Kendō Suomessa
Kendō (jap. 剣道, kendō) on japanilaiseen miekkailuun pohjautuva kamppailulaji. Suomessa kendōta on harjoitettu vuodesta 1986 lähtien. Suomessa oli vuoden 2009 lopussa yli 1000 kendōn harjoittajaa ja yhteensä 23 kendō-seuraa 20. paikkakunnalla. Lisäksi Suomen kendoseurojen keskusliittoon (FKA) kuuluu viisi iaidō-seuraa, joissa ei harjoitella kendōta. Suomen kendoseurojen keskusliitto ry on SLU:n jäsen. [1]
Kendōn alku Suomessa muokkaa
Suomen ensimmäisen kendō-leirin järjesti Porvoossa vuonna 1986 sikäläinen kyūdō-seura Heiwa No Yumi (nyk. Yosaiki ry.) Ajatuksen kendō-leirin pidosta saivat porvoolaiset Mitsuo ja Tarja Takayama. Kouluaikoinaan kendōta Japanissa harjoitelleen Mitsuo Takayaman vaimo Tarja oli kyūdō-harrastuksessaan tutustunut leireillä kyūdō-opettaja Feliks Hoffiin, jolla oli myös 4.dan kendōssa.[2],[3] Heiwa No Yumi r.y. otti heti leirin jälkeen kendoryhmän seuraansa muuttuen samalla monilajiseuraksi jonka nimeksi vaihdettiin Yosaiki. Tämä tapahtui 10.11.1986. Seuraavat kendō-seurat perustettiin Helsinkiin ja Turkuun. Hoff-sensein hoitaessa kyūdō-ryhmää, Angela Neumeister kävi vetämässä leirejä säännöllisesti 1980-luvun lopun Suomessa. Vuonna 1990 Japanin kendōliitto ZNKR osoitti Suomelle sen, mitä oltiin kaivattu: ensimmäisen vuotuisen kendō-opettajan Tōru Takahashin (tuolloin 6. dan), joka oli Tokion musiikki- ja taidekorkeakoulun kendō-opettaja. Hän ja muut Japanista vierailleet ZNKR:n lähettämät kendō-opettajat kehittivät merkittävästi Suomen kendōta [2] . Nykyisin Suomen kendoseurojen keskusliitossa on 28 jäsenseuraa 23 eri paikkakunnalla ja jäseniä liiton seuroissa yhteensä noin 1000 henkeä. Suurimpana kendō-kaupunkina mainittakoon Helsinki, jossa toimii jopa neljä Kendoliiton seuraa, joista kolmessa harjoitellaan kaikkia Kendoliiton kolmea miekkailulajia, kendōta, iaidōta ja jōdōta, ja neljännessä pelkästään iaidōta. Merkittävän laajentumisen kendō koki Suomessa vuonna 1999, jolloin toiminta aloitettiin Oulussa. Sieltä kendō on levinnyt ensin Kokkolaan, ja hieman myöhemmin myös Tornioon ja Kannukseen. Torniossa on tiettävästi maailman pohjoisin kendoseura.
Kendō-leirit tärkeä osa harjoittelua muokkaa
Leireily on olennainen osa suomalaista kendōn harjoittelua. Suomessa järjestetään säännöllisesti useita kansallisesti tärkeitä leirejä, kuten Pori Jazz -festivaalin aikaan järjestettävä kesäinen Pori Jazz -kendōleiri, syystalvesta järjestettävä Helsinki-kendōleiri ja alkukesästä järjestettävä kyū-väelle suunnattu Linnakendō-leiri. Näille hakeutuu väkeä Suomen kaikista kendō-seuroista. Kendō-seurat järjestävät myös pienimuotoisempia leirejä.
Kendōssa kehittyminen vaatii harjoittelua monien erilaisten ihmisten kanssa. Näin vältetään haitallisten maneerien kehittyminen. Tämä toteutuu hienosti kendō-leireillä. Kendō-leireille on usein hankittu opettajia ulkomailta: varsinkin Japanista, mutta myös muualta. Opettajat tuovat usein mukanaan omia oppilaitaan, jotka myös monipuolistavat harjoittelua leireillä.
Kendō-leireillä on usein erilaisia teemoja kendōhon liittyen, ja niissä saatetaan harjoitella myös muita Suomen kendoliiton seuroissa harjoitettavia lajeja, kuten ZNKR jōdōta, ZNKR iaidōta tai näihin liittyviä koryū-lajeja. Kendō-leireillä järjestetään myös pääsääntöisesti kaikki Suomessa suoritettavat kendōn tasokokeet dan-arvoissa. Tällöin paikalle on saatu riittävä määrä graduointiraatiin tarvittavia edistyneitä, korkean dan-arvon kendō-harrastajia.
