Kansallislipun aukio
 |
Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi. Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille. |
Kansallislipun aukio (azer. Dövlət Bayrağı Meydanı) on aukio Kaspianmeren rannalla Bayilin esikaupunkialueella Bakussa, Azerbaidžanissa.[1][3] Tämä kaupungin eteläpuolisella rannikolla[4] Euroopan pisimmän rantabulevardin päätyyn[5] ja lähelle merivoimien päätukikohtaa vuosina 2007 – 2010 rakennettu aukio on Azerbaidžanin suhteellisen uusi nähtävyys ja maamerkki. Määräyksen tämän 60 hehtaarin kokoisen aukion perustamisesta antoi presidentti Ilham Alijev 17. marraskuuta vuonna 2007[6] ja 30. päivänä joulukuuta pidettiin alueella maanmurtotilaisuus.[7] Azerbaidžanin virallinen valtiolipun päivä perustettiin kaksi vuotta myöhemmin, 17. marraskuuta vuonna 2009.[7][8] Aukion rakennustyöt suoritti azerbaidžanilainen yhtiö Azenko (Azenco) amerikkalaisen Trident Support –nimisen arkkitehtitoimiston tekemien suunnitelmien mukaisesti.[9] Aukion keskeltä nouseva 162 metrin korkuinen metallinen[9] lipputanko sijaitsee presidentti I. Alijevin tehdystä aloitteesta[2] jalustalla, jonka muurirakennuksiin käytettiin noin 28 miljoonaa jokikiviä.[10] Lipputanko oli aikoinaan maailman korkein.[11] Oivallisen sijaintinsa ansiosta valtiolippu näkyy hyvin Bakun mahdollisimman monelta suunnalta.
| Yleistietoa aukiosta | |
| Aukion kokonaispinta-ala | 60 ha |
| Lipputangon jalustan kokonaispinta-ala | 3 ha (myös 31 tuh. m²[1]) |
| Lipputangon korkeus | 162 m (192 m merenpinnan yläpuolella)[2] |
| Lipputangon halkaisija juurella | 3,2 m |
| Lipputangon halkaisija huipulla | 1 ,09 m |
| Lipputangon paino | 220 tonnia |
| Lipputangon tuulenkesto | 30 m/s[2] |
| Lipun pituus | 70 m |
| Lipun leveys | 35 m |
| Lipun pinta-ala | 2450 m² |
| Lipun paino | 220 kg |
| Ensimmäisen lipun paino | 350 kg |
| Kullattu pronssivaakuna | 16 tonnia[2] |
| Kansallislaulun sanat | 6,5 tonnia[2] |
| Kullattu pronssikartta | 6,7 tonnia[2] |
Lähellä olevia kohteitaMuokkaa
- Bakun kristallihalli ….. 0.4 km[12]
- Gafur Mammadovin puisto ….. 0.4 km[12]
- Baku Sport City ….. 1.2 km[12]
- Bakun vesiurheilukeskus ….. 1.4 km[12]
Aukio lyhyestiMuokkaa
Kansallislipun aukion avajaiset pidettiin 1. syyskuuta 2010. Joidenkin lähteiden mukaan vihkiäisseremoniasta nautittiin tunnustusta vailla Vuoristo-Karabahin itsenäisyyspäivän aattona ja vain päivä sen jälkeen, kun konfliktialueella tapahtui Azerbaidžanin armeijan ja tämän armenialaisenemmistöisen alueen puolustusvoimien joukko-osastojen välinen kahakka. Osapuolet syyttelevät toisiaan jo pitkään jatkuneista hyökkäyksistä.[13] Aukion lipputanko pääsi 29. toukokuuta 2011 Guinnessin ennätystenkirjaan maailman suurimpana salkona. Ennätys rikottiin jo toukokuussa v. 2011, jolloin Tadžikistanin pääkaupunki Dušanbe sai 165 metrin korkuisen lipputangon. Vuonna 2014 Bakun lipputanko oli kolmanneksi korkein maailmassa, koska pisimmäksi nousi 171 metrinen salko saudiarabialaisessa kaupungissa Jedda.[14] Azerbaidžanin postimerkkien tuotannosta ja myynnistä vastaava viestintä- ja tietoliikenneministeriön alaisuudessa toimivan valtionyhtiön "Azermarka" (az: Azərmarka) toimesta 9. marraskuuta 2011 esittelyyn tuli tasavallan lipulle omistettu postimerkki, jossa on kuva kansallislipun aukiosta.[15]
