Avaa päävalikko

Kansanvihollinen (ven. враг народа, vrag naroda, suomeksi kirjoitettu myös erikseen kansan vihollinen) oli Neuvostoliitossa erityisesti Josif Stalinin valtakaudella käytetty termi, jolla haluttiin osoittaa henkilön tai ryhmän yleinen vihamielisyys Neuvostoliiton sisällä valtiota ja sen politiikkaa vastaan. Kansanvihollisuutta käytettiin kuolemantuomioiden, karkotusten sekä pakkotyötuomioiden aatteellisena ja juridisena perusteluna Neuvostoliitossa. Termi poistettiin Neuvostoliiton rikoslaista vuonna 1958. [1]

Termi esiintyi myös Terijoen hallituksen julistuksessa talvisodan sytyttyä 1. joulukuuta 1939, jolloin Suomen kansanarmeijan kärkijoukon tehtävänä ilmoitettiin olevan Suomen kansantasavallan lipun kohottaminen Presidentinlinnan salkoon ”työtätekevien riemuksi ja kansanvihollisten kauhuksi”.[2]

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump nimitti Valkoisessa talossa marraskuussa 2018 järjestetyssä lehdistötilaisuudessa häntä ärsyttänyttä CNN-uutiskanavan toimittajaa Jim Acostaa ”kansan viholliseksi”.[3]

LähteetMuokkaa

  1. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1960, s. 24. Helsinki: Otava, 1959.
  2. Max Jakobson: Diplomaattien talvisota, s. 290. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1955.
  3. Saska Saarikoski ja Jukka Perttu: CNN:n toimittaja sai porttikiellon Valkoiseen taloon otettuaan yhteen Trumpin kanssa lehdistötilaisuudessa – ”Olet kansan vihollinen”, presidentti haukkui Helsingin Sanomat.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä politiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.