24.01.1998 Kotkan kendoseura Gu Do Ken Kai 23 24 24 38 Kendō,

Sports Chanbara,

Suio-ryu Iai Kenpo

75.297 Kokkolan Jymy 25.03.1959 Helsinki 25.11.2007 Kokkolan Jymyn kendōjaos Shi Dai Shi Gō 10 9 2 ei toimintaa
2011
ei toimintaa
2012
Kendō,
ZNKR jodō
Aloitti kendōn rinnalla ZNKR jōdōn syyskuussa 2009
91.548 Vuosaaren Viikingit ry 12.02.1966 Helsinki 25.11.2007 Budoviikingit (iaidō) 25 31 19 23 21 ZNKR iaidō Budojaoksen iaidōnharjoittajat liittyivät FKA:han 2007
100.893 Kannuksen Ura ry 31.03.1969 Kannus Kannuksen Uran kendojaosto - Katsunin-ken (活人剣) 12 6 4 4 Kendō,
ZNKR iaidō

Kendoseurojen esittely

muokkaa

Rendaino

muokkaa

Turun kendōseura Rendaino ry on Suomen ensimmäisiä kendō-seuroja. Rendainossa harjoitetaan sekä kendōta että jōdōta.

Ki-Ken-Tai-Icchi

muokkaa

Helsingin kendōseura Ki-Ken-Tai-Icchi ry eli KKTI on pääkaupunkiseudun vanhin kendō-seura. KKTI on Suomen suurin kendōseura ja yksi Euroopan suurimmista seuroista jäsenmäärältään ja toiminnaltaan. KKTI:ssä harjoitellaan kendōta, ZNKR iaidōta, ZNKR jōdōta ja atarashii naginataa. KKTI-kendōn pääohjaajina toimivat 7. danin kendōka Markus Frey ja 7. danin Mikko Salonen. Lisäksi seurassa on useita 5. danin ja 4. danin kendōkoita. Monet Suomen kendōn maajoukkueessa olleet ovat peräisin KKTI:stä. Seura on saavuttanut monia kendōn yksilö- ja joukkuesuomenmestaruuksia.

Iaidōta ja jōdōta on harjoiteltu seurassa aktiivisesti 2000-luvun alusta lähtien. Atarashii naginata -harjoittelua on kokeiltu vuodesta 2009 alkaen.

Porin Kendoseura Dai Kuma Ken Kai

muokkaa
Pääartikkeli: Porin Kendoseura

Porin Kendoseura Dai Kuma Ken Kai ry toimii Porin kaupungissa. Se tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden harjoitella kendōta, iaidōta ja seitei jōdōta. Seuran toiminta alkoi 11.1.1992, jolloin järjestettiin Porin ensimmäinen kendōn alkeiskurssi. Seuran puheenjohtajana useita vuosia toiminut Ari Lehtinen toimi vuodesta 2001 vuoteen 2009 myös Suomen kendoseurojen keskusliiton hallituksen puheenjohtajana.

Porin Kendoseuran jäseniä on vuosien varrella nähty sekä naisten että miesten kendōmaajoukkueiden jäseninä. Se on menestynyt myös suomenmestaruuskisoissa. Seuran jäsenistä SM-kultaa ovat voittaneet Kari Ruuhilahti vuonna 1996 sekä Ari Kyläniemi vuonna 2005. Pertti Kyläniemi on sijoittunut useana vuonna SM-kisojen kahden parhaan joukkoon ja voittanut kahdesti arvostetun dan-cupin.

Seuran perustamisvuodesta asti joka kesä Porissa pidetty Pori Jazz-Kendoleiri on kasvanut kansainväliseksi suurleiriksi, joka kattaa nykyisin myös iaidōn ja jōdōn. Vuonna 2020 leiriin liittyy myös seuran uusi laji, Sports Chanbara.

Erä Ken Kai – Tapanilan Erän kendōjaos

muokkaa
Pääartikkeli: Erä Ken Kai – Tapanilan Erä

Kendōn harjoittelu Tapanilan Erässä aloitettiin syksyllä 1997, jolloin Erä Ken Kai kendō-jaoksen ensimmäinen alkeiskurssi alkoi.[10] Nykyisin Erä Ken Kai järjestää kendōn alkeiskursseja kaksi kertaa vuodessa. Edistyneemmät harjoittelevat ympäri vuoden urheilukeskuksen aukioloaikoina. Keskimääräinen kendōn harjoittelun aloittaja Erässä on 30–40-vuotias mies, mutta viime aikoina on yleistynyt se, että vanhemmat aloittavat harjoittelun yhdessä lastensa kanssa.