Maisemoidulla aukioalueella[15] on esillä kullatusta pronssista valmistettuja muitakin tärkeitä valtion kansallissymboleita: Azerbaidžanin kartta, hymni ja vaakuna, jossa keskellä kahdeksansakarainen tähti ja alareunaan sijoitettu vehnäntähkistä ja tammenlehvistä seppele. Aukiolle on asennettu kiipeilijöille suunnitellut portaat. [2] Lisäksi presidentin Alijevin aloitteesta aukiolle rakennettiin kansallislipun museo[16] ja se avattiin 9. marraskuuta 2010. Vaakunan kahdeksansakaraisen tähden muotoinen kansallislipun museo sijaitsee lipun jalustalla. Se tarjoaa kävijöille mahdollisuuden tutustua maan historiallisiin esineisiin: postimerkkeihin, rahaan, kunniamerkkeihin, mitaleihin, valokuviin ja asiakirjoihin. Museossa on useita erinimisiä saleja kuten ”Kulta(inen) tähti” (azer. ”Qızıl Ulduz”), ”Azerbaidžanin lippu” (azer. ”Azərbaycan Bayrağı”), sali Azerbaidžanin presidenttiä (azer. ”Azərbaycan Respublikasının Prezidenti Ştandartı”) ja Haidar Alijevin kunniamerkkejä varten (azer. ”Heydər Əliyev Ordeni”), saleja kunniamerkeille maan maineikkuudesta (azer. ”Şöhrət”), riippumattomuudesta (azer. ”İstiqlal”), kunniasta (azer. ”Şərəf”), ystävyydestä (azer. ”Dostluq”), sukupolvien palveluksesta ja kuuliaisuudesta isänmaalle (azer. ”Vətənə xidmətə görə”), jms. Esillä ovat sekä 1600-1700-luvuilla[7] Azerbaidžanin alueella olleiden muinaisvaltioiden ja kaanikuntien että 1922-, 1924-, 1937-, 1952- ja 1990-luvun entisöidyt liput. Kokoelmiin kuuluvat laivaston, ilmavoimien, Azerbaidžanin armeijan sotilaallisten torjuntayksikköjen, sisäasiainministeriön erikoisjoukkojen, valtion kansallisen turvallisuuden ja hätätilanteiden ministeriön ja rajavartioston liput ja seremonialliset univormut, jopa vuorikiipeilyfederaation presidentin İsrafil Aşurlun v. 2007 Mount Everestin valloitusretken varusteisiin kuulunut lippu. Kävijöiden erityistä huomiota ovat herättäneet eksponaatit kahdeksannentoista vuosisadan Karabahian kaanin İbrahimxəlilin ajoilta ja elektronisen kirjaston tilat.[17]
Vuonna 2012 aukion viereen rakennettiin urheilu-, konsertti- ja monikäyttöhalli Bakı Kristal Zalı Eurovision-laulukilpailujen näyttämöksi.[12] Tulevaisuuden aukiota ympäröivät laajat puistot.[8]
Aukion historia ei ole selvinnyt ilman kohtalokkaita hetkiä, jolloin esimerkiksi 3. syyskuuta vuonna 2010 lippu repesi navakoiden tuulten voimasta ja se oli välittömästi vaihdettava. Huolimatta siitä, että lipputangon väitetään kestävän jopa 58 metriin sekunnissa yltävät tuulenpuuskat[18][19][20], noin 350 kiloa painava lippu lasketaan alas, kun tuulen nopeus nousee yli 20 metriä sekunnissa. Huonoista sääolosuhteista johtuvasti lipputanko alkoi yöllä 2. helmikuuta v. 2011 sen verran vaarallisesti keinua, että varotoimenpiteenä jouduttiin laskemaan lippu alas ja evakuoimaan asukkaat lähistöllä sijaitsevasta 9- kerroksisesta talosta.[21]
