Kežmarokin puukirkko
Kežmarokin puukirkko on yksi maailmanperintöluetteloon kuuluvista Slovakian Karpaattien puukirkoista. Se sijaitsee Kežmarokin kaupungissa.
Kežmarokiin rakennettiin ensimmäinen protestanttinen kirkkorakennus todennäköisesti 1687–1688. Se oli vain pieni talo, jossa kirkkoväki kokoontui. Siitä tuli kuitenkin nopeasti liian pieni sekä saksalaisille että slovakialaisille yhteisöille. Porvaristo keräsi varoja uuden kirkon rakentamiseen. Huhtikuussa 1717 vanha kirkkorakennus purettiin ja uuden rakentaminen aloitettiin. Uusi puinen kirkko valmistui todennäköisesti jo samana vuonna.[1] Kirkko oli yksi niistä kirkoista, joita vainotut luterilaiset saivat luvan rakentaa Sopronin sopimuksessa. He joutuivat rakentamaan kirkkonsa kuitenkin kaupungin keskustan ulkopuolelle ilman kellotornia ja kirkonkelloja sekä täysin omilla varoillaan.[2]
Pohjaltaan Kežmarokin puukirkko on kreikkalaisen ristin muotoinen. Se rakennettiin kokonaisuudessa puusta ilman ainuttakaan metalliosaa.[3] Kirkko suunniteltiin maalaistyyliseksi ja sen rakentamiseen käytettiin monia perinteisiä rakennustapoja. Sen ulkosivu päällystettiin valkoisella kipsillä, jotta se näyttäisi kiviseltä. Kirkossa on istumapaikat noin 1 500 kuuntelijalle. Alkuperäinen maalattia on korvattu myöhemmin kivilattialla. Holvi on maalattu muistuttamaan taivasta ja siihen on tehty myös hahmoja, jotka edustavat apostoleita, evankelistoja ja kolminaisuutta.[4] Paikallinen Ján Lerch on tehnyt kirkon sisäosien puukaiverrukset. Spišskánovávesiläiset Vavrinec Čajkovský ja Martin Korabinský ovat tehneet urut, jotka valmistuivat 1729.[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ Advisory Body Evaluation: Wooden Churches (Slovakia) (s. 5) UNESCO World Heritage Centre. United Nations. Viitattu 24. joulukuuta 2008. (englanniksi)
- ↑ a b Wooden articular Lutheran A. V. church in Kežmarok Slovak Heritage Live. Viitattu 24. joulukuuta 2008. (englanniksi)
- ↑ Kežmarok - Wooden Churches Slovakia.travel. Viitattu 24. joulukuuta 2008. (englanniksi)
- ↑ Advisory Body Evaluation: Wooden Churches (Slovakia) (s. 2) UNESCO World Heritage Centre. United Nations. Viitattu 24. joulukuuta 2008. (englanniksi)