Avaa päävalikko

Kastán hauta (kreik. Τύμβος Καστά, Týmvos Kastá), paremmin tunnettu nimellä Amfipoliin hauta (Τάφος Αμφίπολης, Táfos Amfípolis), on muinainen makedonialainen hauta, joka on löydetty Kastán kukkulalta antiikin Amfipoliista, nykyisen Amfípolin kunnan alueelta Keski-Makedoniasta pohjoisesta Kreikasta.[1][2]

Kastán hauta
Τύμβος Καστά
Kastán hautakumpu.
Kastán hautakumpu.
Sijainti

Kastán hauta
Koordinaatit 40°50′22.9″N, 23°51′47.9″E
Valtio Kreikka Kreikka
Paikkakunta Amfípoli, Sérres, Keski-Makedonia
Historia
Tyyppi tumulus
Ajanjakso noin 325–300 eaa.
Kulttuuri antiikki
Aiheesta muualla

Commons-logo.svg Kastán hauta Commonssissa

Hauta on ympyrän muotoinen kumpuhauta eli tumulus. Se on ajoitettu hellenistiselle ajalle vuosiin 325–300 eaa.[2] Hauta sijaitsee muinaisen Amfipoliin kaupungin raunioiden alapuolella noin 800–900 metriä Néa Mesolakkián kylästä kaakkoon. Hauta löydettiin vuonna 2012 ja sen sisäosien kaivaukset suoritettiin vuoden 2014 jälkimmäisellä puoliskolla.[1][2][3][4]

Kaivauksissa hauta osoittautui kolmekammioiseksi. Se on ryöstetty jo antiikin aikana.[5] Haudasta löydettiin luita, jotka kuuluvat viidelle ihmiselle: yhdelle yli 60-vuotiaalle naiselle; kahdelle miehelle, jotka ovat noin 35- ja 45-vuotiaita; yhdelle miehelle tai naiselle, joka on polttohaudattu; sekä yhdelle lapselle.[6] Arkeologien mukaan kyseessä saattaa olla perhehauta.[7]

Syyskuussa 2015 tutkijat ilmoittivat löytäneensä haudasta kirjoituksen ja monogrammin, jonka perusteella sitä on ehdotettu Hefaistionin haudaksi.[8][9] Tulkintaa ei ole kuitenkaan yleisesti hyväksytty.[10][11] Hautaa koskevat tutkimukset ovat edelleen kesken.

KaivauksetMuokkaa

 
Haudan tutkimuksia johtava arkeologi Katerína Peristéri.

Hauta-aluetta tutkittiin alun perin jo 1950-luvulla.[1] Arkeologi Dimitris Lazaridis aloitti kaivaukset kukkulalla 1960-luvulla, mutta työt keskeytyivät tuolloin rahoituksen loppumiseen, sillä tuohon aikaan Makedonian alueen arkeologiset resurssit kuluivat pääasiassa Verginassa tehtyihin kaivauksiin. Arkeologi Katerína Peristérin johtama ryhmä jatkoi tutkimuksia vuonna 2009.[3] Hauta löydettiin vuonna 2012 ja arkeologit aloittivat sen sisään kaivautumisen kesällä 2014.[12] Haudan oviaukko kaivettiin esiin elokuussa 2014, minkä jälkeen hauta sai paljon huomiota.[1][2][3]

Haudan ensimmäisen vaiheen kaivaukset päättyivät marraskuussa 2014.[4] Seuraavaksi tutkimukset keskittyvät tehtyihin esinelöytöihin sekä luulöytöjä koskeviin DNA-tutkimuksiin. Lisäksi Thessalonikin Aristoteles-yliopisto suorittaa koko hautakummulle geofyysisen, mukaan lukien tomografisen, tutkimuksen.[13][7] Tähän mennessä suoritettujen geofyysisten tutkimusten perusteella tutkijat totesivat jo vuoden 2014 lopussa, että kummun sisällä on mahdollisesti muita rakenteita toistaiseksi esiin kaivetun haudan lisäksi.[14]

Haudan saaman suuren julkisuuden vuoksi Keski-Makedonian viranomaiset ovat järjestäneet haudalle ympärivuorokautisen vartioinnin. Viranomaiset ovat myös aloittaneet toimet haudan saamiseksi Unescon maailmanperintöluetteloon.[15]

