Avaa päävalikko

Karl Söderman (7. toukokuuta 1863 Oulu21. lokakuuta 1911 Merano, Itävalta-Unkari) oli suomalainen insinööri, joka toimi Kone- ja Siltarakennus Oy:n toimitusjohtajana ja kasvatti siitä valmistusarvoltaan Suomen suurimman konepajan.[1]

Elämä ja uraMuokkaa

Karl Södermanin suku on kotoisin Kruunupyystä. Söderman syntyi Oulussa, jossa hänen isänsä johti sahalaitosta. Sahanjohtajan tehtävien perässä perhe muutti ensin Poriin ja sieltä Porvoon Kaunissaareen. [2]

Koulun jälkeen Söderman pääsi Helsingin kaasutehtaan konepajaoppilaaksi ja tuli 1882 valituksi ylimääräisenä oppilaana Polyteknilliseen opistoon, josta valmistui 1886. Söderman sai 22-vuotiaana töitä valaisimia, voimansiirtolaitteita ja hydraulisia hissejä valmistavalta John Stenbergin konepajalta. John Didrik Stenbergin kuoltua 1886 Söderman vuokrasi konepajan itselleen ja jatkoi yhtiön johtajana 1888–1892.[2]

Joulukuussa 1891 erinomaisia tuloksia Stenbergillä saanut Söderman valittiin uuden Kone- ja Siltarakennus Oy:n isännöitsijäksi ja toimitusjohtajaksi. Yritys muodostettiin yhdistämällä entisen Osberg & Baden -konepajan Osbergin tehdas (Osbergska Verkstad) ja 1889 rautateiden rakentajaksi perustettu Siltarakennusyhtiö, jolloin syntyi Helsingin toiseksi suurin metalliteollisuusyritys Rautateiden konepajan jälkeen.[2]

Siltojen ja rautatievaunujen lisäksi Kone- ja Siltarakennus valmisti sellukattiloita, höyrykattiloita, separaattoreita, vaakoja, ammuksia, erilaisia valutuotteita ja jopa laivoja, ja tuotteista myytiin 1890-luvun puolivälissä noin 80 prosenttia Venäjälle. Yhtiö nousi tuotannon arvossa Suomen suurimmaksi konepajaksi. Vuonna 1905 Venäjän–Japanin sota nosti valmistusarvon yli 6,2 miljoonaan markkaan.[2]

Vuonna 1903 Karl Söderman valittiin vastaperustetun Suomen Metalliteollisuuden Harjoittajain Liiton puheenjohtajaksi. Suomen Yleinen Työnantajaliitto perustamisessa 1906 Söderman oli myös keskeisesti mukana ja toimi sen hallituksessa kuolemaansa saakka. Muita järjestöjen hallitustehtäviä Södermanilla oli Suomen Vientiyhdistyksessä, Suomen Metalliteollisuuskonttorissa, Arbetets Vänner i Sörnäs -yhdistyksessä sekä Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksessä. Hän oli myös Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen 1896–1901 ja 1904–1906 sekä mukana perustamassa Teknikern-aikakauslehteä.[2]

Karl Söderman harrasti kilpapurjehdusta ja oli Nyländska Jaktklubbenin varakommodori.[2] Hän voitti purjehduksessa Sinebrychoffin pokaalin vuonna 1905 Sanpriel-veneellä.[3] Hän kuoli parantolassa Etelä-Tirolin Meranossa 1911. Samana vuonna hän oli saanut vuorineuvoksen arvon.[2]

LähteetMuokkaa

  1. Antti Mikkonen: Tässä ovat Suomen historian 100 merkittävintä yritysjohtajaa Talouselämä. 30.11.2012. Talentum. Viitattu 30.9.2014. (Archive.org)
  2. a b c d e f g Turunen, Olli: Vuorineuvos Karl Söderman (1863–1911). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2009. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (maksullinen)
  3. Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 306. Otava, 1970.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Catani, Hugo F. (1931): Bergsrådet Karl Wilhelm Söderman.