Suomen kendō-maajoukkueen menestys muokkaa
Suomi on useasti kunnostautunut kansainvälisissä kendō-kilpailuissa, vaikka kendōta harrastavien määrä ei Suomessa ole kuin marginaalinen verrattuna valtalajeihin.[4] Taulukossa olevat lyhenteet WKC ja EKC tarkoittavat World Kendo Championships - (Kendōn maailmanmestaruuskisat) ja European Kendo Championships (Kendōn EM-kisat) -kisoja. Maailmanmestaruuskisat järjestetään kolmen vuoden välein. Euroopanmestaruuskisat järjestetään maailmanmestaruuskisojen välivuosina. Kunakin vuonna järjestetään vain joko WKC tai EKC -kilpailut. [2]
Vuosi Kilpailu Järjestysnro. Maa Kaupunki Suomen maajoukkueen saavutukset 1989 EKC 10. Alankomaat Amsterdam Suomi otettiin jäseneksi Euroopan kendōliittoon 1990 EKC 11. Saksa Berliini Markus Frey sai Fighting Spirit -palkinnon 1991 WKC 8. Kanada Toronto 1993 EKC 12. Suomi Turku Naisten joukkue voitti pronssia
Mikko Salonen (KKTI) sai Fighting Spirit -palkinnon1994 WKC 9. Ranska Pariisi Miesten joukkue 8 parhaan joukossa
Markus Frey (KKTI) sai Fighting Spirit -palkinnon1995 EKC 13. Skotlanti Glasgow 1996 EKC 14. Unkari Miskolc Naisten joukkue voitti kultaa
miesten joukkue voitti pronssia1997 WKC 10. Japani Kioto Naisten joukkue 8 parhaan joukossa*
Mikko Salonen (KKTI) ja Susanna Porevuo (KKTI) saivat Fighting Spirit -palkinnon1998 EKC 15. Sveitsi Basel Naisten joukkue voitti hopeaa
Susanna Porevuo (KKTI) voitti pronssia1999 EKC 16. Ranska Lourdes Naisten joukkue voitti kultaa
Outi Kääriäinen (KKTI) voitti pronssia2000 WKC 11. Yhdysvallat Santa Clara 2001 EKC 17. Italia Bologna Naisten joukkue voitti kultaa 2002 EKC 18. Ranska Nantes Susanna Porevuo voitti hopeaa 2003 WKC 12. Skotlanti Glasgow Mikko Salonen (KKTI) miesten yksilökisoissa 8 parhaan joukossa [2]
ja voitti Fighting Spirit -palkinnon2004 EKC 19. Unkari Budapest Miesten joukkue voitti hopeaa, naisten joukkue voitti pronssia
Mia Raitanen (KKTI) sai Fighting Spirit -palkinnon2005 EKC 20. Sveitsi Bern Mia Raitanen (KKTI) sai Fighting Spirit -palkinnon 2006 WKC 13. Taiwan Taipei Markus Frey (KKTI) sai Fighting Spirit -palkinnon 2007 EKC 21. Portugali Lissabon Johanna Pitkänen (Rendaino) ja Markus Lyyrtö (KKTI) saivat Fighting Spirit -palkinnon
Emilia Vuorinen (KKTI) oli naisten yksilökisoissa 8 parhaan joukossa.2008 EKC 22. Suomi Helsinki Naisten joukkue voitti pronssia. Mia Raitanen (KKTI) naisten yksilökisoissa 8 parhaan joukossa
Johanna Pitkänen (Rendaino) ja Markus Frey (KKTI) sai Fighting Spirit -palkinnon2009 WKC 14. Brasilia São Paulo Naisten joukkue kahdeksan parhaan joukossa
Mia Raitanen (KKTI) ja Heini Inkinen (KKTI) saivat Fighting Spirit -palkinnon2010 EKC 23. Unkari Debrecen Naisten joukkue voitti pronssia
Otto Seppänen (HY-kendoseura) sai Fighting Spirit -palkinnon
Akseli Korhonen (KKTI) miesten yksilökisa hopeaa.2011 EKC 24. Puola Gdynia Akseli Korhonen (KKTI) miesten joukkuekisassa Fighting Spirit -palkinnon. Sakari Jokinen (HY-kendoseura) miesten yksilökisassa Fighting Spirit -palkinnon. 2012 WKC 15. Italia Novara Sakari Jokinen (HY-kendoseura) miesten yksilökisassa Fighting Spirit -palkinto ja 16 parhaan joukossa. Katja Piipponen (KKTI) naisten yksilökisassa 16 parhaan joukossa. Akseli Korhonen (KKTI) miesten joukkuekisassa Fighting Spirit -palkinto. 2013 EKC 25. Saksa Berliini Miesten joukkue kahdeksan parhaan joukossa Sakari Jokinen (HY-kendoseura) ja Otto Seppänen (HY-kendoseura) saivat miesten joukkuekisassa Fighting Spirit -palkinnot. 2014 EKC 26. 20150 WKC 16. Japani kioo 2016 EKC 27. 2017 EKC 28. 2018 WKC 17. Etelä-Korea Incheon
(* 1997 WKC ei vielä sisältänyt naisten MM-kisaa, vaan sen sijaan käytiin erikseen kansainvälinen naisten turnaus. Lähteenä käytetty kisajulkaisua.)
| kendōmaajoukkue = Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Inkinen | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Kääriäinen | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Porevuo |
Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Frey | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Nurminen | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Pienimaa | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Ruuhilahti | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Petäjämäki | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Salonen | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Uusisalo | |
| kendōmaajoukkue = Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Inkinen | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Kääriäinen | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Porevuo | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Turunen
Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Frey | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Juhola | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Jääskeläinen | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Pienimaa | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Ruuhilahti | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Petäjämäki | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Salonen | Joukkueenjohtaja Uusisalo | Manageri Lehtinen | |
| kendōmaajoukkue = Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Inkinen | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Kääriäinen | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Porevuo | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Turunen | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Pitkänen
Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Frey | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Juhola | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Heino | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Nurminen | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Petäjämäki | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Salonen | Joukkueenjohtaja Lehtinen |
|
| kendōmaajoukkue = Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Inkinen | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Raitanen | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Pitkänen | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Saikkonen | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Vuorinen
Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Frey | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Jokinen | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Lyyrtö | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Kyläniemi | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Petäjämäki | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Salonen | Joukkueenjohtaja Lehtinen | Joukkueenhuoltaja/manageri Nurminen | Maajoukkuevalmentaja Yagisawa | |
| kendōmaajoukkue = Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Inkinen | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Paala | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Pitkänen | yksilökisa Raitanen | Naisten joukkuekisa/Naisten yksilökisa Roselli |
Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Frey | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Jokinen | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Kyläniemi | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Lyyrtö | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Peltola | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Petäjämäki | Miesten joukkuekisa/Miesten yksilökisa Salonen | Manageri Lehtinen | |
Kendōn suomenmestaruus kautta aikain muokkaa
- Pääartikkeli: Kendon Suomen-mestaruuskilpailut
Kendōssa otellaan suomenmestaruuksista kolmessa luokassa: aikusten ja alle 18-vuotiaiden yksilöluokissa sekä viisihenkisten joukkueiden luokissa.