Haudan rakenneMuokkaa

Kastán ympyränmuotoisen hautakummun halkaisija on noin 160 metriä.[16] Haudan ulkoseinä on päällystetty thásoslaisella marmorilla, ja sen korkeus on kolme metriä ja ympärysmitta 497 metriä. Hautakummulle johtaa 4,5 metriä leveä tie.[2][17] Varsinainen hauta on hautakummun sisässä ja sen sisäänkäynti on kummun etelälaidalla. Hauta koostuu kolmesta kammiosta.[18] Haudan suunnittelijan on arveltu sen tyylin perusteella olleen Deinokrates, joka oli Aleksanteri Suuren hoviarkkitehti ja Aleksandrian rakennuttaja.[19]

Sisäänkäynti ja ensimmäinen kammioMuokkaa

Haudan ovea eli ensimmäisen kammion sisäänkäyntiä vartioi kaksi sfinksiä. Niiden korkeus on noin 1,45 metriä. Sfinksit ovat päättömiä ja myös niiden siivet on rikottu mahdollisesti jo antiikin aikana.[20][2] Toisen sfinksin pää löytyi haudan kolmannesta kammiosta. Sisäänkäyntiä on koristanut joonialaista pylväikköä jäljittelevä fresko.[21][22]

 
Kastán haudan rakenne.
 
Kastán haudan kammiot ja merkittävimmät tähänastiset löydökset.

Haudan ensimmäisessä kammiossa on ollut mosaiikkilattia ja sen seiniä ovat koristaneet freskot, jotka ovat haalistuneet.[3] Löydöksissä erottuu keltaisen, mustan, punaisen ja sinisen sävyjä.[1] Lisäksi kammiossa on mm. ruusukekoristeluja.[23]

Tutkijoiden mukaan haudan ovi oli radiohiiliajoituksen perusteella sinetöity 200- tai 100-luvulla eaa., mahdollisesti ennen kuin roomalaiset valtasivat Makedonian vuonna 168 eaa. Haudassa ei siis oltu käyty tämän jälkeen ennen arkeologeja.[24][25]

Toinen kammioMuokkaa

Haudan toisen kammion sisäänkäyntiä kannattelee kaksi naishahmoista pylvästä eli karyatidia. Karyatidit on sfinksien tavoin rikottu tarkoituksellisesti. Toisen karyatidin pää löytyi kammiosta.[26] Karyatideja ja kuninkaallisiin viittaavaa kattosymbolia pidetään merkkeinä vainajan tärkeydestä.[1][27] Karyatidien korkeus on 2,27 metriä.[28] Ne on sijoitettu 1,40 metrin korkuisille jalustoille, jolloin pylväiden korkeus on jalustoineen 3,67 metriä.[29] Patsaat seisovat kädet ojennettuna. Tämän tarkoituksena on mahdollisesti varoittaa tulijoita astumasta peremmälle hautaan.[3]

Haudan toinen kammio on 4,5 metriä leveä ja 3,0 metriä pitkä.[30] Kammion lattiassa on koko sen pinta-alan peittävä mosaiikki, joka kuvaa Persefonen joutumista manalan jumala Haadeen ryöstämäksi (tai tämän palautusta takaisin maan päälle). Haadeella on päässään laakeriseppele ja hän ajaa vaunuilla, joita johdattaa Hermes, jonka tehtävänä on saattaa kuolleet manalaan (Hermes Psykhopompos).[31][32] Mosaiikin keskellä on pyöreä noin 80 senttimetriä halkaisijaltaan oleva vaurioitunut alue.[30]

Toisen kammion seinäkoristelusta erottuvat mm. siivekäs hahmo yhdessä tripodin eli kolmijalan kanssa, mies- ja naishahmoja sekä eläinhahmo, mahdollisesti härkä.[30]

