Kaisa Koskinen

Kaisa Koskinen (s. 1966 Lahti) on suomalainen käännöstieteilijä, professori ja kääntäjä.

Kaisa Koskinen
Henkilötiedot
Syntynyt	1966 Lahti
Kansalaisuus	Suomi
Koulutus ja ura
Instituutti	Tampereen yliopisto
Tutkimusalue	käännöstiede
Tunnetut työt	käyttäjäkeskeinen kääntäminen (yhdessä Tytti Suojasen ja Tiina Tuomisen kanssa)
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Koulutus ja työura

Koskinen kirjoitti ylioppilaaksi Kannaksen lukiosta, Lahdesta vuonna 1985. Hän aloitti käännöstieteen opinnot Tampereen yliopistossa vuonna 1987, valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1992 ja lisensiaatiksi kaksi vuotta myöhemmin. Filosofian tohtorin tutkinnon Koskinen on niin ikään suorittanut Tampereen yliopistoon, vuonna 2000.

Koskinen on työskennellyt käännöstieteen yliopistonlehtorina Tampereen yliopistossa ja käännöstieteen professorina Itä-Suomen yliopistossa. Syksystä 2016 lähtien hän on työskennellyt käännöstieteen professorina Tampereen yliopistossa. Professuurin ala on kääntäminen ja tulkkaus kieliparissa suomi-englanti.

Ennen siirtymistään akateemiselle uralle Koskinen työskenteli kääntäjänä EU-komission käännösosastolla Luxemburgissa. Hän on tehnyt suomennostöitä myös yliopistotyön ohessa. Hän on suomentanut lähinnä akateemista tietokirjallisuutta, muun muassa Erving Goffmanin teoksen Vuorovaikutuksen sosiologia.

Tutkimus

Vuonna 2000 valmistuneessa väitöstutkimuksessaan Beyond Ambivalence. Postmodernity and the Ethics of Translation (Ambivalenssin tuolle puolen. Postmoderni aika ja kääntäjän etiikka) Koskinen tarkasteli käännöstieteessä 1990-luvun aika esitettyjä näkemyksiä kääntäjän etiikasta.

Koskinen on profiloitunut erityisesti kääntämisen sosiologian asiantuntijana. Hän on tutkinut muun muassa EU-kääntämistä, uudelleenkääntämistä, kielimaisemia, translatorisuutta yhteiskunnallisena ilmiönä ja kääntäjän habitusta.

Koskinen kuuluu useiden koulutusverkostojen johtoryhmiin ja käännöstieteellisten julkaisujen toimituskuntiin. Hänet on kutsuttu Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi.

Koskinen on tarkastellut kääntämistä ja tulkkausta myös Tampereen paikallisessa kontekstissa, “niin nykyhetkessä kuin [...] historiassakin.  Hän on tutkinut muun muassa sitä, millä tavoin ja missä määrin käännöksillä tuotetaan monikielisyyttä Hervannan kielimaisemassa ja sitä, miten kääntämistä käytettiin 1870-luvun kaupunginhallinnossa suomen kieltä edistävän kielipolitiikan välineenä.” "Nykyajan ja menneisyyden kielellisten käytänteiden tutkiminen auttaa hahmottamaan keinoja ratkaista tällä hetkellä ajankohtaisia monikielisyyden, kielipolitiikan, maahanmuuton ja kotoutumisen kysymyksiä", Koskinen sanoo.

Koskinen on tutkinut laajasti myös uudelleenkäännöksiä. Sata kirjaa, tuhat suomennosta -nimisessä tutkimuksessaan hän on Outi Paloposkin kanssa tutkinut uudelleenkäännöksiä ja uusintapainoksia. Tutkimuksen aineistona toimivat vuonna 2000 Suomessa ilmestyneet käännöskirjojen uudelleenkäännökset ja vanhojen käännösten uusintapainokset. Tämän lisäksi Koskinen ja Paloposki ovat tutkineet Tuhat vuotta, sata kirjaa -klassikkolistalle vuonna 1999 nostettujen teosten sekä muiden vanhempien ja hieman unohtuneiden suomennosten käännöshistorioita. Tutkimus on kestänyt yhteensä 15 vuotta ja on kansainvälisesti uraauurtava, sillä uudelleenkääntämistä ei ole aiemmin tutkittu yhtä laajojen aineistojen avulla.

