Avaa päävalikko
Tämä artikkeli käsittelee fyysistä kaatumista. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Kaatumisvaarasta varoittava merkki

Kaatuminen on henkilön, esineen tai muun fyysisen asian nopea siirtyminen normaalista asennosta väärään. Perimmäisenä syynä kaatumiseen on painovoima. Se tapahtuu kappaleille fysiikan lakien mukaan silloin, kun kappaleen painopisteen kautta kulkeva luotisuora siirtyy kappaleen tukipisteiden ulkopuolelle eivätkä mahdolliset korjausliikkeet kykene tuomaan sitä takaisin turvalliselle alueelle. Kappaleen kaatumiseen tarvitaan vetovoima (esimerkiksi maan vetovoima), joka vetää kappaletta uudelle tukipinnalle. Ihmisten ja eläimien kaatuminen on useimmiten vahinko. Lopputuloksena on lähes aina törmäys maahan tai muuhun alustaan, mikä saattaa johtaa vahingoittumiseen. Vamman suuruus riippuu putoamiskorkeudesta, alustan kovuudesta, siihen osuvasta ruumiinosasta, asennosta iskeytymishetkellä sekä ihmisen iästä (vanhoilla ihmisillä luusto on usein haurastunut).

Ihmisen aiheuttamaa kaatumista sanotaan kaatamiseksi. Ilmausta kaato käytetään muun muassa keilailun yhteydessä. Keilojen ohella tunnetuimpia kaadettavaksi tarkoitettuja esineitä ovat domino-nappulat.

Sanaa voidaan käyttää myös kuvaannollisessa merkityksessä, kuten puhuttaessa sodassa kuolemisesta sekä hallituksen eroamisesta kesken vaalikauden.

Syitä ihmisten kaatumisiinMuokkaa

Koska ihmiset ovat tottuneet painovoiman vaikutukseen, he eivät kaadu kovinkaan usein. Yleisiä syitä tahattomaan kaatumiseen ovat muun muassa:

  • Varomattomuus eli liukastumisen riskin unohtaminen ja arviointikyvyn käytön puute
  • Alustan liukkaus (kitkan yliarviointi), epätasaisuus, kaltevuus tai ennakoimaton liikahtelu (esimerkiksi maanjäristys tai laivan kannen keinahtelu merenkäynnin seurauksesta)
  • Humala tai muu sekava tila (esimerkiksi väsymys) eli arviointikyvyn menettäminen, jossa tasapainoaistin toiminta häiriintyy
  • Lapsuus eli vauvoilla ei vielä nuorena ole kehittynyt riittävää tasapainoaistia ja arviointikykyä
  • Vanhuus eli luontaisen henkisen ja ruumiillisen kyvyn heikentyminen ajan myötä
  • Yllättävä isku (esineen, eläimen tai ihmisen aiheuttama) tai voimakas tuuli, mikä johtaa painopisteen äkilliseen siirtymiseen
  • Töniminen tai liikkuvan ihmisen kampittaminen
  • Äkillinen taintuminen eli pyörtyminen
  • Äkillinen sairauskohtaus (esimerkiksi sydäninfarkti tai epilepsiakohtaus)
  • Äkillinen kuolema
  • Tasapainoa heikentävä vamma

Kaatumistapaturmien yleisyysMuokkaa

Suomalaisille sattuu vuosittain lähes 300 000 kaatumista ja liukastumista, joista lähes puolet johtaa sairaala- tai lääkärinhoitoon. Tapaturmaisten kuolemien yleisin syy on kaatuminen tai putoaminen. Kaatumis- ja putoamistapaturmissa kuolee noin 1 200 suomalaista vuosittain. Jokaisena talvikuukautena noin 11 000−19 000 suomalaista loukkaantuu ulkona liukastumisen seurauksena. Lievien vammojen lisäksi kaatumiset ja liukastumiset aiheuttavat runsaasti vakavia ja pitkäkestoisia vammoja, kuten murtumia, nivelten sijoiltaan menoja ja päävammoja.[1]

Ihmisten kaatuminen viihteenäMuokkaa

Toisten tahattoman kaatumisen katselu on monien mielestä huvittavaa, koska siitä saa vahingoniloa. Tämä lienee yleisin syy toisten kumoon tönimiselle. Kaatuilu on keskeinen huvituksen lähde slapstick-huumorissa, jossa sitä yleensä tahditetaan hullunkurisilla ääniefekteillä. Erityisesti Pohjois-Amerikassa suositut tv-ohjelmat, joissa nauretaan katsojien lähettämille kotivideoille (Suomessa samaa materiaalia esittää muun muassa Hauskat kotivideot), perustuvat suurelta osin tällaiselle kaatumishuumorille.

LähteetMuokkaa

  1. Tiirikainen, Kati (toim.): Tapaturmat Suomessa. Edita, 2009.

Aiheesta muuallaMuokkaa