Gillo Pontecorvo

italialainen elokuvaohjaaja

Gilberto "Gillo" Pontecorvo (19. marraskuuta 1919 Pisa12. lokakuuta 2006 Rooma) oli italialainen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja. Hänet tunnetaan parhaiten poliittisista fiktioelokuvistaan. Tunnetuimpia Pontecorvon elokuvia ovat Taistelu Algeriasta (1966), joka voitti kultaisen leijonan Venetsian elokuvajuhlilla, Queimada (1969) ja Kapo – keskitysleirin vartija (1960). Pontecorvo toimi Venetsian elokuvajuhlien johtajana 1992–1996.

Gillo Pontecorvo
Gillo Pontecorvo
Gillo Pontecorvo
Henkilötiedot
Syntynyt19. marraskuuta 1919
Pisa
Kuollut12. lokakuuta 2006 (86 vuotta)
Rooma
Kansalaisuus Italia
Ammatti elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja
Ohjaaja
Palkinnot

Kultainen leijona elokuvasta Taistelu Algeriasta (1966)

Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Hänen veljensä oli ydinfyysikko Bruno Pontecorvo, joka loikkasi Suomen kautta Neuvostoliittoon vuonna 1950[1].

Tuotanto

muokkaa
  • Missione Timiriazev (dokumentti, 1953)
  • Porta Portese (dokumentti, 1954)
  • Festa a Castelluccio (dokumentti, 1954)
  • Giovanna (lyhytelokuva, 1955)
  • Cani dietro le sbarre (dokumentti, 1955)
  • Vaarallinen saalistaja (pitkä fiktio, La Grande strada azzurra, 1957)
  • Pane e zolfo (dokumentti, 1959)
  • Kapo – keskitysleirin vartija (pitkä fiktio, Kapò, 1960)
  • Paras (dokumentti, 1963)
  • Taistelu Algeriasta (pitkä fiktio, La battaglia di Algeri, 1966)
  • Queimada (pitkä fiktio, 1969)
  • Operación Ogro (pitkä fiktio, 1980)
  • Danza della fata confetto (lyhytelokuva, 1996)
  • Nostalgia di protezione (lyhytelokuva1997)
  • Un altro mondo è possibile (dokumentti, 2001)
  • Firenze, il nostro domani (dokumentti, 2003)

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. HS 10.10.1993 HS Aikakone. Viitattu 28.12.2022.
Tämä elokuvaohjaajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.