Kalsiitti

Kalsiitti (CaCO3) eli kalkkisälpä on kalsiumkarbonaattia. Se on karbonaattiryhmän mineraaleista yleisin.[2]

Kalsiitti
00090 12 cm calcite.jpg
Luokka karbonaattimineraalit
Kemialliset ominaisuudet
Kemiallinen kaava CaCO3
Fysikaaliset ominaisuudet
Väri valkoinen, kellertävä, punertava tai sinertävä, joskus harmaa tai musta
Kidejärjestelmä trigoninen
Lohkeavuus erittäin etevä lohkeavuus 1014-pinnalla
Kovuus Mohsin asteikolla 3
Ominaispaino 2,72
Optiset ominaisuudet
Optiset ominaisuudet yksiakselinen (-)
Kiilto lasikiilto
Taitekerroin 1,486–1,658
Kahtaistaitto 0,172
Viiru valkoinen
Läpinäkyvyys läpinäkyvä, läpikuultava tai läpinäkymätön
Lähteet

[1][2][3]

Aiheesta muualla

Commons-logo.svg Kalsiitti Commonsissa

Kalsiitin kidejärjestelmä on trigoninen. Kiteet ovat hyvin yleisiä ja saattavat olla hyvinkin monimuotoisia. Kalsiitin yleisin kidemuoto on suippo, kuusisärmäinen pyramidi, jonka joka toinen kulma on terävämpi. Kalsiitti on väriltään useimmiten valkoinen, mutta saattaa joskus olla kellertävän, punertavan tai sinertävän valkoinen.[1] Joskus väri on myös harmaata tai jopa mustaa. Kiilto on lasikiilto ja viirun väri on valkoinen. Epäpuhtaudet saattavat aiheuttaa värillisenkin viirun. Kovuus on 3 Mohsin asteikolla[1][4][5] ja tiheys on 2,72 g/cm³[3].

EsiintyminenMuokkaa

Kalsiitti muodostaa yksinään kivilajin, kalkkikiven. Kalkkikivessä suurin osa kalsiitista on kemiallisesti tai biologisesti muodostunutta. Magmaattinen kalsiitti sen sijaan on päämineraali karbonatiitissa.[4] Näiden lisäksi kalsiittia tavataan karseissa ja hydrotermisissä esiintymissä[4] sekä usein kallioiden raoissa ja onkaloissa[1]. Suomessa sitä esiintyy ainakin Kolarissa, Paraisilla,[2] Lohjalla (Tytyrin kaivos), Särkisalossa, Lappeenrannassa ja Kerimäellä[1]. Sitä saadaan myös Siilinjärven fosfaattikaivoksen sivutuotteena.

Raaka-aineMuokkaa

Ennen vanhaan kalkkikivi on ollut tärkeä rakennusmateriaali muun muassa antiikin Kreikassa.[4] Nykyisin kalkkikiveä käytetään erityisesti sementin[4] sekä raudan, teräksen ja lasin valmistuksessa. Selluloosan keitossa sitä voidaan käyttää kemikaalina. Maa- ja metsätaloudessa kalkkikiveä käytetään happamuuden poistoon sekä ravinteena.

LähteetMuokkaa

  • Wenk, Hans-Rudolf ja Bulakh, Andrey: Minerals: Their Constitution and Origin. Cambridge: Cambridge University Press, 2016. ISBN 978-1-107-51404-1. (englanniksi)


ViitteetMuokkaa

  1. a b c d e Geologia.fi: Kalsiitti
  2. a b c Piispanen, Risto & Tuisku, Pekka: Mineralogian perusteet: Verkko-Oppikirja (Tieto on osiossa II. 5. 5. 1. Kalsiitti l. kalkkisälpä) cc.oulu.fi. elokuu 2005. Oulu. Viitattu 4.10.2022.
  3. a b Wenk ja Bulakh, s. 338
  4. a b c d e Wenk ja Bulakh, s. 340-341
  5. Antti Kivinen & Osmo Mäkitie: Kemia, s. 325. Otava, 1988. ISBN 951-1-10136-6.


Aiheesta muuallaMuokkaa