Kolmas kammioMuokkaa

Haudan kolmanteen kammioon johtaa makedonialaisille haudoille tyypillinen marmoriovi.[33] Kolmannen kammion lattian alta löydettiin varsinainen hauta. Se on 1,6 metrin syvyydessä, ja siinä on kiviset seinämät, pohja ja päällys. Kivillä vuoratun osan pituus on 3,23 metriä, leveys 1,56 metriä ja syvyys 1,0 metriä. Siinä on ollut puinen arkku, joka on ollut 2,35 metriä pitkä ja 0,54 metriä leveä. Hautaa on pengottu ja sen esineistö on hajallaan. Haudasta on löydetty ihmisluita (mm. pääkallo, sääriluuta, käden luita sekä lantioluu). Luut kuuluvat viidelle eri ihmiselle (katso alla: Luulöydöt).[6] Lisäksi haudasta on löydetty norsunluusta ja lasista tehtyjä arkun koristeosia sekä nauloja.[4][34]

Kolmannen kammion peräseinässä on rako, jonka luultiin alun perin saattavan olla merkki ovesta neljänteen kammioon. Tutkimusten edetessä kuitenkin paljastui, että kolmannesta kammiosta on vain poistettu marmorinen pylväs, eikä neljättä kammiota ole.[18]

Esine- ja muut löydöksetMuokkaa

LuulöydötMuokkaa

Haudasta löydettyjen luiden ensimmäisen vaiheen tutkimustulokset julkistettiin 19. tammikuuta 2015. Luunkappaleita on yhteensä noin 550. Niistä 137 on pystytty paikantamaan osaksi ihmisluurankoja. Luiden todettiin tutkimusten jälkeen kuuluvan viidelle eri ihmiselle:[6][5][35]

  • Nainen, yli 60-vuotias, pituus 1,57 m. Vainajasta on jäljellä pääkallon osia sekä mm. käsien, jalkojen ja lantion luita.[36] Vainajalla on ollut osteoporoosi.[35]
  • Mies, noin 35-vuotias, pituus 1,68 m. Haavoittunut veitseniskuista ennen kuolemaa. Vainajasta on jäljellä mm. käsien, jalkojen ja lantion luita.[37]
  • Mies, noin 45-vuotias, pituus noin 1,62 m. Vainajasta on jäljellä mm. käsien, jalkojen ja lantion luita.[38]
  • Mies tai nainen. Vainaja on polttohaudattu, päin vastoin kuin muut vainajat, ja tästä on jäljellä vain muutamia luunpalasia.[39] Tutkijoiden mukaan kyseessä saattaa olla ensimmäinen Kastán hautaan haudattu.[7]
  • Lapsi, sukupuoli tuntematon. Vainajasta on jäljellä pään ja käsien luita.[40]

Arkeologien mukaan kyseessä saattaa olla perhehauta, jolloin vainajat voisivat olla sukua toisilleen. Vainajien henkilöllisyyttä ja mahdollista sukulaisuussuhdetta ei kuitenkaan vielä tiedetä. Samoin ei tiedetä sitä, milloin kyseiset ihmiset ovat kuolleet, milloin kukin vainaja on haudattu hautaan ja onko hauta rakennettu alun perin kaikille heistä.[35]

Luiden tutkimukset jatkuvat seuraavaksi muun muassa DNA-tutkimuksella.[7] DNA-tutkimus voi viedä jopa 20 kuukautta, koska tuloksia verrataan alueen satoihin muihin luulöytöihin antiikin ajalta.[41] Luulöytöjä on kuitenkaan mahdotonta yhdistää varmuudella suoraan kehenkään nimettyyn henkilöön edes DNA-tutkimuksen avulla.

KirjoituksetMuokkaa

Syyskuussa 2015 haudan tutkijat ilmoittivat löytäneensä haudasta kolme piirtokirjoitusta. Kahdesta kivestä, jotka ovat peräisin haudan ympärysmuurista, mutta irrotettu myöhemmin ja löydetty läheisestä Strymónas (Strymon) -joesta, on löydetty sana ΑΡΕΛΑΒΟΝ (arelabon), jonka yhteydessä esiintyy pitkä monogrammi, josta on luettavissa ainakin kirjaimet Η (eeta) ja φ (fi). Lisäksi haudasta itsestään on löydetty ruusukekuvio, jonka sisällä on pelkästään kirjaimista Η ja φ koostuva pienempi monogrammi.[24]

