Kapo – keskitysleirin vartija
Kapo – keskitysleirin vartija on Gillo Pontecorvon ohjaama elokuva vuodelta 1960.
Kapo – keskitysleirin vartija | |
---|---|
Kapò | |
![]() |
|
Ohjaaja | Gillo Pontecorvo |
Käsikirjoittaja |
|
Tuottaja | Franco Cristaldi |
Säveltäjä | Carlo Rustichelli |
Kuvaaja | |
Leikkaaja | Roberto Cinquini |
Pääosat | |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa |
Italia Jugoslavia Ranska |
Tuotantoyhtiö |
|
Ensi-ilta | 1960 |
Kesto | 117 min |
Alkuperäiskieli | italia |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie |
JuoniMuokkaa
Hiukan yksinkertainen nelitoistavuotias Edith (Susan Strasberg) ja hänen juutalaiset vanhempansa joutuvat keskitysleirille, jolla vanhemmat kuolevat. Edithiä vanhempi poliittinen vanki Sofia (Didi Perego) ja ystävällinen leirilääkäri pelastavat hänet samalta kohtalolta antamalla hänelle uuden ei-juutalaisen henkilöllisyyden, jonka tiedot ovat vasta kuolleen Nichole Niepasin.
Ajan myötä hän kovettuu ankaralle elämälle. Hän myy ruoasta itseään saksalaiselle vartijalle, hän kiintyy toiseen vartijaan Karliin (Gianni Garko). Tuttavuus auttaa häntä nousemaan kapoksi, vangiksi, joka valvoo muita vankeja. Hän pärjää, kun taas ihanteellinen Sofia menee yhä heikompaan kuntoon.
Rakastuessaan venäläiseen sotavankiin Saschaan (Laurent Terzieff) Edith joutuu keskeiseen osaan joukkopaossa, ja valta menettää mielenkiintonsa. Useimmat pakolaiset kuolevat, muutamat kuitenkin onnistuvat pakenemaan, mutta Edith ei ole heidän joukossaan. Tehdessään kuolemaa hän sanoo Karlille: ”Meitä huijattiin, Karl, meitä kumpaakin huijattiin.”
NäyttelijätMuokkaa
Susan Strasberg | … | Edith/Nicole |
Laurent Terzieff | … | Sasha |
Emmanuelle Riva | … | Terese |
Didi Perego | … | Sofia |
Gianni Garko | … | Karl |
Paola Pitagora | … |
Palkinnot ja tunnustuksetMuokkaa
- Hopeinen nauha, paras sivuosanäyttelijä, Didi Perego, Italian elokuvatoimittajien liiton palkinto 1961
- Paras naisnäyttelijä, Susan Strasberg, Mar del Plata -elokuvajuhlat 1961
KritiikkiäMuokkaa
Ranskalainen ohjaaja Jacques Rivette arvosteli Kapon kohtausta, jossa Emmanuelle Rivan näyttelemä Terese kuolee kädet koholla sähköistettyyn piikkilanka-aitaan. Bernard-Henri Lévy toteaa, että kritiikki leimasi Pontecorvon koko loppuiäksi. Lévy vertaa kohtausta tuoreeseen natsihistorian hyväksikäyttöön Hollywoodin pahojen poikien leikkikenttänä ja kysyy, pitääkö nykyinen historian banalisointi vain sivuuttaa olankohauksella.[1][2]
LähteetMuokkaa
- ↑ Lévy, Bernard-Henri: Hollywood's Nazi Revisionism. Wall Street Journal. 5.3.2010. Arkistoitu 11.8.2012. Viitattu 2.9.2010. (englanniksi)
- ↑ De l'Abjection (Jacques Rivette). L'oBservatoire. 24.2.2009. Arkistoitu 2.10.2010. Viitattu 2.9.2010. (ranskaksi)