Elokuussa vuonna 2017 alkoivat maan tärkeimmän lipputangon jälleenrakentamistyöt, jolloin useiden korkeiden nostureiden avulla metallisalko purettiin. Koska aukio on lähellä rantabulevardia, päätietä ja asuinaluetta, lähiympäristön eristäminen tiukoin turvatoimin koettiin tarpeelliseksi.[22] Samaan aikaan käynnistettiin perustuksen vahvistamistyöt. Suurin osa alueesta on jatkuvien maanvyörymien uhattuna, jolloin kansallislippua ympäröimään kenttään on tullut halkeamia ja parin viime vuoden aikana se on alkanut vajota.[1] Useita päiviä perustukseen pumpattiin tuhansia tonneja betonia vahvistamaan pohjaa, joka itse asiassa nojautuu keinotekoisena irtotavarana rantapoukamaan. Siksi asiantuntijoiden mielestä pohjan tehostamistöiden vaikutus ei ole kokonaan taattu. Joidenkin viranomaisten mielestä lipputanko on teknisiltä ominaisuuksiltaan Trident Tech:in rakentama ja maailmanlaajuisesti, sekä Dubaissa, Tadžikistanissa että monissa muissa maissa tunnettu täydellinen insinöörityö, jolle seitsemänvuotisen käytön jälkeen suoritetaan yleinen katsastus ja arviointi. Varapääministerin A. Šarifovin mukaan lipputangon purku kuitenkin johtuu puutteista, joita tehtiin tuotantotehtaalla, ja ne ovat liittyneet kovan tuulen aiheuttamiin vakausongelmiin.[6] Voimakkaan ja vaihtelevan tuulen aiheuttamasta jännityksestä johtuvasti järjestelmän sisäinen saumaton rakenne on alkanut vähitellen heikentyä. Ilmeisesti tehtaalta on tullut virhekappale ja tältä osin paikalle kutsuttiinkin ulkomaisia asiantuntijoita osallistumaan tangon purkutöihin.[23] Vanhan salon paikalle pystytetään uusi lipputanko kokonaan uudelleen valetulle perustalle. Lipputangon arvioidaan halkaisijaltaan olevan leveämpi edeltäjää, joten se tulee lisäämään perustan kuormitusta. Hankkeen kesto on ainakin vuosi ja pyrkimyksenä on uudistetun aukion valmistuminen ennen ensimmäisen tasavallan 100-vuotisjuhlien paraatia vuonna 2018.[9][21]
LähteetMuokkaa
- ↑ a b c Gülşən Raufqizi: Miksi laskettiin lippu valtiolipun aukiolla? (az:Dövlət Bayrağı Meydanının bayrağı niyə yerinə asılmır?). 20.9.2017. Informasiya Agentliyi Modern.az. Viitattu 1.6.2018. (azeriksi)
- ↑ a b c d e f g Kansallislipun aukio. (az:Dövlət Bayrağı Meydanı). Azərbaycan Respublikasının Nazirlər Kabineti yanında Dənizkənarı Bulvar İdarəsi. Tweet. Arkistoitu 1.6.2018. Viitattu 1.6.2018. (azeriksi)
- ↑ Bakun aukioita. Mielenkiintoisia paikkoja Bakussa. Kansallislipun aukio. (ru: Площади Баку. Интересные места Баку. Площадь государственного флага). Openarium.ru: maailman nähtävyydet. (ru:Openarium.ru: достопримечательности мира). Viitattu 1.6.2018. (venäjäksi)
- ↑ Kansallislipun aukio. (ru: Площадь государственного флага – Арриво - Arrivo.ru ). google.fi. Viitattu 1.6.2018. (venäjäksi)
- ↑ Annika.: Euroopan pisin rantabulevardi ja totuus liekkitorneista. Matkablogi. Koska matkustaminen tekee minut onnelliseksi. 04.8.2012. Travellover. Viitattu 1.6.2018.
