Kalle Ruutu

suomalainen eversti

Kaarle Ylermi (Kalle) Ruutu (29. elokuuta 1945 Helsinki11. maaliskuuta 2024 Helsinki[1]) oli suomalainen upseeri, joka toimi Pohjan prikaatin komentajana.[2]

Ruutu syntyi kenraalimajuri Juhani Ruudun ja Sinikka Liipolan perheeseen. Hänen puolisonsa vuodesta 1968 oli kuvataideopettaja Marianne Ruutu (o.s. Tyrkkö).[3]

Ruutu tuli ylioppilaaksi Meilahden yhteiskoulusta 1964. Ennen Kadettikoulun suorittamista hän työskenteli Hämeen ratsujääkäripataljoonassa 1965. Kadettikoulusta hän valmistui 1968 ja toimi sitten mainitussa joukko-osastossa opetusupseerina 1968–1971 ja komppanianpäällikkönä 1971–1973. Kadettikoulun opetusupseeri ja opettaja sekä toimistoupseeri ja -päällikkö Ruutu oli 1973–1983 ja sitten Rannikkojääkäripataljoonan pataljoonaupseeri 1983–1986. Opettajana Sotakorkeakoulussa Ruutu toimi 1986–1989 ja Maanpuolustuskurssilla 1989–1991, Sotakorkeakoulun Maasotalinjan johtaja hän oli 1991–1993 ja Taktiikan linjan johtaja 1993. Ruutu toimi Pääesikunnan erityistehtävissä (RCDS, Lontoo) 1994 ja sitten Maanpuolustuskorkeakoulun Strategian linjan johtajana 1995–1997. Hän oli Pohjan prikaatin komentaja 1997–1998 eversti Reijo Sallisen jälkeen. Ennen siirtymistään reserviin vuoden 2002 alusta Ruutu toimi Vaasan sotilasläänin komentajana 1998–2001.[3]

Ruutu opetti ratsastusta kadeteille 1980-luvulla ja piti Santahaminassa ratsastustunteja myös siviileille. Ruutu oli ratsastuksessa olympiavalmennettavana vuoden 1972 Münchenin olympialaisiin, mutta lopulta joukkuetta ei lähetetty kisoihin. Ratsastus säilyi Ruudulle tärkeänä harrastuksena vanhalle iälle asti.

Ruutu ylennettiin vänrikiksi 1965, luutnantiksi 1968, yliluutnantiksi 1972, kapteeniksi 1975, majuriksi 1981, everstiluutnantiksi 1988 ja everstiksi 1993.[3]

Lähteet

muokkaa
  1. Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 30.3.2024, s. B 46.
  2. Pohjan Jääkärikilta pohjanprikaatinkilta.fi. Arkistoitu 5.4.2016. Viitattu 29.1.2017.
  3. a b c Kadettiupseerit 1920–2000, s. 644. Ruutu, Kaarle Ylermi (Kalle). Helsinki: Kadettikunta ry., Upseeriliitto ry., 2000. ISBN 951-98334-3-9.