Kendōn joukkuesuomenmestaruus muokkaa
Joukkuemsuomenmestaruuskilpailuissa tellaan viisihenkisillä joukkueilla, mutta joukkueen maksimikokoonpano on 7 henkeä. Kilpailujen alaikäraja on 16 vuotta, mutta niissä ei ole määriteltyä kyū-/dan-arvorajaa. Ottelijat ja ottelujärjestys pitää ilmoittaa ennen ottelua. Kilpailuissa on poolikarsinta, josta kunkin poolin kaksi parasta etenee pudotuspeleihin. Sekajoukkueet ja kokoomajoukkueet sallitaan.
Kendōn yksilösuomenmestaruus muokkaa
Kendōn yksilösuomenmestaruuskilpailuun ovat oikeutettuja osallistumaan Suomen kendoseurojen keskusliiton jäsenseuroissa olevat kendōkat, jotka ovat FKA:n tasokokeissa graduoineet vähintään 1. kyūn . Naiset ja miehet ottelivat samassa sarjassa vuoteen 2007 asti.
Kendōn naisten yksilösuomenmestaruus muokkaa
Kendōn naisten yksilösuomenmestaruuskilpailu on järjestetty yli 18-vuotiaille vuodesta 2008 lähtien. Osallistujilta vaaditaan vähintään kendōn 3. kyū.
Kendōn miesten yksilösuomenmestaruus muokkaa
Kendōn miestenyksilösuomenmestaruus on järjestetty yli 18-vuotiaille vuodesta 2008 lähtien. Osallistujilta vaaditaan vähintään kendōn 1. kyū.
Kendōn alle 18-vuotiaiden yksilösuomenmestaruuskilpailu muokkaa
Kendōn alle 18-vuotiaiden yksiläsuomenmestaruuskilpailuun ovat oikeutettuja osallistumaan FKA:n jäsenseuroissa olevat, kilpailupäivänä alle 18-vuotiaat kendōkat ilman tasorajoitusta. Pojat ja tytöt ottelevat samassa sarjassa.
ZNKR:n Suomeen lähettämät opettajat muokkaa
Japanin kendō-liitto on pitänyt yllä käytäntöä lähettää Suomeen vuosittain keskuudestaan kendō-opettajan ohjaamaan Suomen kendōn kehittymistä.[5] Alkunsa tämä käytäntö on saanut 1980-luvun lopulla Suomen kendōkoiden ZNKR:lle lähettämästä kirjeestä, jossa he pyysivät kendō-ohjausta Suomeen, koska harjoittelivat Suomessa omillaan ilman esikuvaa tai ohjausta. Kirjeen vaikutus oli ilmeinen, koska se näytettiin Daishachirō Uematsulle Japanin kendō-liiton (ZNKR) tiloissa, kun hän oli saanut komennuksen saapua sotilasasiamieheksi Japanin Suomen suurlähetystöön vuonna 1986. Suomen kendōn tultua ”täysi-ikäiseksi” 20 vuoden ”sensei-lähetyksen” jälkeen 2006 ZNKR lopetti kyseisen toiminnan osin taloudellisten ja osin muiden syiden vuoksi. Kuitenkin vuonna 2009 FKA sai vieraakseen taas, pitkällä pestillä, Suomessa vierailevan kendō-opettajan.
Japanin kendō-liiton tuki Suomen kendōlle muokkaa
ZNKR:n apu Suomen kendōlle on ollut erittäin hyödyllinen ja tuloksekas. FKA, Suomen kendō-seurat ja suomalaiset kendōn harjoittajat ovat sen ansiosta solmineet tiiviit ja lämpimät suhteet lukuisiin lajin opettajiin Japanissa, tehneet vastavierailuja näiden harjoitussaleille ja järjestäneet jopa yksityisiä vierailuja, joissa tuttu opettaja on matkustanut Suomeen opettajatoveriensa ja joidenkin oppilaidensa kanssa varta vasten järjestetylle leirille. Näitä opettajia on myös menestyksekkäästi kutsuttu ohjaamaan suuria kansallisia leirejä, jotka korkealuokkaisen japanilaisen ohjauksen ansiosta ovat muuttuneet kansainvälisiksi kendō-leireiksi. Maiden välinen kendō-yhteistyö ja -ystävyys ovat siten merkittävästi ZNKR:n ”sensei-lähetyksen” ansiosta syventyneet.[6]
Daihachirō Uematsu – ensimmäinen japanilainen opettaja muokkaa
Ensimmäinen ZNKR:stä valtuutuksensa saanut kendō-opettaja oli Japanin suurlähetystössä vuosina 1987–1990 sotilasasiamiehenä työskennellyt eversti Daishachirō Uematsu (tuolloin 5. dan), joka kolmen vuoden ajan opetti ja pohjusti Suomen kendōn kehitystä omalla vapaa-ajallaan [2] Uematsun komennuksen päätyttyä ZNKR aloitti ohjelman, jossa Suomeen lähetettiin joka vuosi kendō-opettaja noin kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan. Jäätyään eläkkeelle Japanin itsepuolustusvoimista (kenraali evp) ja palveluksen jälkeisestä siviilityöstään Uematsu-sensei muutti syystalvella 2012 Turkuun.
