Avaa päävalikko
Tämä artikkeli kertoo helsinkiläisestä pientaloalueesta, Kaitalahti on myös kylä Ylöjärven kaupungissa entisen Kurun kunnan alueella.
Kaitalahtea

Kaitalahti (ruots. Hålvik) on noin 350 asukkaan pientaloalue Helsingin Laajasalon länsirannalla, Kruunu­vuoren­rannan osa-alueella Tullisaarensalmesta kaakkoon. Kaitalahdessa on enimmäkseen omakotitaloja, jonkin verran myös paritaloja ja rivitaloja, mutta ei ainuttakaan kerrostaloa. Kaitalahti on toistaiseksi ainoa asutusalue Kruunu­vuoren­rannassa.

Kaitalahti on suhteellisen pieni omakotialue, jonka päätie on nimeltään Päätie. Asukkaiden keskitulo on korkea, samaa luokkaa kuin Tammisalossa. Vuonna 2011 15 vuotta täyttäneiden keskitulo oli 54 947 euroa vuodessa.[1] Kaitalahdessa ei ole mitään julkisia palveluita ja sinne johtaa ainoastaan yksi tie, Henrik Borgströmin tie, sekä kulkee ainoastaan yksi bussi, linja 88 Herttoniemen metroasemalta.

Kaitalahden länsipuolella on Kruunuvuoren kesämaja-alue, jossa on romahtaneita tai palaneita huviloita. Pohjoispuolella on Henrik Borgströmin puisto Tullisaaressa. Alueen eteläpuolella on toimintansa lopettanut Laajasalon öljysatama. Kaitalahdessa sijaitsee myös Kaitalahden puisto, jossa on lampi, jolla voi ruokkia sorsia. Alueella on vehreää maastoa, isoja tontteja ja pieni venesatama. Maasto nousee jyrkästi venesataman molemmilla puolilla ja sieltä on näkymä Kulosaareen.

Entisen öljysataman paikalle Kruunuvuorenrantaan on suunniteltu uutta asuntoaluetta. Kun se lähivuosinamilloin? rakennetaan, laajennetaan suunnitelman mukaan myös Kaitalahden pientaloaluetta[2].

KruunuvuoriMuokkaa

 
Näkymä Kruunuvuoren kalliolta.

Kruunuvuori on yksi Helsingin parhaimmista näköalapaikoistalähde?. Avoimelta kalliolta näkyy koko kantakaupungin itäranta sekä Kruunuvuorenselän rannat Suomenlinnasta Kulosaareen. Kruunuvuori sijaitsee noin 700 metriä bussin 88 päätepysäkiltä. Päätien eteläpäästä alkava polku loppuu yksityisasunnon pihaan, jonka läpi on kuljettava ennen kuin päästään nousemaan mäkeä ylös. Kruunuvuoren juurella on pieni Kruunuvuorenlampi ja Helsingin laajin luonnonvarainen lehmusto. Myös suota on näkyvissä.

Kaitalahden kaivosMuokkaa

Kaitalahden alueelta löydettiin vuonna 1787 malmiesiintymä, ja alueelle perustettiin kaivos. Malmi sisälsi 16 grammaa hopeaa tonnia kohti, minkä vuoksi se tunnettiin hopeakaivoksena, mutta sieltä saatiin myös lyijyhohdetta ja sinkkivälkettä. Esiintymän löytyminen kiinnitti aikoinaan paljon huomiota, mutta se osoittautui niukaksi, ja kaivostoiminta alueella lopetettiin jo kahden vuoden kuluttua. Malmin on todettu sisältäneen myös kuparikiisua, rikkikiisua, kalkkisälpää ja useita muita mineraaleja. Kaivoksesta on nykyisin jäljellä vain veden täyttämät kuopat.[3]

LähteetMuokkaa

  1. http://aluesarjat.fi > Pääkaupunkiseutu alueittain > Väestö > Tulot
  2. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslista 23.4.2009
  3. Sigbritt Backman ym.: Itä-Helsingin vaiheita ja nähtävyyksiä, Minnen och sevärdheter i Östra Helsingfors, s. 100-101. Itä-Helsingin kulttuuriseura r.y., 2000.