Kefpodoksiimi

kemiallinen yhdiste
Kefpodoksiimi
Kefpodoksiimi
Systemaattinen (IUPAC) nimi
(6R,7R)-7-[[(2Z)-2-(2-amino-1,3-tiatsol-4-yyli)-2-metoksi-iminoasetyyli]amino]-3-(metoksimetyyli)-8-okso-5-tia-1-atsabisyklo[4.2.0]okt-2-eeni-2-karboksyylihappo
Tunnisteet
CAS-numero 80210-62-4
ATC-koodi J01DD13
PubChem 6335986
DrugBank DB01416
Kemialliset tiedot
Kaava C15H17N5O5S2 
Moolimassa 411,476
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus ?
Proteiinisitoutuminen 40 % [1]
Metabolia ?
Puoliintumisaika 2-3 tuntia[2]
Ekskreetio renaalinen
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus
Antotapa oraalinen

Kefpodoksiimi (C15H17S2N5O5) on kefalosporiineihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään on lääketieteessä antibioottina.

Ominaisuudet ja käyttöMuokkaa

Kefpodoksiimi kuuluu niin kutsuttuihin kolmannen sukupolven kefalosporiineihin ja sen antibioottisen ominaisuudet perustuvat muiden kefalosporiinien tavoin bakteerien soluseinän biosynteesin estämiseen. Se tehoaa erityisesti gramnegatiivisiin bakteereihin. grampositiivisia bakteereja vastan sen teho on heikompi, mutta se tehoaa esimerkiksi eräisiin streptokokkeihin. Lääkeaine on suhteellisen stabiili beetalaktamaaseja vastaan. Useimmiten sitä käytetään aihiolääkkeenään kefpodoksiimiproksetiilina, joka annostellaan tablettina. Kefpodoksiimia voidaan käyttää esimerkiksi keuhkokuumeen, ihotulehdusten ja virtsatulehdusten hoidossa.[1][3][4][5][6][7]

HaittavaikutuksetMuokkaa

Kefpodoksiimi voi aiheuttaa haittavaikutuksinaan huonovointisuutta, ripulia ja allergisia iho-oireita. Myös maksan entsyymiarvot voivat kohota.[1][3]

ValmistusMuokkaa

Kefpodoksiimi on puolisynteettinen yhdiste. Sen valmistamiseksi lähtien 7-aminokefalosporaanihaposta on kehitetty useita menetelmiä.[8]

LähteetMuokkaa

  1. a b c M. Lindsay Grayson (päätoim.): Kucers' The Use of Antibiotics, s. 530-536. CRC Press, 2017. ISBN 9781498747967. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 20.12.2020). (englanniksi)
  2. Cefpodoxime DrugBank. Viitattu 20.12.2020. (englanniksi)
  3. a b Roger G. Finch, David Greenwood, Richard J. Whitley, S. Ragnar Norrby: Antibiotic and Chemotherapy, s. 241. Elsevier, 2010. ISBN 978-0-7020-4765-7. Teoksen verkkoversio (viitattu 20.12.2020). (englanniksi)
  4. David A. Williams, William O. Foye, Thomas L. Lemke: Foye's principles of medicinal chemistry, s. 1104. Lippincott Williams & Wilkins, 2012. ISBN 9781609133450. (englanniksi)
  5. Axel Kleemann: Antiinfectives for Systemic Use, 1. Antibacterials, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2016. (englanniksi)
  6. Pekka T. Männistö & Raimo K. Tuominen: 51. Soluseinämää heikentävät bakteerilääkkeet Farmakologia ja toksikologia. Medicina. Viitattu 20.12.2020.
  7. Pekka Kujala: Suun kautta annettavien kefalosporiinien käyttö. Duodecim, 1999, 115. vsk, nro 20, s. 2241–2247. Artikkelin verkkoversio Viitattu 29.6.2020.
  8. Harry G. Brittain: Profiles of Drug Substances, Excipients, and Related Methodology, s. 5-12. Academic Press, 2019. ISBN 978-0-12-817165-3. Teoksen verkkoversio (viitattu 20.12.2020). (englanniksi)