Koskinen on yhdessä Tytti Suojasen ja Tiina Tuomisen kanssa kehittänyt kääntämisen menetelmän, jossa ensisijaisena huomion kohteena on tekstin käyttäjä. Käyttäjistä kerätään tietoa kaikissa käännösvaiheissa iteratiivisesti eri menetelmien avulla, ja näiden tietojen perusteella tuotetaan mahdollisimman käytettävä käännös.

Käyttäjäkeskeinen kääntäminen hyödyntää muun muassa sosiolingvistiikasta tuttua audience design -menetelmää (termille ei ole olemassa vakiintunutta suomennosta, mutta Koskinen et al. kutsuvat sitä vastaanottajakeskeiseksi viestinnän suunnitteluksi), jossa mahdolliset käyttäjät ja lukijat jaetaan eri kategorioihin. Käyttäjäkeskeisessä kääntämisessä nämä kategoriat ovat:

• Tarkoitetut vastaanottajat (addressees), joille viesti suoraan suunnataan.
• Kuulijat (auditors), joiden tiedetään ja hyväksytään myös kuulevan viestin
• mutta joille sitä ei varsinaisesti suunnata.
• Satunnaiset kuulijat (overhearers), jotka tiedetään mutta joita ei huomioida.
• Salakuuntelijat (eavesdroppers), joiden puhuja ei tiedä kuulevan viestiä.
• Refereet (referees), joihin puhuja identifioituu tai joita hän erityisesti arvostaa ja joiden suosiota hän tavoittelee.

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun lähtökohtana käytetään usein myös persoonia, eli todellisia käyttäjäryhmiä edustavat mielikuvitusmallit. Persoonille annetaan muun muassa nimi, ikä, asuinpaikka, sukupuoli ja ammatti.

Menetelmässä hyödynnetään myös kirjallisuustieteestä tuttua sisäislukijan käsitettä. Sisäislukijalla on tekstin omaksumisen kannalta tarpeelliset moraaliset, kulttuuriset, ikään, koulutustasoon jne. liittyvät erityisominaisuudet, jotka ovat sopusoinnussa sisäistekijän vastaavien kanssa. Se on niiden arvojen, ominaisuuksien ja valmiuksien joukko, joita teksti olettaa ihanteellisesta lukijastaan. Se rakentuu siis pelkän tekstin varassa.

Käyttäjäkeskeisessä kääntämisessä hyödynnetään myös heuristista eli asiantuntijalähtöistä arviointia. Sen avulla arvioidaan käytettävyysongelmia.

Julkaisut

Koskinen on julkaissut laajasti niin kotimaisissa kuin kansainvälisissäkin julkaisuissa. Kahden oman monografian ja yhden toimitetun kokoomateoksen lisäksi hän on julkaissut käännöstieteellisiä kirjoja yhteistyössä muiden tutkijoiden kanssa sekä lukuisia artikkeleita käännöstieteellisissä julkaisusarjoissa.

Opinnäytteet

Väitöskirja

• Beyond Ambivalence. Postmodernity and the Ethics of Translation(Ambivalenssin tuolle puolen. Postmoderni aika ja kääntäjän etiikka). Acta Universitatis Tamperensis; 774, Tampereen yliopisto, Tampere, 2000.

Pro gradu -tutkielma

• (Väärin)kääntäjän harharetket - dekonstruktion tekstikäsitys ja sen vaikutukset kääntämiseen, 1992

Teokset

Suomenkieliset teokset

• (Tytti Suojasen ja Tiina Tuomisen kanssa) Käyttäjäkeskeinen kääntäminen. Tampereen yliopisto 2012.
• (toim.) Tulkattu Tampere. Tampere University Press 2013.
• (Outi Paloposken kanssa) Sata kirjaa, tuhat suomennosta - kaunokirjallisuuden uudelleenkääntäminen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2015.

