Keltapääsirkku
Keltapääsirkku (Emberiza cineracea) on sirkkujen heimoon kuuluva varpuslintu.
| Keltapääsirkku | |
|---|---|
 Koiras |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Sirkut Emberizidae |
| Suku: | Emberiza |
| Laji: | cineracea |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Emberiza cineracea |
|
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö muokkaa
Linnun pituus on 16–17 senttimetriä. Ruumis on hoikka ja pyrstö pitkä. Linnun puku on hailakka ja lähes viiruton. Päässä kapea silmärengas, sekä voimakas harmaa nokka. Uloimmat pyrstösulat ovat vaaleat, joka muun muassa erona samalta muistuttavaan naaras mustapääsirkkuun.
Koiraan kurkku kellertävä, pää kellanharmaa, viiruton, rinta tuhkanharmaa. Selkä on harmahtava ja siinä on haaleita tummia täpliä.
Naaraan ja ensimmäisen talven linnun kurkku on beigenvalkoinen, selkä ja pää ruskeansävyiset, päälaella ohuita viiruja, rinta harmaan ruskea, sekä kapeasti juovainen. Nuorella vaalea alapuoli.
Muuntelu muokkaa
cineracea-alalajin koiraan rinta, pää ja maha ovat keltaiset, kun semenowi-alalajin koiraalla ainoastaan kurkku, sekä naama ovat keltaiset.
Äänet muokkaa
Kutsuääninä terävä, repivä ”tshrip”, täyteläinen ”tsylp” ja lyhyempi ”tsy”, joita lintu sekoittaa ja muuntelee äännellessään. Kutsuäänet muistuttavat ruostekurkku- ja kivikkosirkkua.
Laulu on yksinkertainen, suora säe, jonka se laulaa terävästi hieman karhealla äänellä ja epätasaiseen tahtiin, kuten ”tsre, tsry-tsry-tsry tsriah-tsra”. ”tsriah”-ääni on painokkaampi kuin muut. Yleensä säe loppuu peräkkäin laulettuun korkeaan ja matalaan sointuun. Laulu muistuttaa kivikkosirkkua
Levinneisyys muokkaa
Pesii pääosin Turkissa jossa kaksi erillistä esiintymää. Cineracea-alalaji pesii Lounais-Turkissa ja semenowi-alalaji Kaakkois-Turkissa. Keltapääsirkku on kesävieras Turkissa huhtikuusta elokuuhun, jonka jälkeen se siirtyy talvehtimisalueelle Punaisellemerelle. Esiintyy myös Kreikassa arviolta 100–250 parin voimin, sekä Irakissa ja Iranissa lähellä Turkin rajaa. Euroopan kannaksi on arvioitu 2 600–7 800 paria sekä Iranin ja Irakin kannaksi alle sata paria.[1]
Elinympäristö muokkaa
Pesii hyvin paikallisesti ja harvalukuisesti kuivilla, matalakasvustoisilla, macciaa ja harvaa puustoa käsittävillä kivikkoisilla rinteillä. Muuttoaikoina lähellä rannikkoa olevilla alavilla kivikkoisilla ja matala ruohoisilla alueilla, jotka voivat olla puoliaavikkoa.
Lähteet muokkaa
Mullarney, Killian; Svensson, Lars; Zetterström, Dan & Grant, Peter: Lintuopas – Euroopan ja Välimeren alueen linnut, s. 372 ja 373. Otava, 2008. ISBN 951-1-15727-2.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b BirdLife International: Emberiza cineracea IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 15.2.2014. (englanniksi)