Kaasmarkku

Kaasmarkku (ruots. Karlsmark)[2] on maaseutukylä ja 607 asukkaan taajama Ulvilan itäosassa Satakunnan maakunnassa. Kaasmarkun merkittävimpiä rakennuksia ovat koulu, VPK:n talo ja rukoushuone. Kaasmarkku sijaitsee lähellä Valtatie 11:tä, joka kulkee Porista Tampereelle.[3] Vuonna 2005 Kaasmarkku valittiin Satakunnan vuoden kyläksi.[4]

Kaasmarkku
Karlsmark
Kaasmarkku village, Ulvila, Finland.jpg
Kaupunki Ulvila
Väkiluku 585 [1] (31.12.2015)
Postinumerot 29310

HistoriaaMuokkaa

Kaasmarkun asutuksen on päätelty alkaneen vuoden 1250 paikkeilla. Vuoden 1590 asiakirjoissa puhutaan neljästä maatilasta, hieman myöhemmin viidestä. Yhdestä näistä tehtiin Ulvilan pappila, jossa asui ensimmäisenä vuosina 1616–1628 Ulvilan kirkkoherrana toiminut Johannes Sigfridinpoika Forskål. 1600-luvulla pappila siirrettiin lähemmäs kirkkoa Ulvilan Gammelgårdiin. Muut Kaasmarkun tilat joutuivat 1600-luvun puolivälissä kruunun haltuun ja liitettiin 1651 Porin kreivikuntaan. 1600-luvun lopun reduktiossa kolmesta tilasta tuli sotilaspuustelleja. Pian tiloja kylässä oli kuusi, ja kaikki talonpoikien hallussa: Hintsala, Paavola, Simula, Jaakola, Rotkus sekä Maunula eli Maula, joka paloi isonvihan aikana. Sittemmin tiloja jaettiin, mistä syntyi uusina tiloina Huhtala, Anttila, Hintsala-Mäkelä, Äijälä ja Maria Mäkelä.[5]

Kaasmarkun verkatehdas sai alkunsa, kun lukkari Juho Fredrik Nyström perusti vuonna 1860 Mäkelän tilalle villakehräämön, jonka hän 1875 luovutti Kaasmarkun tehtaan Osakeyhtiölle, ja tällöin siitä muodostettiin verkatehdas ja osa Kaasmarkun tehdasosakeyhtiötä.[5] Verkaa valmistettiin Kaasmarkussa vuoteen 1926 saakka, etenkin vihreää verkaa Venäjän sotaväen vaatetukseen.[6]

LähteetMuokkaa

  1. Asukasrakenne postinumeroalueittain 2015. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2017.
  2. Svenska ortnamn i Finland Institutet för de inhemska språken. Viitattu 24.10.2013. (ruotsiksi)
  3. Niukko, Kirsi & Hesso, Laura: Liite 6 – Kaasmarkun kylän inventointialue Pakki – Satakunnan museo / Alueen inventointiraportti. 2008. Viitattu 9.6.2020.
  4. Maakuntakylät – Vuoden maakuntakylien esittelyitä SataKylät. Viitattu 9.6.2020.
  5. a b Avellan, Niilo J.: ”Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II”, Satakunta - Kotiseutututkimuksia III, s. 161–162. Toinen painos. Satakuntalainen osakunta, 1928. Näköisversio verkossa (pdf) (viitattu 24.9.2014).
  6. Aarteita Kullaalta, Tervetuloa Kaasmarkun kylään muinaisen Harjunpäänlahden perään Kkmy.mbnet.fi/. Viitattu 24.9.2014.

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • Täyttä elämää Kaasmarkussa: 12.11.2016 Kaasmarkun kyläyhdistyksen kotisivut. Arkistoitu . Viitattu 9.6.2020.
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.