Katariina Jagellonica
Katariina Jagellonica (1. marraskuuta 1526 Krakova – 16. syyskuuta 1583 Tukholma)[1][2] oli Juhana III:n ensimmäinen vihitty puoliso, Suomen herttuatar[3] ja sittemmin Ruotsin kuningatar.
| Katariina Jagellonica | |
|---|---|
 Kuva Katariina Jagellonicasta noin vuodelta 1553. | |
| Ruotsin kuningatar | |
| Valtakausi | 30. syyskuuta 1568 – 16. syyskuuta 1583 |
| Syntynyt |
1. marraskuuta 1526 Krakova, Puolan kuningaskunta |
| Kuollut |
16. syyskuuta 1583 (56 vuotta) Tukholma, Ruotsi |
| Puoliso | Juhana III ( 1562–83) |
| Lapset |
Isabella Anna Sigismund |
| Isä | Sigismund I |
| Äiti | Bona Sforza |
| Uskonto | roomalaiskatolisuus |
ElämäkertaMuokkaa
Katariinan isä oli Puolan kuningas Sigismund I ja äiti Bona Sforza, joka oli milanolaista ruhtinassukua. Katariina oli vanhempiensa nuorin tytär.[4] Nimi Jagellonica on latinankielinen muoto kuningassuvun nimestä Jagiełło.
Katariina varttui kuninkaan hovissa Krakovassa ja sai hyvän kasvatuksen. Hänet naitettiin 11 vuotta nuoremmalle[1] Suomen herttua Juhanalle Vilnassa 4. lokakuuta 1562.[3] Avioliitto oli poliittinen; se oli osa Juhanan pyrkimyksiä muodostaa Venäjän vastainen liittoutuma. Myös Venäjän Iivana IV Julma oli yrittänyt kosia Katariinaa, mutta tuloksetta. Toisaalta avioliitto hiersi Juhanan ja hänen veljensä Ruotsin kuninkaan Eerik XIV:n välejä. Eerik kiisteli Sigismund I:n pojan, Sigismund II Augustin kanssa vallasta Baltiassa. Avioliittoneuvotteluja käytiin Ruotsin ja Puolan ollessa sodassa.
Juhana ja Katariina saapuivat Turkuun 24. joulukuuta 1562.[3] Turun linnasta muodostui pienimuotoinen renessanssihovi, mutta jo saman vuoden syksyllä Juhanan ja Eerikin ristiriita oli kehittynyt sodaksi. Juhana ja Katariina joutuivat Eerikin vangeiksi, ja heidät vietiin Gripsholmin linnaan.[5] Katariina seurasi miestään vapaaehtoisesti vankeuteen. Eräässä vaiheessa häntä uhkasi joutuminen Venäjälle, kun Iivana IV ehdotti Eerikille, että Katariinaa voitaisiin käyttää panttivankina Puolan painostamiseksi. Vankeusaikana Katariina synnytti kolme lasta, Isabellan, joka eli puolitoistavuotiaaksi,[5] Annan ja Sigismundin, josta tuli Puolan ja Ruotsin kuningas.[6]
Vankeutta kesti syksyyn 1567,[5] jolloin Eerik syrjäytettiin valtaistuimelta. Saman vuoden syyskuussa Juhana huudettiin Ruotsin kuninkaaksi, ja 10. heinäkuuta 1569 Katariina kruunattiin miehensä rinnalla Ruotsin kuningattareksi.[2] 1500-luvun lopulla katolilaisuuden merkitystä haluttiin lisätä. Syynä saattoi olla se, että Katariinalle oli tulossa suuri perintö Sforza-suvulta ja Juhana halusi perinnön Ruotsiin. Kuitenkaan perintöä ei saanut lähettää muuhun kuin roomalaiskatoliseen maahan ja niinpä Juhana yritti saada Ruotsin kirkon osittain katoliseksi. Kuningaspari vieraili usein Vadstenassa ja Katariina tuki Vadstenan luostarin toimintaa. Myös Naantalin luostari koki viimeisen lopulta lyhyeksi jääneen kukoistuksensa.[7][8]
Katariina kuoli muutaman vuoden sairastelun jälkeen Vadstenan linnassa syyskuussa 1583.[6]
LähteetMuokkaa
- Kajanti, Caius: Kiehtovia naiskohtaloita Suomen historiasta. Karisto Oy, 2005. ISBN 951-23-3949-8.
- Setälä, Päivi: Pohjoisen renessanssin nainen. Kustannusosakeyhtiö Otava, 2002. ISBN 951-1-18059-2.
ViitteetMuokkaa
- ↑ a b Kajanti 2005, s. 12
- ↑ a b Jussi Nuorteva: Katariina Jagellonica (1526 - 1583) Kansallisbiografia. 23.6.2000. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 21.7.2008.
- ↑ a b c Setälä 2002, s. 226
- ↑ Kajanti 2005, s. 11
- ↑ a b c Setälä 2002, s. 227
- ↑ a b Kajanti 2005, s. 16
- ↑ Setälä 2002, s. 228
- ↑ Creutz, Nådendals stads historik, s. 256f; Acta Eccelesiastica.
Aiheesta muuallaMuokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Katariina Jagellonica Wikimedia Commonsissa