Vuosi Nimi Dan-arvo
(vuonna, jona opettaja on toiminut Suomessa)Dan-arvo
(saavutettu dan-arvo)Opettaja- eli shōgō-arvo Kotipaikka Työpaikka Vierailut
Suomessa
jälkeenpäinMuuta Kuva 1987
1988
1989Daihachiro Uematsu 6. dan 7. dan Kyōshi Muutti Japanista Suomeen 2012 lopussa
asunut Turussa 2012-2014
ja vuodesta 2014 Helsingissä1990
1991
1992Tōru Takahashi 7. dan 8. dan (26.11.2014) Kyōshi Tokio Tokion taidekorkeakoulu 2004 Toimii myös FIK:n toimihenkilönä 
1993 Saburō Iwatate 8. dan 8. dan Hanshi Chiba 2005
2007
2010Chiban poliisi, evp
Iwatate ohjaa Arman Alizadia kendōssa
kotimaisen reality-ohjelma Kill Armanin viidennessä jaksossa1994 Shizuo Mutō 7. dan 7. dan Kyōshi Fukushima Fukushiman poliisi 2006
2009Kendōn maailmanmestari 1991 1995 Yoshifumi Ishizuka 7. dan 8. dan Hanshi Osaka Osakan poliisi 2012 Japanin mestari 1985 1996 Kōji Onda 7. dan 8. dan Kyōshi Tokio Tokion metropolin poliisi 1997 Kōichirō Ōshige 7. dan 7. dan Kyōshi Miyazaki Miyazakin poliisi 1998 Wataru Kondō 7. dan 8. dan Kyōshi Tokushima Tokushiman poliisi 2010 1999 Naoya Yokoyama 7. dan 7. dan Kyōshi Jokohama Jokohaman kansallinen yliopisto 2000 Yoriyasu Ōta 7. dan 7. dan Kyōshi Osaka Osakan kasvatustieteellinen korkeakoulu 2007
2009
2010
20122001 Ryūichi Takeda 7. dan 7. dan Kyōshi Yamagata Yamagatan yliopisto 2002, 2004
2005, 2006
2007, 2008
2009, 2010, 2011, 20142002 Shin’ichi Yamagami 7. dan 8. dan Kyōshi Takamatsu Kagawan yliopisto 2007
20092003 Makoto Yagisawa 7. dan 8. dan Kyōshi Tokio Japanin liikuntakorkeakoulu 2007 
2004 Kimiharu Iwakiri 7. dan 8. dan (1.5.2014) Kyōshi Chiba Kansainvälinen budō-korkeakoulu 2008 2005 Toshinobu Sakai 7. dan 7. dan Kyōshi Tsukuba Tsukuban yliopisto 2009 kirjoittanut kirjan
Ideology of the Sword2006 (kevät) Hisaya Yoshino 7. dan 7. dan Renshi Chiba Chiban poliisi 2006 (syksy) Toshiyuki Hara 7. dan 7. dan Kyōshi Tokio Japanin poliisivirasto
Japanin keisarillinen henkivartiokaarti2009 Seiji Hashimoto a.k.a. ”Seppo Hassinen” 7. dan 7. dan Kyōshi Okayama Okayaman poliisi 2010 Mutsushi Kadota 7. dan 7. dan Kyōshi Matsuyama Ehimen poliisi 2011 Hideo Natsumeda 7. dan 7. dan Kyōshi Hiroshima Hiroshiman poliisi Hiroshiman poliisin kendō-joukkueen valmentaja 2012 Yoichi Shigetomi 7. dan Kyōshi Toyama poliisi Suomessa maaliskuusta 2012 kesäkuun alkuun 2012 2013 Kubo Takanori 7. dan Kyōshi Hyogon poliisi Valmentaa Suomessa ajalla 23.1–17.4.2013
2014 Kazuhiko Shimohashi 7. dan Kyōshi Kagoshiman poliisi Valmentaa Suomessa ajalla 29.1–.huhtikuu.2014
Tōru Takahashi muokkaa
Takahashi on syntynyt Ōitan prefektuurissa vuonna 1950. Hän opiskeli 1872 perustetussa Tokion kasvatustieteellisessä korkeakoulussa (nykyään Tsukuban yliopisto) ja suoritti siellä kandidaatin tutkinnon 1973 ja maisterin tutkinnon 1976. Hän tutki maisteriopinnäytetyössään kendōta, ja toimi Tokion taidekorkeakoulun apulaisprofessorina vuodesta 1994 ja professorina vuodesta 2002[7]
Suomen kendō-maajoukkueen valmentajana hän toimi kendōn euroomanmestaruuskilpailussa Berliinissä Saksassa 1990 ja kendōn maailmanmestaruuskilpailuissa 1991 Torontossa Kanadassa.[7]
Suomen kendoliiton jäsenmäärän kehitys muokkaa
Vuoden 2004 huikea kasvu harrastajamäärissä on ymmärrettävä Viimeinen samurai -elokuvan herättämällä kiinnostuksella samuraikulttuuriin. Myös peruskursseilla aloittavien kertoman mukaan Tähtien sota -elokuvan osilla I, II ja III on ollut selkeää vaikutusta kiinnostumiseen kendōsta. Huomattavaa on myös se, että suurin osa uusista harjoittelijoista on jäänyt lajin pariin. (FKA:n jäsenlaskutavassa on kuluvan vuoden peruskurssilaiset laskettu myös mukaan kuluvan vuoden jäsenmääriin.) Kymmenessä vuodessa (1996–2006) Suomen kendoliiton jäsemäärä on yli kolminkertaistunut ja dan-arvon saavuttaneiden kendōkoiden määrä nelinkertaistunut.