Peristérin johtama tutkimusryhmä on tulkinnut monogrammin Hefaistionin, Aleksanteri suuren läheisen ystävän ja kenraalin, monogrammiksi, ja koko pidemmän tekstin ilmaisuksi ΠΑΡΕΛΑΒΟΝ ΗΦΑΙΣΤΙΩΝ (parelabon Hefaistiōn, ”vastaanotin, Hefaistion”)[24] Tutkijoiden mukaan kirjoitukset liittyvät haudan rakentamisvaiheeseen ja rakentamista koskevaan sopimukseen.[42]

Kriitikoiden mukaan kyseinen monogrammin tulkinta on kuitenkin hyvin epävarma. Lisäksi epävarmuutta aiheuttaa se, että osa kivistä on ollut irrotettuna haudasta. Tällöin kirjoitukset saattavat olla myöhempia graffiteja, joita muista haudan ympärysmuurista peräisin olevista kivistä tunnetaan lukuisia.[24]

HautaesineetMuokkaa

Haudasta ei ole löydetty merkittäviä hautaesineitä. Tutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, että hauta on ryöstetty jo antiikin aikana. Tähän viittaavat muun muassa tarkoituksellisesti rikotut kuvapatsaat sekä se, että vainajien luut ovat hyvin hajallaan. Myös suurin osa haudassa olleista arvoesineistä on ryöstetty.[5] Tämä vaikeuttaa haudattujen henkilöyden selvittämistä, koska se tapahtuisi parhaiten hautaesineiden perusteella.[1]

Haudan ulkopuoliMuokkaa

Arkeologit ovat löytäneet Amfipoliin leijonan osia haudan alueelta. Kyseinen viisimetrinen marmorista tehty leijonapatsas löydettiin jo vuonna 1912 ja on pystytetty lähelle. Haudan tutkijat ovat ehdottaneet, että se olisi alun perin ollut sijoitettuna haudan huipulle.[20][2][17]

Lisäksi hautakummun ympärysmuurin puuttuvia palasia on löytynyt eri puolilta aluetta. Muun muassa läheisestä Kerkíni-järvestä on löytynyt yli 100 palasta.[43]

Teoriat vainajien henkilöydestäMuokkaa

Hauta on suurin Kreikasta koskaan löydetty hautamonumentti, ja se saa esimerkiksi Verginan tunnetut kuningashaudat, mukaan lukien kuningas Filippos II:n haudan, näyttämään pieneltä.[12][19] Ennen kuin luita oli tutkittu, tutkijat esittivät erilaisia arvioita siitä, kuka hautaan voisi olla haudattu.

Alussa esitettiin arvailuja, että kyseessä olisi haudan suuren koon vuoksi voinut olla jopa Aleksanteri Suuren hauta, mutta tutkijat ovat torjuneet tämän, koska haudan ajoitus ei täsmää; historiallisen todistusaineiston valossa on nimittäin selvää, että Aleksanterin hauta on ollut Aleksandriassa ainakin myöhäisantiikkiin saakka. Todennäköisemmin kyseessä on jonkun muun merkittävän makedonialaisen hauta.[12][2][1] Haudan on esitetty olevan rakennettu esimerkiksi jollekin Aleksanteri Suuren kenraaleista (nk. diadokit).[3]

Haudan tutkimusten edetessä sen merkittävyys on käynyt yhä selvemmäksi, ja monet tutkijat kallistuivat sille kannalle, että se olisi Makedonian kuningassuvun jonkun myöhemmän jäsenen hauta. Ennen luulöytöjä koskeneita tutkimuksia jotkut tutkijat ehdottivat esimerkiksi, että hauta voisi olla Aleksanterin vaimon Roksanen tai näiden pojan Aleksanteri IV:n hauta. Leskeksi jäänyt Roksane karkotettiin Amfipoliiseen, missä sekä hänet että Aleksanteri IV murhattiin. Tähän saakka Aleksanteri IV:n hautana on pidetty yhtä Verginan haudoista.[2][1][3]

