Harjunpää (Ulvila)

kylä Ulvilassa, Suomessa

Harjunpää (ruots. Härpö)[1] on 1 500 asukkaan kylä Ulvilassa, Satakunnassa. Harjunpää sijaitsee Porin kaupungin kyljessä. Kylän asutus on pääosin kallioiden päällä ja kupeessa. Harjunpään kylän kallioilta näkyy Harjunpäänjoen ja Kokemäenjoen rantapelloille.[2] Aikanaan Harjunpään kalliot muodostivat luonnonsataman, josta merkkejä voi havaita vieläkin. Sittemmin meri on vetäytynyt ja antanut tilaa Harjupään ja Sunniemen pelloille.

Harjunpää
Härpö
Harjunpää (kuvan keskellä Harjunpään koulu)
Harjunpää (kuvan keskellä Harjunpään koulu)
Kaupunki Ulvila
Koordinaatit 61°29′57″N, 021°54′24″E
Väkiluku 1 500
Postinumero(t) 28260

Harjunpään tärkeimpiä rakennuksia ovat kyläkoulu (noin 120 oppilasta, mukaan lukien esiopetus) sekä kylän lähikauppa, neuvola, kirjasto ja seurakuntakoti. Kylä tarjoaa myös monenlaisia urheiluharrastuksia, sillä sieltä löytyvät jalkapallokenttä, jääkiekkokaukalo, kuntosali, pururata ja haasteelliset mäet pyöräilyharrastukseen. Harjunpään kallioon on louhittu 1960-luvulla osin työllisyystöinä luolasto puolustusvoimille. Nykyisin luolastossa toimii tietotekniikkayritys, joka tarjoaa konehallipalveluja. Harjunpään kylään kuuluu myös Puhju, joka sijaitsee kylän keskustasta noin neljä kilometriä pohjoiseen. Sieltä on löydetty kivikautisia asumuksia, ja sen perusteella on suojeltu eräs mäki.

Harjunpään koulu on perustettu vuonna 1893. Nykyinen kivikoulu on rakennettu 1950–1960-lukujen vaihteessa ja peruskorjattu vuonna 2015 (arkkitehti Esa Säkkinen).

Historiaa muokkaa

Harjunpäässä tiedetään 1500-luvulla olleen yhdeksän maatilaa, mutta Porin kuninkaankartanoa perustettaessa kylästä erotettiin niin sanottu Härpsannan saari ja liitettiin kuninkaankartanoon. Yksi tiloista oli vuodesta 1456 Naantalin luostarin omistuksessa, kunnes joutui kruunulle 1556. Maanomistajana Harjunpäässä oli ainakin vanha rälssisuku Sluk, joka vuonna 1542 myi Lampolana tunnetun tilansa Sunniemen kartanon omistajalle Kustaa Finckelle. Tiloja jaettiin vuosisatojen kuluessa niin, että 1920-luvulla Harjunpäässä oli kirkonkirjojen mukaan 18 tilaa: Ali-Tuori, Yli-Tuori, Iso-Tuomola, Vähä-Tuomola, Vähä-Anttila, Väinölä, Mattila, Iso-Anttila, Uusitalo, Vanhatalo, Sippola, Iso-Kreula, Uusi-Kreula, Nedbacka, Nissilä, Perttula-Holmi, Anton Perttula ja Kalle Perttula.[3]

Vuonna 1920 kylässä syttyi suuri tulipalo, joka tuhosi lähes kaikki kylän silloiset rakennukset.[4]

Lähteet muokkaa

  1. Waldenström, Stellan: Björneborgs svenska ortnamn. Svenska kulturfonden i Björneborg, 2007. ISBN 978-952-92-2742-6. (ruotsiksi)
  2. http://www.kyla-ulvila.fi/harjunpaa.html (Arkistoitu – Internet Archive) Kylään Ulvilaan, Harjunpää
  3. Avellan, Niilo J.: ”Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II: Harjunpää”, Satakunta - Kotiseutututkimuksia III, s. 163–166. Toinen painos. Satakuntalainen osakunta, 1928. Näköisversio verkossa (pdf) (viitattu 24.9.2014).
  4. Hammarberg, Ville: "Hillda-täti löytyi muodottomaksi palaneena" – Harjunpään kauhea palo tuhosi koko kylän 1920 24.6.2017. Satakunnan Kansa. Arkistoitu 19.9.2018. Viitattu 18.9.2018.