Vuosi jäseniä liitossa kpl jäsenmäärän muutos vuodessa %-muutos vuodessa kendōn dan-arvon tasokokeissa suorittaneet kendōkat kendōn dan-arvon suorittaneiden määrällinen lisäys dan-arvoisten %-osuus kendokoista Kendoliiton jäsenmäärä 100 000 suomalaista kohti kendōn dan-arvoisten määrä 100 000 suomalaista kohti 1989 - - 2 0 1990 - - 7 5 1991 - - 7 0 1992 - - 12 5 1993 - - 14 2 Suomi isännöi kendōn euroopanmestaruuskilpailut Turussa 1994 - - 17 3 1995 - - 23 6 1996 204 - - 29 6 15,2 4,0 0,6 Kendoliitto 10 vuotta 1997 191 -13 -6,4 42 13 22,0 3,7 0,8 1998 186 -5 -2,6 48 6 25,8 3,6 0,9 1999 230 +44 23,7 52 4 22,6 4,4 1,0 2000 333 +103 44,8 54 2 16,2 6,4 1,0 2001 378 +45 13,5 67 13 17,7 7,3 1,3 2002 431 +53 14,0 76 9 17,6 8,3 1,5 2003 454 +23 5,3 90 14 19,8 8,7 1,7 2004 699 +245 54,0 95 4 13,6 13,3 1,8 2005 726 +27 3,9 104 9 14,3 13,8 2,0 2006 660 -66 -9,1 121 17 18,3 12,5 2,3 Kendoliitto 20 vuotta 2007 749 +89 13,5 141 20 18,8 14,4 2,7 2008 798 +49 6,5 156 15 19,5 15,0 2,9 Suomi isännöi kendōn euroopanmestaruuskilpailut Helsingissä 2009 1135 +337 42,2 166 10 14,6 21,2 3,1 2010 753 -382 -33,7 184 18 24,4 13,4 3,4 2011 787 +34 4,3 190 6 24,1 14,6 3,5 Kendoliitto 25 vuotta 2012 724 -63 -8,7 205 15 28,3 13,3 3,9 2013 - - - 217 12 - - -
Kendōn vyöarvojen graduointi Suomessa muokkaa
Suomen kendoseurojen keskusliitto järjestää Suomessa mahdollisuuden suorittaa tasokokeessa kendōn dan-arvoja kolme kertaa vuodessa (noin 4 kuukauden välein). Tasokokeissa suoritettavat graduoinnit on järjestetty EKF:n luvalla ja EKF:n dan-tasokoe-vaatimusten mukaan. Suoritetut dan-arvot pätevät kansainvälisesti. Kyū-arvoja voidaan suorittaa Suomen kendoseurojen keskusliiton jäsenseuroissa FKA:n sääntöjen mukaan.[2]
Suomalaiset dan-arvot kendōssa
Vuosi Tietolähde 1. dan 2. dan 3. dan 4. dan 5. dan 6. dan Renshi 7. dan Kyoshi Yhteensä
dan-arvon
graduoineita
harjoittelijoita
kendōssa1989 EKF:n vihreä kirja 2006 0 1 1 0 0 0 0 0 2 1990 EKF:n vihreä kirja 2006 5 1 1 0 0 0 0 0 7 1991 EKF:n vihreä kirja 2006 0 6 1 0 0 0 0 0 7 1992 EKF:n vihreä kirja 2006 5 5 2 3 0 0 0 0 12 1993 EKF:n vihreä kirja 2006 4 3 7 0 0 0 0 0 14 1994 EKF:n vihreä kirja 2006 5 3 8 1 0 0 0 0 17 1995 EKF:n vihreä kirja 2006 8 5 7 3 0 0 0 0 23 1996 EKF:n vihreä kirja 2006 9 10 7 3 0 0 0 0 29 1997 EKF:n vihreä kirja 2006 15 17 7 3 0 0 0 0 42 1998 EKF:n vihreä kirja 2006 19 14 10 4 1 0 0 0 48 1999 EKF:n vihreä kirja 2006 19 18 9 3 3 0 0 0 52 2000 EKF:n vihreä kirja 2006 19 17 12 3 3 0 0 0 54 2001 EKF:n vihreä kirja 2006 25 22 13 4 3 0 0 0 67 2002 EKF:n vihreä kirja 2006 33 24 10 4 5 0 0 0 76 2003 EKF:n vihreä kirja 2006 39 23 17 6 5 0 0 0 90 2004 EKF:n vihreä kirja 2006 45 23 16 6 3 2 0 0 95 2005 EKF:n vihreä kirja 2006 48 24 17 9 4 2 0 0 104 2006 FKA:n tilastot 2006 57 28 22 8 4 2 0 0 121 2007 FKA:n tilastot 2007 67 34 14 20 4 2 M. Salonen, M.Frey 0 141 2008 FKA:n tilastot 2008 72 41 16 17 7 3 M. Salonen, M.Frey 0 156 2009 FKA:n tilastot 2009 72 45 21 16 9 3 M. Salonen, M.Frey 0 166 2010 FKA:n tilastot 2010 82 46 28 16 9 2 M. Salonen, M.Frey 1 184 2011 FKA:n tilastot 31.12.2011 76 56 30 15 10 1 M. Salonen, M.Frey 2 190 2012 FKA:n tilastot 11.11.2012 85 58 34 14 11 2 M. Salonen, M.Frey 2 205 2013 FKA:n tilastot 31.10.2013 92 58 30 20 11 3 M. Salonen, M.Frey 3 D. Uematsu 217 2014 FKA:n tilastot 28.3.2014 93 62 29 23 10 4 M. Salonen, M.Frey 3 D. Uematsu 224 2015 FKA:n tilastot 1.2.2015 93 62 29 22 11 4 M. Salonen, M.Frey 3 D. Uematsu 243 2016 FKA:n tilastot 31.12.2016 93 62 29 22 11 4 M. Salonen, M.Frey 3 D. Uematsu 248 2017 FKA:n tilastot 22.07.2017 91 66 40 26 17 6 K. Jääskeläinen, P. Nurminen, S. Porevuo, K. Ruuhilahti 3 D. Uematsu, M. Salonen, M.Frey 249