- ↑ a b Varapääministeri selitti Kansallislipun aukion salon purkamissyitä. (ru:Вице-премьер объяснил демонтаж флагштока на Площади флага). 4.4.2018. Sputnik. Viitattu 1.6.2018. (venäjäksi)
- ↑ a b c Kansallislipun aukio. (ru: Площадь государственного флага). Votpusk. Ru. Nähtävyydet.. Viitattu 1.6.2018. (venäjäksi)
- ↑ a b Ilham Alijev osallistui Kansallislipun aukion avajaisiin. (az: İlham Əliyev Dövlət Bayrağı Meydanının təntənəli açılış mərasimdə iştirak etmişdir.) 01.9.2010. Azerbaidžanin tasavallan presidentin viralliset sivustot. Viitattu 1.6.2018. (azeriksi), (venäjäksi), (englanniksi)
- ↑ a b c Asiantuntija kertoi kansallislipun aukion salon purkamissyyn. (ru: Эксперт назвал причину демонтажа флагштока на Площади Государственного флага.) 07.8. 2017. Minval.az. Arkistoitu 29.6.2018. Viitattu 1.6.2018. (venäjäksi)
- ↑ Yksi maailman korkeimpia lipputankoja. (en: One of the highest flag of the world.) www.azerbaijans.com. Viitattu 1.6.2018. (englanniksi)
- ↑ Kansallislipun aukio (Dövlət Bayrağı Meydanı) Miten päästään aukiolle. (ru: Площадь государственного флага (Dövlət Bayrağı Meydanı). Как добраться до Площади государственного флага.) www.tourister.ru. Viitattu 1.6.2018. (venäjäksi)
- ↑ a b c d e Kansallislipun aukio (Baku). wikimapia. Viitattu 1.6.2018. (englanniksi)
- ↑ (ru: Президент Азербайджана: "наш флаг будет развеваться над Нагорным Карабахом".) 02.9.2010. Euronews.com. Arkistoitu 29.6.2018. Viitattu 1.6.2018. (venäjäksi)
- ↑ Valkovenäjä korkeimpien lipputankojen reitingissä. Maailman korkeimpia lipputankoja. (ru: Беларусь в рейтинге самых высоких флагштоков. Самые высокие флагштоки в мире.) 14.5.2017. Sputnik.. Viitattu 1.6.2018. (venäjäksi)
- ↑ a b Uuden ylpeydenaiheen osoite pääkaupungissa – Kansallislipun aukio. (az: Paytaxtımızda qürur duyulan yeni ünvan – Dövlət bayrağı meydanı.) 29.9.2014. Khalg Gazeti. Uutiset.. Viitattu 1.6.2018. (azeriksi)
- ↑ David Darakhvelidze: Georgian ministeri vierailee Kansallislipun aukiolla Bakussa. (en: Georgian minister visits National Flag Square in Baku). 10.6.2013. Azernews. Viitattu 1.6.2018. (englanniksi)
- ↑ Elgün Mənsimov: Kansallislipun aukio - pyhä osoitteemme. (az: Bayraq meydanı - Azərbaycanda müqəddəs ünvan.) 09.11.2014. Azərbaycan Qəzeti. Viitattu 1.6.2018. (azeriksi)
- ↑ Kansallislipun aukio (Baku). (ru:Площадь государственного флага (Баку)) esosedi.org. Viitattu 1.6.2018. (venäjäksi)
- ↑ Aleksandr Neverov: Maailman suurin lippu. (ru:Самый большой флаг в мире.) 24smi.org. 26.6.2017. Viitattu 1.6.2018. (venäjäksi)
- ↑ Aleksandr Neverov: Azerbaidžanissa ensimmäistä kertaa juhlitaan liputuspäivää. (ru:В Азербайджане впервые отмечают День государственного флага.) 2news.ru. 26.6.2017. Viitattu 1.6.2018. (venäjäksi)
- ↑ a b (ru: Демонтаж главного флага не означает самоликвидации независимости Азербайджана.) 07.8.2017. turan.az. Arkistoitu 29.6.2018. Viitattu 1.6.2018. (venäjäksi)
- ↑ Kəmalə Məcidzadə: Mitä tapahtuu kansallislipun aukiolla? Kuvia. (az: Bayraq Meydanında nə baş verir? Fotolar.) 09.8.2017. İstiPress. Viitattu 1.6.2018. (azeriksi)
- ↑ Bakussa purettiin lipputanko kansallislipun aukiolla. (ru: В Баку демонтировали флагшток на площади Государственного флага.) 04.4.2018. EurAsiaDaily. Viitattu 1.6.2018. (venäjäksi)