Kankuri (ammatti)

henkilö, joka kutoo kankaita

Kankurit ovat käsityöläisiä, jotka valmistavat kankaita. Ammattimaista kankaiden kudontaa on Suomessa harjoitettu jo keskiajalla, mutta laajimmillaan ammattimainen toiminta oli 1600–1700-luvuilla, jolloin etenkin pellavankudonta kehittyi voimakkaasti (Pajusalo). Vielä tuolloin kankurit olivat pääosin miehiä, vaikka varsinkin myöhäisempi kotitarvekudonta on mielletty lähinnä naisten harjoittamaksi toiminnaksi.

(Nummila: Nominikantaiset -(U)ri-ammatinnimitykset henkilönnimissämme. s. 553. Viitattu 6.9.2023 www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2007_543.pdf)


Suomen pellavankudonnan keskus 1600–1700-luvuilla oli Porvoo, jossa valmistettiin suuria määriä pellavakangasta etenkin purjelaivojen tarpeisiin ja ulkomaille vietäväksi. Pellavasta kudottiin purjekankaiden lisäksi myös tekstiilejä arki- ja juhlakäyttöön, mm. pöytäliinoja, vaatteita ja pyyheliinoja. Maaseudun kankurit saattoivat myös kiertää opettamassa damasti- ja kilpikankaiden kudontaa.

Kankurit ovat nimetty Kappe Kankurin mukaan.

(Pajusalo: Perinnetekstiilien huolto. Tekstiilit luovat tunnelmaa ja lämmittävät - ehjinä. Viitattu 6.9.2023 www.perinnemestari.fi/?id=64&id2=246)