Suomen kendoseurojen keskusliitto muokkaa
- Pääartikkeli: Suomen kendoseurojen keskusliitto
Suomen kendoseurojen keskusliitto on suomalaisten kendō-seurojen kattojärjestö. Kendoliiton lajivalikoimaan kuuluvat kendō, ZNKR iaidō ja ZNKR jōdō. Liittoon kuului 2007 alussa 19 kendō-seuraa, joista kaikissa harjoiteltiin kendōta, mutta iaidōta ja jōdōta vain joissain. 2013 kendoliitossa on jäsenenä 31 seuraa
Jäseniä Suomen kendoseurojen keskusliitossa oli vuoden 2006 päätyttyä 660 henkeä.[8]
Suomalaiset kendō-seurat ja urheiluseuroissa
jaoksina tomivat kendō-ryhmät
muokkaa
Suomessa toimii sekä erityisiä kendō-seuroja että muissa budō- ja urheiluseuroissa toimivia kendō-jaoksia.
(Huomaa, että vaikka taulukossa näkyy kyseisen kendō-seuran virallinen rekisteröintipäivämäärä, on kendō-toiminta usein alkanut seurassa jo ennen virallista rekisteröintiä. Kendō-seurojen nimet on kirjoitettu niin kuin ne on rekisteröity yhdistysrekisteriin.[9])Rekisteri-
numeroKotipaikka yhristys-
rekisteriin
kirjaus-pvm.Nimi Jäsen-
määrä (2005)Jäsen-
määrä (2008)Jäsen-
määrä (2009)Jäsen-
määrä (2010)Jäsen-
määrä (2011)Jäsen-
määrä (2012)Harjoitettavat
lajitMuuta 148.781 Turku 13.04.1988 Rendaino ry 23 43 55 45 46 34 Kendō,
ZNKR jōdō149.891 Helsinki 04.11.1988 Ki-Ken-Tai-Icchi ry 272 221 305 201 207 174 Kendō,
ZNKR iaidō, ZNKR jōdō, Atarashii naginata154.949 Tampere 28.08.1991 Tampereen kendoklubi Fudo kamae ry 59 62 86 46 35 41 Kendō 160.912 Hämeenlinna 07.06.1994 Hämeenlinnan Kendoseura JOO KEN KAI ry 19 29 33 25 36 10 Kendō,
ZNKR iaidō162.452 Pori 12.01.1995 Porin Kendoseura DAI KUMA KEN KAI ry 25 45 56 21 29 41 Kendō, Sports Chanbara,
ZNKR iaidō, ZNKR jōdōToiminta alkoi 11.1.1992 166.007 Forssa 03.04.1996 Forssan Kendo GO DAI KEN ry - - - - Ei aktiivinen 177.689 Helsinki 29.10.1999 Helsingin Yliopiston Kendoseura ry 29 39 43 35 38 23 Kendō 177.855 Oulu 17.11.1999 Oulun Kendoseura HOKUFUU ry 67 32 42 20 25 22 Kendō 186.810 Kuopio 07.04.2003 Kuopion Kendoseura ry 23 42 66 58 51 46 Kendō,
ZNKR iaidō190.137 Lahti 20.09.2004 Lahden Kendoseura Shi Ken Kai ry 43 41 48 60 42 33 Kendō 190.320 Espoo 19.10.2004 Leppävaaran budoseura ry 29 53 38 33 34 Kendō,
ZNKR iaidō190.361 Tornio 27.10.2004 Tornion Kendoseura Tenshu Ken Kai ry 16 32 43 14 22 23 Kendō 193.698 Hyvinkää 24.03.2006 Hyvinkään Kendoseura ry - 28 33 16 13 14 Kendō 194.924 Turku 09.10.2006 Turun korkeakoulujen kendoseura Dai Kenshin Kai ry 34 45 53 14 35 27 Kendō,
ZNKR iaidō196.641 Joensuu 13.06.2007 Joensuun kendoseura ry 15 27 16 15 17 Kendō 163.755 Tampere 01.02.1995 Seigikai ry 5 5 4 4 6 ZNKR iaidō Seigikai ry:n iaidōn harjoittajat liittyivät FKA:han 2007 198.862 Jyväskylä 02.07.2008 Ryūtōkai ry 30 27 36 36 ZNKR iaidō, ZNKR jōdō, Kendō FKA:n jäsen 31.10.2008 162.019 Nurmijärvi 18.11.1994 Aikidoseura Kaiten ry - 7 5 5 6 ZNKR iaidō FKA:n jäsen 31.10.2008 201.996 Vaasa 26.10.2009 Vaasan kendoseura ry - 10 19 9 15 Kendō 209.787 Seinäjoki 26.03.2013 Sei Shin Ken Kai ry - 6 Kendō Toiminta alkanut 2012
