Kanatha

(Ohjattu sivulta Kanata)

Kanatha (myös Kanata; m.kreik. Κάναθα, lat. Canatha) oli antiikin aikainen kaupunki Koile-Syyriassa nykyisen Syyrian alueella. Se oli yksi Dekapoliin kaupungeista.[1][2] Kaupunki sijaitsi nykyisen, siitä nimensä perineen Qanawatin kylän paikalla.[3]

Kanatha
Κάναθα
Rabboksen temppelin rauniot.
Rabboksen temppelin rauniot.
Sijainti

Kanatha
Koordinaatit 32°45′15″N, 36°37′06″E
Valtio Syyria
Paikkakunta Qanawat, As-Suwayda
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
varhaiskeskiaika
Valtakunta Rooman valtakunta
Bysantin valtakunta
Alue Koile-Syyria, Syyria
Aiheesta muualla

Commons-logo.svg Kanatha Commonssissa

MaantiedeMuokkaa

Kanatha sijaitsi Koile-Syyriassa eli historiallisen Syyrian ja myös nykyisen Syyrian valtion eteläosissa nykyisin nimellä Jabal al-Duruz eli Jabal al-Arab -vuoren luoteispuolella, noin seitsemän kilometriä koilliseen nykyisestä As-Suwaydasta. Kaupunki oli rakennettu ympäristöään ylemmälle tasangolle. Sen itäpuolella oli rotko, jossa virtasi joki.[1]

 
Kanathan arkeologista aluetta.
 
Kanathan raunioita.

HistoriaMuokkaa

Kanatha oli hellenistinen kaupunki, ja luettiin hellenistisen kauden lopulla ja varhaisella roomalaisella kaudella Dekapoliin kaupunkeihin.[1][2] Sen mainitsevat muun muassa Josephus,[4] Klaudios Ptolemaios[5] ja Plinius vanhempi.[6]

Kanathan historiasta tiedetään vain vähän. Ensimmäisellä vuosisadalla siitä tuli osa Syrian provinssia. Keisari Septimius Severuksen aikana 100-luvun jälkimmäisellä puoliskolla se nimettiin uudelleen nimelle Septimia Canatha. 100-luvun lopulla kaupungista tuli osa Arabian provinssia. Varhaiskristillisellä ajalla Kanatha oli piispanistuin. Arabit valtasivat kaupungin vuonna 637, jonka jälkeen se taantui.[7][8]

Rakennukset ja löydöksetMuokkaa

Kanatha oli ympäröity kaupunginmuureilla. Kaupungin huomattavimmat rakennukset sijaitsivat muurein ympäröidyn alueen eteläosassa kaupungin korkeimmalla kohdalla. Tärkein rakennuskokonaisuus oli roomalaisaikainen palatsi, joka ajoitetaan 100-luvulle. Se koostui kahdesta basilikan mallisesta rakennuksesta, jotka oli rakennettu vierekkäin pohjois-eteläsuunnassa. Lännenpuoleista basilikaa on arvioitu praetoriumiksi tai temppeliksi. Sen pohjoissivulla oli korinttilaista tyyliä edustanut sisäänkäyntipylväikkö ja eteläsivulla eksedra, joka koostui kolmesta puolikaarenmuotoisesta syvennyksestä. Rakennus muutettiin 300–400-luvuilla itä-länsisuunnassa sijoitetuksi kirkoksi, jonka alttari oli tavan mukaan itäpäässä. Idänpuoleisen basilikan pohjoispäässä oli atrium. Myös tämä basilika muutettiin kirkoksi.[1][7][9]

Toinen tärkeä rakennusryhmä sijaitsi palatsikokonaisuuden lounaispuolella. Sieltä on löydetty kaksi temppeliä, joista toinen on ollut omistettu Zeus Megistokselle eli roomalaisittain Juppiterille. Muihin muurien sisäpuolisiin löydöksiin lukeutuu muun muassa forum, roomalainen kylpylä sekä sisternejä eli vesisäilöitä.[1][7]

 
Kanathan raunioita.

Muurien ympäröimän alueen itäpuolelta on löydetty suureksi osaksi kallioon kaiverrettu odeion, ja sen eteläpuolelta nymfaion.[1][7] Kaupungin länsipuolella sijaitsi puolestaan niin kutsuttu Rabboksen temppeli.[7] Kaupungin hautausmaita on löydetty erityisesti sen pohjois-, itä- ja länsipuolilta. Osa hautarakennuksista on tornimaisia.[1][7]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”CANATHA (Qanawat) Syria”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  2. a b Smith, William: ”Canatha”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  3. Canatha/*Gabinia/*Septimia Pleiades. Viitattu 6.5.2019.
  4. Josephus: Juutalaisten muinaisajat (A. J.) 15.5.1; Juutalaissodan historia (B. J.) 1.19.2.
  5. Klaudios Ptolemaios: Geografia 5.15.23.
  6. Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.18.
  7. a b c d e f Burns, Ross: Monuments of Syria: A Guide, s. 247–248. I. B. Tauris, 2009. ISBN 0857714899. Teoksen verkkoversio.
  8. Bowersock, Glen Warren: Roman Arabia, s. 115. Harvard University Press, 1994. ISBN 0674777565. Teoksen verkkoversio.
  9. Beattie, Andrew & Pepper, Timothy: The Rough Guide to Syria, s. 142. Rough Guides, 2001. ISBN 1858287189. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muuallaMuokkaa