Luulöytöjä koskevien tutkimustulosten julkaisun jälkeen esitettiin muun muassa teoria, että yksi vainajista saattaisi olla Aleksanteri Suuren äiti Olympias. Tämä kuoli noin 60-vuotiaana vuonna 316 eaa. Näin hänen ikänsä saattaisi täsmätä haudasta löydetyn naisen arvioituun ikään, ja kuolinvuosi täsmää yhteen haudan rakentamisen ajankohdan kanssa.[5] Peristérin mukaan paikalliset ovat kutsuneet hautaa ”Kuningattaren haudaksi”.[4]

Kirjoituslöytöjen perusteella Peristérin johtama tutkimusryhmä on päätynyt viimeisimpänä teoriaan, että kyseessä olisi alun perin ollut Meedian Ekbatanassa vuonna 324 eaa. kuolleen Hefaistionin hauta, jonka Aleksanteri Suuri olisi tilannut ja joka olisi rakennettu noin 325–300 eaa. Myöhemmin hautaan olisi haudattu myös muita henkilöitä.[8][9] Kriitikot eivät kuitenkaan ole hyväksyneet teoriaa, vaan pitävät sitä heikkona sekä tekstin tulkinnan osalta että historiallisesti.[10][24]

KuviaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i Kreikan hautalöytö lupailee sensaatiota – Merkkejä jopa kuninkaallisesta vainajasta yli 2000 vuoden takaa YLE Uutiset. 10.9.2014. Viitattu 20.10.2014.
  2. a b c d e f g h i Löytyikö Pohjois-Kreikassa Aleksanteri Suuren perhehauta? – "Erittäin tärkeä löytö" YLE Uutiset. 12.8.2014. Viitattu 20.10.2014.
  3. a b c d e f g Kaivaukset pitävät kreikkalaiset jännityksessä: haudassa ehkä Aleksanteri Suuren vaimo Helsingin Sanomat. 18.9.2014. Viitattu 20.10.2014.
  4. a b c d Key points of the Press Conference held in Athens The Amphipolis Tomb. 30.11.2014. Viitattu 15.12.2014.
  5. a b c d Hiiro, Jukka: Kreikasta löytynyt hauta saattoi kuulua Aleksanteri Suuren äidille Helsingin Sanomat. 19.1.2015. Viitattu 21.1.2015.
  6. a b c Important news: the excavated bones belonged to 5 different people The Amphipolis Tomb. 20.1.2015. Viitattu 20.1.2015.
  7. a b c d Five skeletons found in Amphipolis Enikos.gr. 19.1.2015. Viitattu 20.1.2015.
  8. a b New findings: A Monogram discovered reveals the name of the honored person The Amphipolis Tombs. Viitattu 25.1.2016.
  9. a b Papapostolou, Anastasios: Hephaestion’s Monogram Found at Amphipolis Tomb Greek Reporter. 30.10.2015. Viitattu 25.1.2016.
  10. a b Greek tomb was 'for Alexander the Great's friend Hephaestion' BBC News. 1.10.2015. Viitattu 25.1.2016.
  11. Amphipolis tomb was dedicated to companion of Alexander, experts say Ekathimerini. 1.10.2015. Viitattu 25.1.2016.
  12. a b c Marble female figurines unearthed in vast Alexander the Great-era Greek tomb 7.9.2014. The Daily Telegraph. Viitattu 20.10.2014.
  13. Περιστέρη: «Ο τάφος της Αμφίπολης ανήκει σε επιφανή μακεδόνα στρατηγό» Ta Nea. 12.11.2014. Viitattu 15.12.2014.
  14. Top Archaeological Finds Expected in 2015 Discovery News. 3.1.2015. Viitattu 20.1.2015.
  15. Αμφίπολη: Προς ένταξη στα μνημεία της UNESCO – Εντυπωσιακό βίντεο από ελικόπτερο 3.9.2014. Euronews. Viitattu 20.10.2014.
  16. Arkeologit löysivät salaperäisen oven Kreikan muinaishaudasta Helsingin Sanomat. 13.9.2014. Viitattu 20.10.2014.
  17. a b Kreikasta löytyi valtava hauta Aleksanteri Suuren ajalta Helsingin Sanomat. 14.8.2014. Viitattu 20.10.2014.
