Kefetameetti
kemiallinen yhdiste
| |
Kefetameetti
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| (6R,7R)-7-[[(2Z)-2-(2-amino-1,3-tiatsol-4-yyli)-2-metoksi-iminoasetyyli]amino]-3-metyyli-8-okso-5-tia-1-atsabisyklo[4.2.0]okt-2-eeni-2-karboksyylihappo | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | J01 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C14H12N5O5S2 |
| Moolimassa | 394,426 |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | Noin 50 %[1] |
| Proteiinisitoutuminen | 20 %[1] |
| Metabolia | ? |
| Puoliintumisaika | 2–2,5 tuntia[1] |
| Ekskreetio | renaalinen |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | oraalinen |
Kefetameetti (C14H15S2N5O5) on kefalosporiineihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Sitä käytetään lääketieteessä antibioottina.
Ominaisuudet ja käyttö muokkaa
Kefetameetti on niin sanottu kolmannen sukupolven kefalosporiini ja sen antibioottiset ominaisuudet perustuvat bakteerin soluseinän synteesin estämiseen. Yhdisteen teho grampositiivisiin bakteereihin ei ole kovinkaan hyvä, mutta se tehoaa paremmin gramnegatiivisiin bakteereihin kuten enterobakteereihin. Kefetameetti on suhteellisen stabiili beetalaktamaaseja vastaan. Kefetameetti käytetään useimmiten aihiolääkkenään kefetameettipivoksiilina. Sen haittavaikutukset ovat kefalosporiineille tyypillisiä.[1][2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Roger G. Finch, David Greenwood, Richard J. Whitley, S. Ragnar Norrby: Antibiotic and Chemotherapy, s. 193. Elsevier, 2010. ISBN 978-0-7020-4765-7. Teoksen verkkoversio (viitattu 31.8.2020). (englanniksi)
- ↑ Alan Fein, Ronald Grossman, David Ost: Diagnosis and Management of Pneumonia and Other Respiratory Infections, s. 101–102. Professional Communications, 2006. ISBN 978-1-884735-63-0. Teoksen verkkoversio (viitattu 31.8.2020). (englanniksi)