Englanninkieliset teokset

• Translating Institutions. An ethnographic study of EU translation. Routledge 2008.
• (Tytti Suojasen ja Tiina Tuomisen kanssa) User-centered translation. Routledge 2015.

Tieteelliset artikkelit

Nimi	Julkaisu	Tekijä(t)	Julkaisuvuosi
Institutional Illusions: Translating in the EU Commission	The Translator, Vol 6, N:o 1	Kaisa Koskinen	2000
Retranslation in the age of digital reproduction	Cadernos de Tradução, special issue on retranslation, 11	Kaisa Koskinen, Outi Paloposki	2003
Managing Trust: Translating and the Network Economy	META: Translators’ Journal Vol 54, N:o 4	Kaisa Koskinen, Kristiina Abdallah	2007
Kansalaiset keskustelevat - kuuleeko EU?	Vaasan yliopiston julkaisuja, selvityksiä ja raportteja 152	Kaisa Koskinen	2008
Going Localised – Getting Recognised. The Interplay of the Institutional and the Experienced Status of Translators in the European Commission	Hermes – Journal of Language and Communication Studies no 42	Kaisa Koskinen	2009
Translator’s Agency	Tampere Studies in Language, Translation and Culture, Series B 4	Tuija Kinnunen, Tytti Suojanen, and Kaisa Koskinen (toim.)	2010
Agency and causality: Towards explaining by mechanisms in translation studies	Translators’ Agency	Kaisa Koskinen	2010
Kääntäjien muuttuvat tilat	Työelämän tutkimuspäivien konferenssijulkaisuja 1/2010	Kaisa Koskinen, Kristiina Abdallah	2010
What matters to Translation Studies?	Why Translation Studies Matters	Kaisa Koskinen	2010
Retranslation	Handbook of Translation Studies Vol 1	Kaisa Koskinen, Outi Paloposki	2010
Reprocessing texts. The fine line between retranslating and revising	Across Languages and Cultures 11(1)	Kaisa Koskinen, Outi Paloposki	2010
On EU Communication 2.0. Using Social Media to Attain Affective Citizenship	Text and Context. Essays on Translation and Interpreting in Honour of Ian Mason	Kaisa Koskinen	2010
Institutional translation	Handbook of Translation Studies, Vol 2	Kaisa Koskinen	2011
Domestication, Foreignization and the Modulation of Affect	Domestication and Foreignization in Translation Studies	Kaisa Koskinen	2012
Linguistic Landscape as a Translational Space: The Case of Hervanta, Tampere	Language, Space and Power: Urban Entanglements. COLLeGIUM n:o 13	Kaisa Koskinen	2012
Public Translation Studies in the Classroom	Interpreter and Translator Trainer (ITT) 6:1	Kaisa Koskinen	2012
Kääntäjän habitus fiktiivisten rakkaus- ja erokirjeiden valossa	Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu	Kaisa Koskinen	2014
Tampere as a translation space	Translation Studies	Kaisa Koskinen	2014
Testing Testing: Putting Translation Usability to the Test	Journal of Translation and technical Communication Research, volume 8, issue 2	Juho Suokas, Stuart von Wolff, and Kaisa Koskinen	2015
New Horizons in Translation Research and Education 3	Itä-Suomen Yliopisto, sarjajulkaisu, nro 13	Telma Franco Diniz, Cathy Way, and Kaisa Koskinen	2015
Anxieties of Influence: The Voice of the First Translator in Retranslation	The Target 27:1	Kaisa Koskinen, Outi Paloposki	2015
Academic boundary work and the translation profession: insiders, outsiders and (assumed) boundaries	The Journal of Specialised Translation, Issue 25	Kaisa Koskinen and Helle Dam	2016

Lähteet

• Ajankohtaista, Tampereen yliopisto (Arkistoitu – Internet Archive)