Karl Theodor Helfferich (22. kesäkuuta 1872 Neustadt, Rheinland-Pfalz, Saksan keisarikunta23. huhtikuuta 1924 Bellinzona, Sveitsi)[1] oli saksalainen poliitikko ja taloustieteilijä, joka toimi eri tehtävissä Saksan keisarikunnan hallituksessa ensimmäisen maailmansodan aikana.

Karl Helfferich

Karl Helfferichin isä oli tehtailija. Hän opiskeli oikeustiedettä ja valtiotieteitä Berliinin, Münchenin ja Strasbourgin yliopistoissa. Hän oli vuodesta 1899 Berliinin yliopistossa kansantaloustieteen yksityisdosenttina ja työskenteli vuosina 1901–1906 taloudellisena asiantuntijana Saksan ulkoministeriön siirtomaaosastolla. Hellferich julkaisi vuonna 1903 vaikutusvaltaiseksi muodostuneen pääteoksensa Das Geld (”Raha”), jossa hän puolusti valuuttojen sitomista kultakantaan niiden vakauttamiseksi. Hän oli 1906–1908 Bagdadin rautatietä rakennuttaneen Anatolian rautatieyhtiön johtajana ja 1908–1915 Deutsche Bankin johtokunnan jäsenenä.[2][1]

Helfferich kutsuttiin tammikuussa 1915 Saksan valtiovarainministeriksi. Hän pyrki rahoittamaan Saksan sotamenot lainoilla verotuksen kiristämisen sijaan, mikä kuitenkin kiihdytti inflaatiota. Toukokuussa 1916 Helfferich siirtyi sisäministeriksi ja tuli samalla Theobald von Bethmann Hollwegin hallituksen varakansleriksi.[2][1] Hän vastusti rajoittamattoman sukellusvenesodan aloittamista. Helfferich jatkoi sisäministerinä vielä Georg Michaelisin hallituksessa, mutta joutui eroamaan opposition painostuksesta marraskuussa 1917.[1] Helfferich nimitettiin heinäkuussa 1918 Saksan Moskovan-lähettilääksi salamurhatun Wilhelm von Mirbachin tilalle. Hän suositteli elokuun alussa Saksan hallitukselle Venäjän horjuvan bolševikkivallan kukistamista, mutta ulkoministeri Paul von Hintze onnistui torjumaan ajatuksen, jolloin Helfferich erosi lähettilään tehtävistä.[3]

Weimarin tasavallan alkuaikoina Helfferich oli yksi tasavaltaa vastustaneen jyrkän konservatiivisen oikeiston näkyvimmistä hahmoista.[2] Hän kuului vuodesta 1920 Saksalaiskansallisen kansanpuolueen (DNVP) johtoon ja oli sen valtiopäiväedustajana. Helfferich johti muun muassa vihamielistä parjauskampanjaa keskustalaista valtiovarainministeriä Matthias Erzbergeriä vastaan.[1] Vuoden 1923 Saksan hyperinflaation aikana Helfferich ehdotti uuden valuutan käyttöönottoa. Hänet julistettiin samana vuonna käyttöön otetun Rentenmarkin ja myöhemmän Reichsmarkin ”isäksi”, vaikka varsinkaan jälkimmäinen ei vastannut hänen ideoitaan. Hän kuoli seuraavana vuonna junaonnettomuudessa Sveitsissä.[2][1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f Karl Helfferich 1872-1924 (saksaksi) Lebendiges Museum Online, Deutsches Historisches Museum. Viitattu 31.1.2015.
  2. a b c d Karl Helfferich (englanniksi) Firstworldwar.com. Viitattu 21.1.2017.
  3. Tuomo Polvinen: Venäjän vallankumous ja Suomi 1917–1920 II: toukokuu 1918–joulukuu 1920, s. 41–45. WSOY, Porvoo–Helsinki 1971.