FKA:n jäsen
23.4.2013Rekisteröinti käynnissä Lohja 16.05.2013 Lohjan Kendoseura – Seido Kan - Kendō Toiminta alkanut 01/2013
Hakee FKA:n jäsenyyttä
Emoseuran
yhdistys
rekisteri nr:oEmoseura Emoseuran
rek.pväKotipaikka Toiminta
aloitettuNimi Jäsen-
määrä (2005)Jäsen-
määrä (2008)Jäsen-
määrä (2009)Jäsen-
määrä (2010)Jäsen-
määrä (2011)Jäsen-
määrä (2012)Harjoitettavat
lajitMuuta 157.262 Kouvolan Budoseura Kaigara ry 22.10.1992 Kouvola Kaigaran kendōjaosto 5 5 5 2 5 Kendō,
ZNKR iaidō63.263 Tapanilan Erä ry 05.06.1953 Helsinki xx.xx.1997 Tapanilan Erän kendojaosto 29 30 40 26 38 26 Kendō,
ZNKR jodō, ZNKR iaidōJaoksen toiminta tauolla 2016 alkaen 15.491 Mussalon Oras ry 02.03.1929 Kotka 24.01.1998 Kotkan kendoseura Gu Do Ken Kai 23 24 24 38 Kendō, Sports Chanbara,
Suio-ryu Iai Kenpo
75.297 Kokkolan Jymy 25.03.1959 Helsinki 25.11.2007 Kokkolan Jymyn kendōjaos Shi Dai Shi Gō 10 9 2 ei toimintaa
2011ei toimintaa
2012Kendō,
ZNKR jodōAloitti kendōn rinnalla ZNKR jōdōn syyskuussa 2009 91.548 Vuosaaren Viikingit ry 12.02.1966 Helsinki 25.11.2007 Budoviikingit (iaidō) 25 31 19 23 21 ZNKR iaidō Budojaoksen iaidōnharjoittajat liittyivät FKA:han 2007 100.893 Kannuksen Ura ry 31.03.1969 Kannus Kannuksen Uran kendojaosto - Katsunin-ken (活人剣) 12 6 4 4 Kendō,
ZNKR iaidō
Kendoseurojen esittely muokkaa
Rendaino muokkaa
Turun kendōseura Rendaino ry on Suomen ensimmäisiä kendō-seuroja. Rendainossa harjoitetaan sekä kendōta että jōdōta.
Ki-Ken-Tai-Icchi muokkaa
Helsingin kendōseura Ki-Ken-Tai-Icchi ry eli KKTI on pääkaupunkiseudun vanhin kendō-seura. KKTI on Suomen suurin kendōseura ja yksi Euroopan suurimmista seuroista jäsenmäärältään ja toiminnaltaan. KKTI:ssä harjoitellaan kendōta, ZNKR iaidōta, ZNKR jōdōta ja atarashii naginataa. KKTI-kendōn pääohjaajina toimivat 7. danin kendōka Markus Frey ja 7. danin Mikko Salonen. Lisäksi seurassa on useita 5. danin ja 4. danin kendōkoita. Monet Suomen kendōn maajoukkueessa olleet ovat peräisin KKTI:stä. Seura on saavuttanut monia kendōn yksilö- ja joukkuesuomenmestaruuksia.
Iaidōta ja jōdōta on harjoiteltu seurassa aktiivisesti 2000-luvun alusta lähtien. Atarashii naginata -harjoittelua on kokeiltu vuodesta 2009 alkaen.
Porin Kendoseura Dai Kuma Ken Kai muokkaa
- Pääartikkeli: Porin Kendoseura
Porin Kendoseura Dai Kuma Ken Kai ry toimii Porin kaupungissa. Se tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden harjoitella kendōta, iaidōta ja seitei jōdōta. Seuran toiminta alkoi 11.1.1992, jolloin järjestettiin Porin ensimmäinen kendōn alkeiskurssi. Seuran puheenjohtajana useita vuosia toiminut Ari Lehtinen toimi vuodesta 2001 vuoteen 2009 myös Suomen kendoseurojen keskusliiton hallituksen puheenjohtajana.
Porin Kendoseuran jäseniä on vuosien varrella nähty sekä naisten että miesten kendōmaajoukkueiden jäseninä. Se on menestynyt myös suomenmestaruuskisoissa. Seuran jäsenistä SM-kultaa ovat voittaneet Kari Ruuhilahti vuonna 1996 sekä Ari Kyläniemi vuonna 2005. Pertti Kyläniemi on sijoittunut useana vuonna SM-kisojen kahden parhaan joukkoon ja voittanut kahdesti arvostetun dan-cupin.
Seuran perustamisvuodesta asti joka kesä Porissa pidetty Pori Jazz-Kendoleiri on kasvanut kansainväliseksi suurleiriksi, joka kattaa nykyisin myös iaidōn ja jōdōn. Vuonna 2020 leiriin liittyy myös seuran uusi laji, Sports Chanbara.
