Kaljaasi Valborg
Kaljaasi Valborg on Porvoon maalaiskunnassa vuonna 1948 rakennettu puurakenteinen purjealus. Se oli yksi Porvoon seudulla 1940- luvulla rakennetuista 41 puurunkoisesta rahtipurjealuksesta, jotka oli varustettu apukoneella. Alun perin alus oli kaksimastoinen hiekkajaala, jonka käyttötarkoitus oli hiekan rahtaaminen.[1] Sotien jälkeen rannikon rahtiliikenne hoidettiin juuri Valborgin kaltaisilla aluksilla, kun suuri osa maan rahti- ja kauppalaivastosta oli luovutettu sotakorvauksina Neuvostoliittoon. Samanlaisia aluksia on jäljellä enää muutama. Valborg hyväksyttiin toisena aluksena Museoviraston perinnelaivarekisteriin vuonna 1994.
| Valborg | |
|---|---|
 Kaljaasi Valborg Helsingin Valkosaaren edustalla. |
|
| Tyyppi | kaksimastoinen kaljaasi |
| Lippuvaltio | Suomi |
| Kotipaikka | Helsinki |
| IMO-numero | – |
| Tunnuskirjaimet | OFNR |
| Omistaja | Valborg Oy |
| Rakennustelakka | Gunnar Lindström, Porvoon maalaiskunta |
| Vesillelasku | 1948 |
| Tekniset tiedot | |
| Pituus | 30,0 m |
| Leveys | 7,2 m |
| Syväys | 2,3 m |
| Koneteho | 270 hp kW |
| Nopeus | 7,0 kn |
1970-luvulla Valborgin ura rahtilaivana loppui ja vuonna 1977 Pääkaupunkiseudun Meripartiolaiset ry otti aluksen käyttöönsä. Valborg oli Pääkaupunkiseudun Partiolaisten koulupurjelaivana ja sillä järjestettiin muun muassa partioleirejä, leirikouluja ja myös rippileirejä. Viimeisin perinnepurjelaivan omistaja on Valborg Oy ja sen kotisatama on Halkolaituri Helsingin Pohjoisrannassa.
Lähteet
muokkaa- ↑ Anne Kantola HS: 26 metriä pitkä Gerda oli mukana jälleenrakentamassa sodanjälkeistä Helsinkiä 13.3.2019. Helsingin Sanomat. Viitattu 13.3.2019.
Aiheesta muualla
muokkaa