Kalle Kustaa Kajander (14. maaliskuuta 1862 Hausjärvi3. joulukuuta 1928 Hausjärvi) oli hausjärveläinen kirjailija ja maanviljelijä.

Kalle Kajander
Henkilötiedot
Syntynyt14. maaliskuuta 1862
Hausjärvi
Kuollut3. joulukuuta 1928 (66 vuotta)
Hausjärvi
Ammatti kirjailija ja maanviljelijä
Vanhemmat Karl Gustaf Kajander ja Beata Christina Backberg
Kirjailija
Aikakausi 1897–1914
Tyylilajit huumori, realismi, satiiri
Aiheet kansanelämä, epäkohdiksi koetut ilmiöt
Esikoisteos Kun talonpojasta tuli herra (1897) ja Kunnanmiehiä (1899)
Pääteokset Valitut teokset (1955)
Muuta tietoa

Suomen Kirjailijaliiton kunniajäsen 1922

Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Perhetausta ja opinnot muokkaa

Kajanderin isä oli rakennusmestari, maanviljelijä Kalle Kustaa (Karl Gustaf) Kajander ja äiti Beata Christina Backberg.[1]

Kajander kävi Helsingin Suomalaista Alkeisopistoa vuodesta 1873, kirjoitti ylioppilaaksi 1882 ja aloitti opiskelunsa Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteellisessä tiedekunnassa. Lopullista opiskelualaa Kajander ei osannut valita ja opinnot hän keskeytti 1890.[2]

Työelämä muokkaa

Kajander palasi Hausjärvelle, jossa hänen isänsä luovutti Hikiän aseman läheisyydessä olevan kotitalon isännyyden pojalle 1893. Opiskelijasta tuli maanviljelijä, joka hetimiten 1895 rakennutti tilalle uuden päärakennuksen.[1][2]

Pyöräretket muokkaa

Vuonna 1889 Kajander pyöräili Pariisiin maailmannäyttelyyn. Vuonna 1897 Kajander ja Juhani Aho lähtivät Saksan Kölnistä yhteiselle pyöräretkelle Firenzeen. Aho ei tosin nilkkavaivan vuoksi kyennyt saattamaan matkaa päätökseen. Kajander teki myös muita pyöräretkiä Eurooppaan ja kirjoitti matkoistaan kuvauksia Uuteen Suomettareen. Matkojensa innoittamana Kajander opiskeli ranskan kielen.[2]

Kirjallinen tuotanto muokkaa

Kirjailijana Kajanderin tyyli oli hämäläisellä huumorilla höystetty realismi.

Kajander kirjoitti artikkeleita Päivälehteen ja Uuteen Suomettareen, muun muassa matkakirjeitä polkupyörämatkoilta Euroopasta ja sahayhtiöiden tilanostoista Savossa ja Karjalassa.

Kajander kirjoitti toisaalta kansanelämän kuvauksia, toisaalta satiirisia kertomuksia epäkohdiksi kokemistaan ilmiöistä. Teoksissa on havaittavissa moralisoiva ote, jolla kirjailija pyrki osoittamaan hyviä ja huonoja elämäntapoja.

Omien kirjallisten tuotostensa lisäksi Kajander toimi suomentajana.

Kajanderin elämäkerta sisältyy vuonna 1955 ilmestyneeseen Valitut teokset -kirjaan. Samoin teoksessa on novellit Kun talonpojasta tuli herra sekä Kunnanmiehiä ja kokoelmat Pahkakuppi sekä Yhden ainoan kerran.[2]

Huomioita muokkaa

Kajander ystävystyi Juhani Ahon ja Eero Järnefeltin kanssa. Ystävykset tekivät metsästysretkiä Hausjärven metsiin. Juhani Aho ja Venny Soldan-Brofeldt asuivat Hausjärvellä muutaman vuoden. Aholta Kajander sai vaikutteita ja tukea kirjallisiin töihinsä.[2]

Suomen Kirjailijaliitto valitsi Kajanderin kunniajäsenikseen 1922.

Teokset muokkaa

  • Kun talonpojasta tuli herra, Otava 1897.
  • Kunnanmiehiä, Werner Söderström 1899.
  • Kunnanmiehiä : Kun talonpojasta tuli herra, Karisto 1983.
  • Metsät ja yhtiöt, Werner Söderström 1901.
  • Pahkakuppi ynnä muita kertomuksia, Werner Söderström 1902.
  • Säästä metsääsi!, toimittanut Wihtori Peltonen, Werner Söderström 1903.
  • Nälkämailta. Kuvia ja havaintoja Koillis-Suomesta nälkävuodelta 1903, Eero Erkko 1903.
  • Vala. Kuvaus Raja-Karjalasta, WSOY 1905.
  • Yhden ainoan kerran. Novelleja, Otava 1911.
  • Valitut teokset, Otava 1955.
  • Kirjeitä polkupyörältä Euroopan eri maista, toimittanut Mikko Kylliäinen, Hausjärvi-seura 2008.

Suomennokset muokkaa

  • Konni Zilliacus: Intiaanisota. Kertomuksia Yhdysvaltain rajamaista, Werner Söderström 1899.
  • Avarassa maailmassa. Matkustuksia ja seikkailuja vieraissa maissa, Werner Söderström 1900.
  • Cecilia Bååth-Holmberg: Giuseppe Garibaldi, Werner Söderström 1900.
  • Sven Hedin: Seikkailuja Tibetissä, Vihkot 1.–11. WSOY 1905–1910.
  • Fridtjuv Berg: Troian sota, Otava 1908; uusi laitos, Otava 1979.
  • Georg Brandes: Ferdinand Lassalle, Otava 1909.
  • P. J. Rösiö: Mullistusta, Otava 1912.
  • Pehr Bolin: Poikien maanviljelyskirja, Otava 1914.

Lähteet muokkaa

 
Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta:
  • Kuka kukin on 1909, Helsinki 1908.
  • Kuka kukin oli, Helsinki 1961.

Viitteet muokkaa

  1. a b Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: Kalle Kajander, s. 352–355. Porvoo: WSOY, 1954.
  2. a b c d e Häme-Wiki: Kalle_Kajander (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla muokkaa