Käärmeenkielikasvit

Käärmeenkielikasvit (Ophioglossaceae) on Ophioglossales-lahkoon kuuluva saniaisheimo. Käärmeenkielikasveihin kuuluu ainakin seitsemän sukua[2].

Käärmeenkielikasvit
Isokäärmeenkieli (Ophioglossum vulgatum) vasemmalla ja ketonoidanlukko (Botrychium lunaria) oikealla
Isokäärmeenkieli (Ophioglossum vulgatum) vasemmalla ja ketonoidanlukko (Botrychium lunaria) oikealla
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Sanikkaiset Pteridophyta
Alakaari: Saniaiset Pteridophytina
Luokka: Ophioglossopsida / Psilotopsida
Lahko: Ophioglossales
Heimo: Käärmeenkielikasvit Ophioglossaceae
Martinov [1]
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Käärmeenkielikasvit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Käärmeenkielikasvit Commonsissa

Käärmeenkielikasvit ovat monivuotisia saniaisia, joilla on lyhyt juurakko. Käärmeenkielikasvien lehdet ovat ruodillisia ja lehtilapa on kaksiosainen. Alempi lehtilapa on vihreä sekä ehyt tai lehdykällinen, eikä siinä ole itiöpesäkkeitä. Ylemmässä lehtilavassa on itiöpesäkkeitä, ja se kasvaa yleensä suoraan ylöspäin. Itiöpesäkeryhmät ovat tähkämäisenä tai terttukukintoa muistuttavana ryhmänä. Itiöpesäkkeet ovat kahdessa erillisessä tai yhteen kasvaneessa rivissä. Käärmeenkielikasveilla on myös maanalainen symbioosisuhde sienirihmastojen kanssa.[3]

Suomessa tavataan yhteensä kahdeksaa käärmeenkielikasvien heimoon kuuluvaa lajia, joista suurin osa on noidanlukkoja (Botrychium).[4]

SukujaMuokkaa

LevinneisyysMuokkaa

Käärmeenkielikasvien levinneisyysalue ulottuu yli koko maapallon, mutta kuivimmilta ja kylmimmiltä alueilta ne puuttuvat[5].

EvoluutioMuokkaa

Käärmeenkielikasvien fossiilihistoria on hyvin niukka, mutta molekyylikellotutkimukset viittaavat siihen, että ryhmä olisi noin 160 miljoonaa vuotta vanha. Morfologisesti heimo on omalaatuisensa, mutta molekyylitutkimusten mukaan lähin sukulainen on haarusaniaiskasvien heimo (Psilotaceae). Kummallakaan ei ole juurikarvoja, ja niillä on samanlaiset sienijuuren varassa elävät sukusoluja tuottavat elämänvaiheet eli gametofyytit. Morfologisia yhteyksiä on myös alkupaljassiemenisiin (Progymnospermae), mutta fossiilitodisteet puuttuvat.[5]

Christenhusz ja muut 2017[5] jakavat heimon neljään nykyään elävään sukuun. Noidanlukot (Botrychium) on niistä runsaslajisin (n. 50 lajia) ja käärmeenkieliä (Ophioglossum) on n. 30 lajia. Suvuissa Helminthostachys ja Mankyua on kummassakin vain yksi laji. Näin heimon koko lajiluku on noin 80.

KäyttöMuokkaa

Noidanlukkoja ja käärmeenkieliä on käytetty perinteisesti haavojen hoitoon. Aasiassa käytetään joskus joitakin heimon lajeja vihanneksina. Aiemmin Uuden-Seelannin maorit käyttivät ravinnokseen erästä noidanlukkolajia (Botrychium australe).[5]

LähteetMuokkaa

  1. Käärmeenkielikasvit – Ophioglossaceae Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 31.7.2020.
  2. The Plant List (Ophioglossaceae) The Plant List. 2013. The Plantlist. Viitattu 16.1.2018. (englanniksi)
  3. Anna-Lena Anderberg: Den virtuella floran: Låsbräkenväxter (Ophioglossaceae) Den virtuella floran. 1997. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 16.1.2018. (ruotsiksi)
  4. Raino Lampinen & Tapani Lahti: Kasviatlas 2016: Käärmeenkielikasvit (Ophioglossaceae) Kasviatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 16.1.2018.
  5. a b c d Christenhusz, M. J. M., Fay, M. F. & Chase M. W.: Plants of the World. An illustrated encyclopedia of vascular plants., s. 25. Kew Publishing, Royal Botanic Gardens, Kew, 2017.

Aiheesta muuallaMuokkaa