  18. a b Amphipolis dig shows no gateway to fourth chamber Ekathimerini. 28.10.2014. Viitattu 4.11.2014.
  19. a b Greece's largest ancient tomb: Amphipolis 9.9.2014. Deutsche Welle. Viitattu 20.10.2014.
  20. a b Συνέχιση ανασκαφικών εργασιών στον Τύμβο Καστά στην Αμφίπολη 20.8.2014. Kreikan kulttuuri- ja urheiluministeriö. Viitattu 20.10.2014.
  21. Συνέχιση ανασκαφικών εργασιών στον Τύμβο Καστά στην Αμφίπολη 21.8.2014. Kreikan kulttuuri- ja urheiluministeriö. Viitattu 20.10.2014.
  22. Συνέχιση ανασκαφικών εργασιών στην Αμφίπολη 24.8.2014. Kreikan kulttuuri- ja urheiluministeriö. Viitattu 20.10.2014.
  23. The Entry & 1st Chamber The Amphipolis Tomb. Viitattu 15.12.2014.
  24. a b c d e Chugg, Andrew: Did the Amphipolis Tomb Commemorate Hephaistion? Greek Reporter. 10.10.2015. Viitattu 25.1.2016.
  25. Chugg, Andrew: The Carbon-14 Dating of the Amphipolis Tomb greece.greekreporter.com. 16.8.2015. Viitattu 25.1.2016.
  26. The Caryatids The Amphipolis Tombs. Viitattu 15.12.2014.
  27. Συνέχιση ανασκαφικών εργασιών στον Τύμβο Καστά στην Αμφίπολη 7.9.2014. Kreikan kulttuuri- ja urheiluministeriö. Viitattu 20.10.2014.
  28. Συνέχιση ανασκαφικών εργασιών στον Τύμβο Καστά στην Αμφίπολη 21.9.2014. Kreikan kulttuuri- ja urheiluministeriö. Viitattu 20.10.2014.
  29. Συνέχιση ανασκαφικών εργασιών στον Τύμβο Καστά στην Αμφίπολη 21.9.2014. Kreikan kulttuuri- ja urheiluministeriö. Viitattu 20.10.2014.
  30. a b c The 2nd Chamber The Amphipolis Tomb. Viitattu 15.12.2014.
  31. Greece archaeologists uncover Amphipolis floor mosaic 12.10.2014. BBC. Viitattu 20.10.2014.
  32. Amphipolis tomb: Archeologists reveal figure of Persephone in mosaic - The discovery also suggests that the bearded man is the god Pluto, ruler of the underworld TO BHMA. 20.10.2014. Viitattu 20.10.2014.
  33. Συνέχιση ανασκαφικών εργασιών στον Τύμβο Καστά στην Αμφίπολη 2.10.2014. Kreikan kulttuuri- ja urheiluministeriö. Viitattu 20.10.2014.
  34. The 3rd Chamber The Amphipolis Tomb. Viitattu 15.12.2014.
  35. a b c Greece Amphipolis: 'Five bodies' at Alexander-era tomb BBC News. 19.1.2015. Viitattu 20.1.2015.
  36. The Woman in the Amphipolis Tomb The Amphipolis Tomb. 20.1.2015. Viitattu 20.1.2015.
  37. The younger Man in the Amphipolis Tomb The Amphipolis Tomb. 20.1.2015. Viitattu 20.1.2015.
  38. The older Man in the Amphipolis Tomb The Amphipolis Tomb. 20.1.2015. Viitattu 20.1.2015.
  39. The bones that were Cremated The Amphipolis Tomb. 20.1.2015. Viitattu 20.1.2015.
  40. The Infant of Amphipolis The Amphipolis Tomb. 20.1.2015. Viitattu 20.1.2015.
  41. Results from Amphipolis skeleton analysis expected soon The Times of Change. 5.1.2015. Viitattu 20.1.2015.
  42. Ancient Amphipolis Tomb was Commissioned by Alexander the Great for his Closest Friend and General, Hephaestion, New Evidence Shows Ancient Origins. Viitattu 25.1.2016.
  43. The surrounding Wall The Amphipolis Tomb. Viitattu 15.12.2014.

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • The Amphipolis Tomb. Photos, news and map of the great Tomb in Amphipolis, Greece. Kaivaus- ja tutkimusprojektin virallinen sivusto. (englanniksi)
  • Amphipolis Tomb. Kolmiulotteinen malli haudasta. (englanniksi)