Kallion IV hallitus

Kallion IV hallitus oli Suomen tasavallan 21. hallitus, joka toimi 157 päivän ajan 7. lokakuuta 1936 – 12. maaliskuuta 1937. Se oli porvarillinen vähemmistöhallitus, jonka muodostivat aluksi Maalaisliitto ja kaksi Edistyspuolueen ministeriä. Hallituksessa oli mukana myös kaksi kokoomuslaista ammattiministeriä, Arvi Oksala ja Yrjö Puhakka. Tuleva presidentti Urho Kekkonen toimi ensimmäistä kertaa ministerinä tässä hallituksessa.

Kallion IV hallitus

Suomen tasavallan 21. valtioneuvosto
Toimikausi alkoi 7. lokakuuta 1936
Toimikausi päättyi 12. maaliskuuta 1937
Jäsenet
Hallituksen johtaja Kyösti Kallio
Ministerien lukumäärä 15
Hallituspuolueet
Historia
Edellinen Kivimäen hallitus
Seuraava Cajanderin III hallitus
Kallion IV hallitus avajais­istunnossaan: vasemmalta kiertäen Viljami Kalliokoski, Toivo Janhonen, Arvi Oksala, Pekka Heikkinen, Antti Kukkonen, Juho Niukkanen, Kyösti Kallio, Rudolf Holsti, Jalo Lahdensuo, Vihtori Vesterinen, Yrjö Puhakka, Kalle Kauppi, Urho Kekkonen; taustalla oikeus­kansleri Oiva Huttunen.

Kivimäen hallituksen saatua eduskunnalta epäluottamuslauseen alettiin kaavailla sen seuraajaksi Maalaisliiton ja SDP:n muodostamaa punamultahallitusta Ruotsin esikuvan mukaan. Presidentti P. E. Svinhufvud kieltäytyi kuitenkin edelleen johdonmukaisesti hyväksymästä ”jumalattomia marxilaisia” hallitukseen.[1] Hallitusratkaisun vuoksi sosialidemokraatit tunsivat joutuneensa syrjityiksi ja kohdelluiksi toisen luokan kansalaisina, ja niinpä he asettivat päätavoitteekseen Svinhufvudin uudelleenvalinnan estämisen tulevassa presidentinvaalissa.[2]

Ulkoministeriksi tuli paluun politiikkaan tehnyt Edistyspuolueen Rudolf Holsti, jonka valinta ei ollut sen enempää Svinhufvudin kuin marsalkka Mannerheiminkaan mieleen. Svinhufvud piti Holstia liian saksalaisvastaisena, kun taas Mannerheim ei hyväksynyt hänen Kansainliittoon ja länsimaihin tukeutuvaa linjaansa.[2] Holsti pyrki parantamaan Suomen suhteita Neuvostoliittoon ja niinpä hän teki virallisen vierailun Moskovaan helmikuussa 1937. Vierailun anti jäi kuitenkin laihaksi ja lisäksi kotimaan poliittinen äärioikeisto paheksui matkaa voimakkaasti. Kallion hallitus käsitettiin jo heti alussa yleisesti toimitusministeristöksi, jonka valtakausi päättyisi presidentinvaaliin.[1]

Kokoonpano

muokkaa
Ministeri Tehtävissä Puolue
Pääministeri
Kyösti Kallio

7.10.1936–15.2.1937

Maalaisliitto
Vt. pääministeri
Rudolf Holsti

17.2.1937–12.3.1937

Edistyspuolue
Ulkoasiainministeri
Rudolf Holsti

7.10.1936–12.3.1937

Edistyspuolue
Oikeusministeri
Urho Kekkonen

7.10.1936–12.3.1937

Maalaisliitto
Sisäasiainministeri
Yrjö Puhakka

7.10.1936–12.3.1937

amm.
Apulaissisäasiainministeri
Urho Kekkonen

9.10.1936–12.3.1937

Maalaisliitto
Puolustusministeri
Arvi Oksala

7.10.1936–12.3.1937

amm.
Valtiovarainministeri
Juho Niukkanen

7.10.1936–12.3.1937

Maalaisliitto
Opetusministeri
Antti Kukkonen

7.10.1936–12.3.1937

Maalaisliitto
Maatalousministeri
Pekka Heikkinen

7.10.1936–12.3.1937

Maalaisliitto
Apulaismaatalousministeri
Viljami Kalliokoski

7.10.1936–12.3.1937

Maalaisliitto
Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri
Jalo Lahdensuo

7.10.1936–12.3.1937

Maalaisliitto
Kulkulaitosten ja yleisten töiden apulaisministeri
Vihtori Vesterinen

7.10.1936–12.3.1937

Maalaisliitto
Kauppa- ja teollisuusministeri
Kalle Kauppi

7.10.1936–12.3.1937

Edistyspuolue
Sosiaaliministeri
Toivo Janhonen

7.10.1936–12.3.1937

Maalaisliitto[3]

Lähteet

muokkaa
  1. a b Heikki Eskelinen: Itsenäisyytemme vuosikymmenet 1917–66, s. 108. Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet, 1966.
  2. a b Jukka Tarkka ja Allan Tiitta: Itsenäinen Suomi: seitsemän vuosikymmentä kansakunnan elämästä, s. 104. Helsinki: Otava, 1987.
  3. Kallion IV hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Arkistoitu 2.4.2012. Viitattu 24.5.2010.
  Edeltäjä:
Kivimäen hallitus
Suomen hallitus
7. lokakuuta 193612. maaliskuuta 1937.
Seuraaja:
Cajanderin III hallitus