Kotkan kendoseura Gu Do Ken Kai

muokkaa

Kotkan kendoseuran perusti Matti Tulikoura vuonna 1998. Hänen neuvokkuutensa ansiosta kotkalaiset pääsivät harjoittelemaan kendoa Saaripirtille, jonka lankkulattia ja hirsiseinät tekevät siitä ihanteellisen kendon harrastamiseen. Ensimmäisenä vuonna seurassa vieraili japanilainen Wataru Kondo sensei (tuolloin kendo 7.dan), joka antoi uutukaiselle seuralle nimen Gu Do Ken Kai, “ainaisen etsimisen ja tiedonnälän miekkakoulu”. Seuran puheenjohtajana toimi vuosina 1999-2008 Suomen maajoukkueenkin jäsenenä ollut Jari Heino, jonka johdolla kotkalaiset ottivat pronssia SM-kisojen joukkuesarjassa 2001 ja 2003. Vuodesta 2010 seuran puheenjohtajana on toiminut Aleksi Laine, jonka aikana seurassa on panostettu etenkin tiedottamiseen ja järjestetty Kotkassa useita isoja kendotapahtumia (Kyu Cup 2013 ja Liiton Kevätleiri 2014, 2017, 2018 ja 2022). Vuodesta 2012 lähtien seurassa on Jarno Redsvenin johdolla järjestetty kendoharjoituksia myös junioreille ja kotkalaiset ovat voittaneet useampaankin otteeseen SM-kultaa juniorisarjoissa. Nykyisin seurassa harjoitellaan kendon lisäksi Sports Chanbara -pehmomiekkailua ja Suiō-ryū iai kenpōa.

Leppävaaran budoseura ry

muokkaa

Leppävaaran budoseura on 19. lokakuuta 2004 perustettu espoolainen budō-seura, joka liittyi Suomen kendoliittoon 2006. Seurassa harjoitellaan iaidōta, kendōta ja jōdōta. Seuran kotipaikka on Leppävaara ja se on Suomen kendoseurojen keskusliiton jäsenseura.

Helsingin Yliopiston Kendoseura

muokkaa

Helsingin Yliopiston Kendoseura perustettiin vuonna 1998. Se on Suomen ensimmäinen akateeminen kendō-seura. Helsingin Yliopiston Kendoseuralla on useita jäseniä Suomen kendō-maajoukkueessa ja maajoukkueringissä.

Tornion kendōseura Tenshu Ken Kai

muokkaa

Tornion kendōseura Tenshu Ken Kai on perustettu 2004. Tornion kendōseura toimii yhteistyössä Oulun ja Luulajan kendōseurojen kanssa. Tenshu Ken Kai on tiettävästi maailman pohjoisin kendōseura. Rovaniemellä oli kendōtoimintaa vuosina 2007-2008 Tornion ja Oulun seurojen tukemana. Toiminta kuitenkin loppui paikallisen vastuuhenkilön puutteeseen.

Sei Shin Ken Kai ry

muokkaa

Sei Shin Ken Kai ry (jap. 誠心剣会) on Seinäjoella vuodesta 2012 toiminut kendoseura joka merkittiin yhdistysrekisteriin 26. maaliskuuta 2013. Seura on hakenut FKA:n jäsenyyttä ja hyväksyttäneen keväällä 2013.

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Suomen Liikunta ja Urheilu: Jäsenjärjestöt / lajiliitot slu.fi. Arkistoitu 2.10.2010. Viitattu 28.8.2010.
  2. a b c d e f Suomalaiset kamppailulajien tekijät, Tero Laaksonen,2009, sivut. 146-154
  3. Laaksonen Tero, Kamppailijoita dojoilta tatamilta. 1992, sivu 9
  4. Suomen Kendoliitto / Finnish Kendo Association, Tengu, sivu 15. 1/2007
  5. Suomen Kendoliitto / Finnish Kendo Association, Tengu, sivut 13–35. 1/2007
  6. Suomen Kendoliitto / Finnish Kendo Association, Tengu, sivu 13 1/2007
  7. a b Takahashi Tōru, kyōju – taiiku Tōkyō geijutsudaigaku. Arkistoitu 25.9.2009. Viitattu 29.5.2012.
  8. Suomen Kendoliitto / Finnish Kendo Association, Tengu, sivu 14 1/2007
  9. Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysnetin hakusivu [1]
  10. Tapanilan Erä 70 vuotta 1933–2003; Toimittaja: Jaakko Hannula, Yliopistopaino Helsinki 2003, ISBN 952-91-6386-X, sivut 39–40

Aiheesta muualla

muokkaa