Avaa päävalikko

Käthy

Marsalkka Mannerheimin viimeinen ratsu
Marsalkka Mannerheim ja Käthy Viipurissa 1939.

Käthy (1934 Löddeköpinge, Ruotsi24. helmikuuta 1953 Ypäjä) oli marsalkka Mannerheimin viimeinen ratsu. Käthyn nimi esiintyy kirjallisuudessa virheellisesti myös muodoissa Kate, Kathe, Kathy, Keit ja Käthe. Mannerheim äänsi hevosensa nimen Keet, mistä on ehkäpä ajateltu nimen kirjoitusasun olevan englantilaisittain Kate. Tämä virheellinen muoto esiintyy muun muassa kuvanveistäjä Anton Ravander-Rauaksen Käthystä valaman kipsipatsaan jalustassa.[1]

Käthy syntyi Ruotsissa vuonna 1934. Sen isä oli Flyingen siittolan omistama trakehner-ori Kyffhäuser. Käthy oli näyttävä hevonen. Se oli 171 cm korkea tamma, väriltään rautias ja päässään sillä oli leveä läsi.

Mannerheimilla oli tarkat kriteerit ratsuilleen ja Andermann-hevosen tultua vanhaksi oli edessä uuden, sopivan hevosen etsiminen. Mannerheim halusi hevosen nimenomaan Ruotsista, jossa ratsukasvatuksessa oltiin huomattavasti Suomea edellä. Toiveena oli 5–6-vuotias, kookas, ruskea, tasaisesti asteleva, ohjaksille herkkä sekä liikennettä, sotaväkeä ja muuta vastaavaa pelkäämätön hevonen. Useiden ehdokkaiden ja neuvottelujen jälkeen siirtyi 5-vuotias Käthy Mannerheimin omistukseen. Tamma oli saanut Ruotsissa 4-vuotiaana hyvät arvostelut ja todistuksen mukaan tamman hinta oli 3000 kruunua. Edellinen omistaja piti hintaa lopullisena, koska hän ei aikonut myydä Käthyä. Mannerheim oli kuitenkin jo syksyllä 1939 Käthyn selässä Karjalankannaksella sotaharjoituksissa.

Marsalkka oli esittänyt toiveen, että hänen viimeinen ratsunsa Käthy osallistuisi hänen hautajaisiinsa. Viimeisillään tiineenä ollut Käthy kulki osan matkaa mukana hautajaissaattueessa 4. helmikuuta 1951 puettuna koko hevosen peittävään mustaan suruloimeen, joka oli tätä tilaisuutta varten lainattu Ruotsin hovista[2].

Viimeiset vuodetMuokkaa

Käthy vietti viimeiset elinvuotensa Ypäjällä puolustuslaitoksen tallissa. Käthy varsoi Ypäjällä kaksi varsaa. Nimettömäksi jäänyt, 7. helmikuuta 1951 syntynyt tammavarsa oriista Held kuoli alle kahden kuukauden ikäisenä. Toisen varsan isäksi valikoitui puolustusvoimien omistama Hala-Li. Tammavarsa syntyi 24. heinäkuuta 1952 ja sai nimekseen Soffi.[1]

Käthy lopetettiin helmikuussa 1953 ylieläinlääkäri E. Estolan käskystä. Lopetuspäätöstä perusteltiin jalkojen rasittuneisuudella, molempien etujalkojen kehärengasdiagnoosilla sekä luutumalla vasemman etujalan polvessa. Lopetuspäätös tuli yllättäen, ja se oli sikäli erikoinen, että aikalaisten mukaan hevosen jalat eivät olleet kipeät. Tamman piti jatkaa jalostuskäytössä, ja marsalkan toiveena oli ollut, että hevonen saisi elää luonnolliseen loppuunsa saakka. Lopetukselle ei ollut mitään kiireellistä syystä, mutta siitä huolimatta hevonen käskettiin lopettaa välittömästi, helmikuun 24. päivän iltana. Varuskunnassa ylempää tullutta käskyä oli noudatettava, joten Käthy lopetettiin ampumalla ja haudattiin.[1]

MuistomerkitMuokkaa

 
Käthyn muistokivi Ypäjällä

Helluntaina 1954 paljastettiin kivistä muurattu pyramidi, jossa oli hevosenkenkään kiinnitetty alumiinilevy. Levyssä oli teksti "Käthy, Suomen Marsalkka C. G. Mannerheimin viimeinen ratsu", risti ja vuosiluku. Vuosiluku oli kuitenkin virheellisesti 1952. Hautapaikka jäi unohduksiin puolustusvoimien jätettyä varuskunnan vuonna 1955. Muistolaatta löytyi 1990-luvulla erään pihattorakennuksen takaa, ja on nykyään esillä Suomen Hevosurheilumuseossa Ypäjällä. [1] Käthyn haudan nykyinen muistokivi paljastettiin vuonna 1991 Finnderbyn yhteydessä Hevosopiston alueella[2]. Graniittiseen muistokiveen on kiinnitetty Jyrki Sailon tekemä korkokuva. Paljastustilaisuuden jälkeen huomattiin, että sama vuosilukuvirhe toistui – myös tässä muistokivessä Käthyn kuolinvuodeksi on merkitty 1952.[1]

Käthy oli vielä elossa, kun Mannerheimin ratsastajapatsaan veistokilpailu julkistettiin. Patsaan veistänyt Aimo Tukiainen on pitänyt Käthyä veistoksen hevoshahmon lähtökohtana, mutta suoranaisesti hän ei Käthyä ikuistanut[2].

Ajaston julkaisemassa hevosten nimipäiväkalenterissa Käthyn nimipäivä on sijoitettu Mannerheimin syntymäpäivälle, 4. kesäkuuta.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d e Erola, Juha (toim.): Presidenttien hevoset Ypäjällä, s. 33–38. Suomen Hevosurheilumuseo, 2012. ISBN 978-952-93-1453-9.
  2. a b c Julkiset eläimet, Helsingin Sanomat 18.12.2010 sivu D 10