Erä Ken Kai – Tapanilan Erän kendōjaos muokkaa
- Pääartikkeli: Erä Ken Kai – Tapanilan Erä
Kendōn harjoittelu Tapanilan Erässä aloitettiin syksyllä 1997, jolloin Erä Ken Kai kendō-jaoksen ensimmäinen alkeiskurssi alkoi.[10] Nykyisin Erä Ken Kai järjestää kendōn alkeiskursseja kaksi kertaa vuodessa. Edistyneemmät harjoittelevat ympäri vuoden urheilukeskuksen aukioloaikoina. Keskimääräinen kendōn harjoittelun aloittaja Erässä on 30–40-vuotias mies, mutta viime aikoina on yleistynyt se, että vanhemmat aloittavat harjoittelun yhdessä lastensa kanssa.
Kotkan kendoseura Gu Do Ken Kai muokkaa
Kotkan kendoseuran perusti Matti Tulikoura vuonna 1998. Hänen neuvokkuutensa ansiosta kotkalaiset pääsivät harjoittelemaan kendoa Saaripirtille, jonka lankkulattia ja hirsiseinät tekevät siitä ihanteellisen kendon harrastamiseen. Ensimmäisenä vuonna seurassa vieraili japanilainen Wataru Kondo sensei (tuolloin kendo 7.dan), joka antoi uutukaiselle seuralle nimen Gu Do Ken Kai, “ainaisen etsimisen ja tiedonnälän miekkakoulu”. Seuran puheenjohtajana toimi vuosina 1999-2008 Suomen maajoukkueenkin jäsenenä ollut Jari Heino, jonka johdolla kotkalaiset ottivat pronssia SM-kisojen joukkuesarjassa 2001 ja 2003. Vuodesta 2010 seuran puheenjohtajana on toiminut Aleksi Laine, jonka aikana seurassa on panostettu etenkin tiedottamiseen ja järjestetty Kotkassa useita isoja kendotapahtumia (Kyu Cup 2013 ja Liiton Kevätleiri 2014, 2017, 2018 ja 2022). Vuodesta 2012 lähtien seurassa on Jarno Redsvenin johdolla järjestetty kendoharjoituksia myös junioreille ja kotkalaiset ovat voittaneet useampaankin otteeseen SM-kultaa juniorisarjoissa. Nykyisin seurassa harjoitellaan kendon lisäksi Sports Chanbara -pehmomiekkailua ja Suiō-ryū iai kenpōa.
Leppävaaran budoseura ry muokkaa
Leppävaaran budoseura on 19. lokakuuta 2004 perustettu espoolainen budō-seura, joka liittyi Suomen kendoliittoon 2006. Seurassa harjoitellaan iaidōta, kendōta ja jōdōta. Seuran kotipaikka on Leppävaara ja se on Suomen kendoseurojen keskusliiton jäsenseura.
Helsingin Yliopiston Kendoseura muokkaa
Helsingin Yliopiston Kendoseura perustettiin vuonna 1998. Se on Suomen ensimmäinen akateeminen kendō-seura. Helsingin Yliopiston Kendoseuralla on useita jäseniä Suomen kendō-maajoukkueessa ja maajoukkueringissä.
Tornion kendōseura Tenshu Ken Kai muokkaa
Tornion kendōseura Tenshu Ken Kai on perustettu 2004. Tornion kendōseura toimii yhteistyössä Oulun ja Luulajan kendōseurojen kanssa. Tenshu Ken Kai on tiettävästi maailman pohjoisin kendōseura. Rovaniemellä oli kendōtoimintaa vuosina 2007-2008 Tornion ja Oulun seurojen tukemana. Toiminta kuitenkin loppui paikallisen vastuuhenkilön puutteeseen.
Sei Shin Ken Kai ry muokkaa
Sei Shin Ken Kai ry (jap. 誠心剣会) on Seinäjoella vuodesta 2012 toiminut kendoseura joka merkittiin yhdistysrekisteriin 26. maaliskuuta 2013. Seura on hakenut FKA:n jäsenyyttä ja hyväksyttäneen keväällä 2013.
Lähteet muokkaa
- Salonen Mikko: Nippon kendo kata : johdatus japanilaiseen miekkailuun. Mikkomies, 2010. ISBN 978-952-92-6894-8.
Viitteet muokkaa
- ↑ Suomen Liikunta ja Urheilu: Jäsenjärjestöt / lajiliitot slu.fi. Arkistoitu 2.10.2010. Viitattu 28.8.2010.
- ↑ a b c d e f Suomalaiset kamppailulajien tekijät, Tero Laaksonen,2009, sivut. 146-154
- ↑ Laaksonen Tero, Kamppailijoita dojoilta tatamilta. 1992, sivu 9
- ↑ Suomen Kendoliitto / Finnish Kendo Association, Tengu, sivu 15. 1/2007
- ↑ Suomen Kendoliitto / Finnish Kendo Association, Tengu, sivut 13–35. 1/2007
- ↑ Suomen Kendoliitto / Finnish Kendo Association, Tengu, sivu 13 1/2007
- ↑ a b Takahashi Tōru, kyōju – taiiku Tōkyō geijutsudaigaku. Arkistoitu 25.9.2009. Viitattu 29.5.2012.
- ↑ Suomen Kendoliitto / Finnish Kendo Association, Tengu, sivu 14 1/2007
- ↑ Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysnetin hakusivu [1]
- ↑ Tapanilan Erä 70 vuotta 1933–2003; Toimittaja: Jaakko Hannula, Yliopistopaino Helsinki 2003, ISBN 952-91-6386-X, sivut 39–40