Karasjärvi

Karasjärvi[1] (ven. Карасо́зеро, Karasozero) on entinen kylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirin Suurlahden kunnassa Venäjällä. Se sijaitsi samannimisen pienen järven rannalla 20 kilometriä Suurlahdesta luoteeseen.

Karasjärvi
Карасозеро, Karasozero

Karasjärvi

Koordinaatit: 62°24′20″N, 34°53′31″E

Valtio Venäjä
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Karhumäen piiri
Kunta Suurlahti
Hallinto
 – Asutustyyppi entinen kylä
Väkiluku 0











Karasjärven pogosta kuului 1900-luvun alussa Suurlahden volostiin ja kyläkuntaan. Vuonna 1905 siellä oli 30 taloa, koulu ja 203 asukasta.[2] Neuvostoaikana perustettiin Äänisentauksen piiriin kuulunut Karasjärven kyläneuvosto, jonka keskuspaikkana toimi Seletskojen kylä. Vuonna 1933 kyläneuvoston kymmenessä asutuksessa oli 700 asukasta, jotka olivat kaikki venäläisiä.[3] Toisen maailmansodan jälkeen Karasjärvi kuului Lammasojan kyläneuvostoon[4].

Nykyään Karasjärven tienoilla on kaksi puutarhapalsta- ja huvila-aluetta[5]. Autioksi jääneessä Seletskojen kylässä sijaitsee vuonna 1753 rakennettu ja vuonna 1992 restaroitu Demetrios Tessalonikilaisen tsasouna, joka on valtakunnallinen suojelukohde[6].

LähteetMuokkaa

  1. Venäjän federaation paikannimiä, s. 90. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 12.7.2015).
  2. Spisok naseljonnyh mest Olonetskoi gubernii po svedenijam za 1905 god, s. 2–3. Petrozavodsk: Olonetski gubernski statistitšeski komitet, 1907.
  3. Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvosto-Tasavalta: Asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1933 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 67. Petroskoi: KASNT:n KTLH, Sojusorgutshet, 1935.
  4. Karelskaja ASSR: administrativnoje delenije, s. 23. Petrozavodsk: Gosudarstvennoje izdatelstvo Karelskoi ASSR, 1960.
  5. Generalnyi plan Velikogubskogo selskogo poselenija Medvežjegorskogo munitsipalnogo raiona Respubliki Karelija: Materialy po obosnovaniju v tekstovoi forme, s. 50. . Teoksen verkkoversio (viitattu 12.7.2015).
  6. Karelija: entsiklopedija, tom 3, s. 264–265. Petrozavodsk: Petropress, 2011. ISBN 978-5-8430-0127-8.